METSÄT
Lehdoissa elää paljon uhanalaisia lajeja Lehtojen kokonaispinta-ala on pieni, vain noin prosentti metsistämme. Lehtometsät ovat kuitenkin tärkeä elinympäristö monelle uhanalaiselle metsälajille.
TEKSTI ANNAMARI HEIKKINEN KUVAT HENRI KOSKINEN , RISTO PURANEN , TARU RANTALA JA SEPPO SAMULI
M etsäteollisuus käynnisti tämän vuoden alussa lehtojen hoidon toimintaohjelman, jonka tavoitteena on kertoa muun muassa lehtojen merkityksestä met- sien monimuotoisuudelle ja edistää niiden tilan parantamiseen tähtääviä hoitomene telmiä. Tavoitteena on myös kouluttaa metsäalan toimihenkilöitä palvelemaan metsänomistajia paremmin lehtoihin liit- tyvissä kysymyksissä. Vuonna 2019 julkaistun arvioinnin mukaan lähes puolet metsien uhanalaisista lajeista elää lehdoissa. Lehtolajien merkittä- vimpiä uhanalaisuuden syitä ovat puulaji- suhteiden muutokset, metsien uudistamis- ja hoitotoimet, lahopuun sekä vanhojen met- sien ja kookkaiden puiden väheneminen. Lehtojen hoidon toimintaohjelma on osa vuonna 2016 käynnistynyttä metsäteolli- suuden yhteistä metsäympäristö-ohjelmaa. ”Tavoitteena on parantaa edelleen metsä- teollisuuden toimintaa metsäympäristö asioissa sekä lisätä aktiivista ja avointa vies- tintää”, Metsäteollisuus ry:n kestävän kehi- tyksen päällikkö Tiina Vuoristo sanoo. ”Lehdoilla on monimuotoisuuden ja esi- merkiksi uhanalaisten lajien suhteen pinta- alaosuuttaan paljon suurempi rooli. Ravin- teikkailla kasvupaikoilla lajisto on runsaam- paa ja uhanalaisten lajien näkökulmasta lehtojen merkitys talousmetsissä on suuri”, kehityspäällikkö Janne Soimasuo Metsä Groupista sanoo. ”Tämä oli myös yksi syy, miksi lehtojen hoidon toimintaohjelmaan lähdettiin mukaan.”
Parempaa palvelua metsänomistajille Tapio Palvelut Oy toimii hankkeessa yhteistyökumppanina ja vastaa lehtojen hoidon toiminataohjelman sisällöstä. ”Kokoamme ohjeistuksen tietopaketiksi ja verkkokurssin avulla käytännön toimin- nassa mukana olevat toimihenkilöt saavat aiheesta tarkempaa tietoa”, johtava asian- tuntija Lauri Saaristo sanoo. ”Materiaali lisää metsäammattilaisten osaamista ja toiveena on, että lehdot ja nii- den erilaiset luonnonhoidon vaihtoehdot tunnistetaan jatkossa paremmin”, Saaristo jatkaa. Ohjelma keskittyy talousmetsien leh- toihin, mutta toki suojeluun sopivia kohteita on tärkeä osata tunnistaa, jotta esimerkiksi METSO-ohjelman mahdollisuuksia osataan tarjota metsänomistajille.
Tapio Palvelut Oy:n johtava asiantuntija Lauri Saaristo talvisessa, pellon reunassa sijaitsevassa lehtometsässä. Sen tunnistaa talvisaikaankin lehdoksi pensaskerroksesta ja pieniläpimittaisista lehtipuista.
Metsänomistajan työkalupakki laajenee
Valtaosa lehdoista on raivattu aikoinaan pelloiksi, sillä niiden ravinteikkaampi maa- perä on tehnyt niistä houkuttelevia maan- viljelyn näkökulmasta. Jäljellä olevista leh- doista edustavimmat on suojeltu lehtojen suojeluohjelmassa. Suojelun ulkopuolelle jääneitä edustavia lehtoja turvaa metsälain 10. pykälä. ”METSOn vapaaehtoisen suojelun keinot ovat myös metsänomistajien käytössä, sillä lehtoja halutaan mielellään pysyvään ja määräaikaiseen suojeluun”, Saaristo sanoo. ”Lehtojen hoidon toimintaohjelmassa keskitytään talousmetsissä olevien lehtojen hoitoon. Siinä edistetään tiettyjä, lehdoille
Metsäteollisuus ry:n kestävän kehityksen päällikkö Tiina Vuoristo
36 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook