METSÄT
Usein ajatellaan, että lehtoja on vain eteläisimmässä Suomessa. Lehtoja on kuitenkin aina Lapissa saakka, mutta niiden kasvillisuudessa on eroja.
Etelä-Suomen lehdoissa sudenmarjat ovat tavallisia, ja vähän pohjoisemmissa lehdoissa esiintyy runsaasti muun muassa lehtokuusamaa.
Mistä tunnistat lehdon? Usein ajatellaan, että lehtoja on vain eteläisimmässä Suomessa. Lehtoja löytyy kuitenkin Etelä-Suomesta Lappiin asti. Lehtojen kasvillisuudessa on maantieteel- lisiä eroja. ”Esimerkiksi Etelä-Karjalassa, Kiteellä on näyttäviä ukonhattu-lehtoja. Jalot lehti- puut ovat tyypillisiä etelärannikolla. Poh- jois-Savossa kasvaa luonnostaan kuusival- taisia lehtoja ja Lapissa taas lehdoista löytyy tikankonttia ja muita erityisiä lajeja”, Saa- risto luettelee. Lehdoissa ei yleensä ole kangasmetsälle tyypillisiä varpuja, kuten mustikkaa tai puolukkaa. Sen sijaan niissä kasvaa muun muassa ruohovartisia, kukkivia kasveja, kuten sudenmarjaa, lehto-orvokkia tai mustakonnamarjaa. Lehtomullassa on myös ihan omanlaista sienilajistoa. Lehtojen pensaskerroksessa kasvaa usein näsiää, lehtokuusamaa ja taikinamarjaa. Ne ovat puulajeille monipuolisempia kasvu paikkoja kuin kangasmetsät. Kuusen ja koi- vun rinnalla lehdoissa kasvaa usein metsä- taloudellisesti vähämerkityksisempää lehti- puustoa ja jaloja lehtipuita. Eteläisessä Suomessa lehdosta löytyy jaloja lehtipuita, kuten vaahteraa ja tam- mea sekä paikoitellen myös pähkinäpen- sasta. Pohjoisemmissa lehdoissa saattaa olla
INFO
VERRATTAIN pienillä pinta-aloilla tehtävillä toimenpiteillä on todella suuri monimuotoisuusvaikutus, sillä lehdot ovat tärkeitä monille lajeille. Peltojen ja tonttien reunamet sissä voi suosia lehtopensaita sekä lehtipuita ja syntynyt lahopuu kan nattaa säästää. Myös erikoisempien puulajien kasvattamista kannattaa harkita. Kun valon saanti varmiste taan, lehdoissa kukkii keväisin valko- ja sinivuokot. Luonnonhoitotoimenpiteet pitää kuitenkin ajoittaa siten, etteivät ne häiritse lintujen pesintää. Hoito toimenpiteet voidaan tehdä metsän talouskäytön rinnalla. Jos metsä on METSO on soveltuva, voi metsän suojella vapaaehtoisesti. Lehtojen hyvinvointia voi edistää pienillä teoilla
Lapin lehdoissa viihtyy isokukkainen ja ruohovartinen tikankontti, joka on rauhoitettu kasvi.
kuusikon seassa kuusamaa, koiran- heisiä ja ruusuja. Lintujen parimäärät ovat leh- doissa suuremmat ja niitä pesii hehtaarilla suurempi määrä kuin kangasmetsissä. ”Siellä on enem- män syötävää ja kerroksellisempi elinympäristö. Talousmetsälehtoi- hin saadaan helposti lintuja puo- leensavetäviä piirteitä”, Vuoristo kannustaa.
38 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook