Metsä Groupin Viesti 1 - 2021

KOLUMNI

METSÄNHOIDON KÄYTÄNNÖT PERUSTUVAT TUTKIMUSTIETOON

Metsällä on aina ollut merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansantaloudessa. Siksi sitä on myös tutkittu paljon.

ARVID BORGIN METSÄOPPI (julkaistu vuonna 1904) ja P.W. Hannikaisen Suo- men Metsät (1896) ovat mielenkiintoi- sia läpileikkauksia reilut sata vuotta sitten Suomen suuriruhtinaskunnassa vallinneeseen metsätietämykseen ja siihen sosioekonomiseen ympäristöön, jossa tuota tietämystä sovellettiin. Näinä valtakunnan metsien inven- tointia (VMI) edeltäneinä aikoina metsä­ tiedon yhteydessä esiintyvät verraten usein sanat arvaaminen ja arvaus. Mutta paljon oli tietoakin. Jo tuolloin oli havaittu, että metsä uudistuu parhaiten, kun kivennäismaata paljastuu maan­ pinnan rikkoutuessa. VARSINAISTA MAANMUOKKAUSTA ei vielä tunnettu, mutta metsän uudista-

MYÖS METSÄNHOIDON ja metsien käsittelyn käytännöt ovat muuttuneet tutkimustiedon pohjalta. Pääsemme esimerkiksi nauttimaan metsänjalos- tukseen liittyvän tutkimuksen hedel- mistä istutettavien puiden paremman laadun ja jopa 20–30 prosenttia luon- nontaimia paremman kasvun myötä. Eikä maailma suinkaan ole valmis. Tulevaisuudessa jalostustutkimus saattaa nousta arvoon arvaamatto- maan esimerkiksi puiden tuhonkestä- vyyden parantamisessa. JOSKUS TUNTUU , että käytäntöjä pyritään ohjaamaan tutkimustiedon sijaan arvovalinnoilla. Yksi esimerkki tästä on vilkkaana käyvä keskustelu metsien käsittelymenetelmistä. Toi-

JUHO RANTALA KEHITYSJOHTAJA, MMT METSÄ GROUP

mistulosta kehotettiin parantamaan kylvämällä siemeniä tahi istuttamalla taimia. Taimimateriaalin osalta neuvot- tiin välttämään metsissä kasvavia pitkäjuurisia taimia ja taimien alkuperään neuvottiin kiinnittämään erityistä huomiota. Istutuksessa valtamenetelmänä oli kuoppais- tutus, jossa taimille tehtiin kuokalla kuoppia tavoitetihey- den ollessa suuruusluokkaa 5 000 tainta per hehtaari. Jo sata vuotta sitten tiedettiin, että pääpuulajeistamme kuusi sietää parhaiten varjostusta. Tältä pohjalta kuusi neuvottiin istuttamaan tiheämpään kuin mänty. Sittem- min tutkimus on lisännyt tietoa taimikkovaiheen tiheyden merkityksestä puutavaran laatuun ja nykyisin mänty suosi- tellaan kasvatettavaksi kuusta tiheämmässä. TULEVAISUUDESSA TILANNE voi taas muuttua, jos esimer- kiksi puutavaran laatu jonkin jalostukseen liittyvän tek- nologisen innovaation tai ihmisten kulutustottumusten muutosten myötä menettäisi merkitystään. Tällöin puun- tuotannon talousteoria joutuisi koetukselle ja syntyisi kysyntää uudelle tutkimustiedolle. Metsäntutkimus on tuonut valtavasti uutta tietoa talou- dellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän metsätalou- den ja -teollisuuden harjoittamisen perustaksi. Kun toteu- tetaan Äänekosken, Rauman ja Kemin kaltaisia puuta käyt- täviä investointeja, metsävarojen kestävän käytön suhteen ei tarvitse tehdä arvauksia.

veiden tynnyrissä on niin paljon tavaraa, että kaikkea ei voi saavuttaa samaan aikaan. Esimerkiksi kivennäismai- den laajamittainen siirtäminen kuusta suosivaan peittei- seen metsätalouteen ja lehtipuuosuuden kasvattaminen ovat hankala yhtälö. Onneksi meillä on tähänkin liittyen paljon tutkimustietoa ja esimerkiksi peitteinen metsän- kasvatus voidaan kohdistaa niille alueille, joilla siihen on parhaat edellytykset. TUTKIMUSPROSESSI ALKAA perehtymisestä aiempaan tutkimustietoon ja tutkimusongelman määrittelystä. Sen jälkeen valitaan tutkimusmenetelmä ja kerätään aineisto. Aineiston analyysia seuraavat johtopäätökset ja tulosten julkaiseminen. Tulosten vaikuttavuus ratkaistaan kuiten- kin vasta tutkimusviestinnän onnistumisen tai epäonnis- tumisen myötä. Usein tutkimustiedon käyttäjät on hyvä sitouttaa tutki- musprosessiin jo tutkimusongelmien määrittelystä lähtien. Onnistunut esimerkki tästä on viime vuoden lopulla Silva Fennicassa julkaistu maanmuokkausmenetelmiin liittyvä tutkimus (Laine ym. 2020). Saimme tutkimuksesta arvo- kasta tietoa kääntömätästyksen laadun merkityksestä ja myös vahvistuksen siitä, että kääntömätästys johtaa muita muokkausmenetelmiä vähäisempään taimikonhoidon tarpeeseen. Olemme tutkitusti valinneet oikean menetel- män tulevaisuuden metsien perustaksi.

metsä groupin viesti | 39

Powered by