TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ
INFO
INFO
Suomessa tuotettujen puutuotteiden ansiosta vältetyt fossiiliset kasvihuonekaasupäästöt ovat arvioi den mukaan suurin piirtein samaa kokoluokkaa kuin metsien hiilinielu. Tämä vastaa noin puolta Suo men kasvihuonekaasupäästöistä. Jos puolet kaikista nykyisistä sivuvirroista kyettäisiin hyödyntämään ensin uusiin tuotteisiin ja vasta sen jälkeen energiaksi, luku voisi jopa kaksinkertaistua, jolloin se riittäisi kompensoimaan koko Suomen kasvihuonekaasupäästöt. Metsien ilmastovaikutus
Keskeiset käsitteet
METSIEN HIILINIELU tarkoittaa sitä, että metsään sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin sieltä vapautuu. Hiilinielussa tarkastellaan siis metsien hiilivaraston muutosta. SUBSTITUUTIOVAIKUTUKSET viittaavat vältettyihin fossiilisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Kun esimerkiksi käytetään puutuotteita rakentamisessa, jää käyttämättä tietty määrä suurempipäästöisiä tuotteita, kuten betonia tai terästä. PUUTUOTTEIDEN hiilivarastovaikutus syntyy, kun puusta valmistetaan tuotteita. Hiili pysyy niissä sitou tuneena kunkin tuotteen elinkaa ren ajan. Rakentamiseen käytetyssä puussa hiili voi pysyä kymmeniä vuosia, kun taas paperituotteissa se vapautuu muutamassa vuodessa. Hiilivarastovaikutus vertautuu nie luun, jos tuotevarastoon vuosittain menevä puumäärä on suurempi kuin sieltä poistuva määrä.
Metsien hiilinielu eli hiilivaraston kasvu 22,9 Mt CO ² -ekv/v*
Arvio Suomen puun- käytön globaalista substituutiovaikutuksesta
Suomen kasvihuonekaasu- päästöt yhteensä
28,7 Mt CO ² -ekv/v**
53,1 Mt CO ² -ekv/v*
Puutuote- hiilivaraston kasvu 3,4 Mt CO ² -ekv/v*
CO ² -ekv/v = hiilidioksidiekvivalenttia per vuosi *vuoden 2019 ennakkotieto (Tilastokeskus, Luke) ja **vuoden 2016 tilanne (Hurmekoski et al., 2020). Kokonaispäästöt ilman LULUCF-sektoria. Metsäteollisuuden päästöt sisältyvät kokonaispäästöihin, mutta substituutiovaikutusarviosta ne on vähennetty pois. Kuvan lähde: Maa- ja metsätalousministeriö
ksella voisi aasupäästöt
niiden valmistuksesta olisi mahdollista saada aika suuriakin substituutiohyötyjä. Jos sellun loppukäyttö muuttuu graafi- sista papereista enemmän tekstiilipuolelle, on se varsin positiivinen muutos ilmaston kannalta. Lisäksi puupohjaisiin tuotteisiin liittyy paljon muitakin hyötyjä kuin ilmas- tonäkökulmat. Eli jos vaikka puhutaan tekstiileistä, mukaan tulee muun muassa makean veden ja torjunta-aineiden tarve esimerkiksi puuvillan kasvattamisessa, mitä taas sellupohjaisissa tekstiileissä ei tarvita.” Muista sellu- tai sivuvirtapohjaisista tuotteista Hurmekoski mainitsee muoveja korvaavat pakkausmateriaalit ja kemikaalit, joista olisi mahdollista saada keskimäärin nykyistä suurempia substituutiohyötyjä, eli saataisiin ikään kuin enemmän tehoja irti samasta kuutiomäärästä puuta. Puunkäytön potentiaali ilmastonmuutoksen hillinnässä Kun puhutaan metsien ja puunkäytön ilmastovaikutuksesta kokonaisuutena, Hurmekoski korostaa, että on hyvä erot- taa nykytilanne ja toisaalta ilmastonmuu- toksen hillinnän potentiaali. ”Tarkastelta- essa asiaa näistä eri näkökulmista voidaan
päätyä täysin vastakkaisiin päätelmiin. Kun lasketaan yhteen metsien hiilinielu, substituutiovaikutukset ja puutuotteiden hiilivarasto, vastaa kokoluokka suurin piirtein Suomen nykyisiä kasvihuone kaasupäästöjä. Tavallaan päästään pää- telmään, että metsäsektorimme käytän- nöllisesti katsoen kompensoi nuo Suomen päästöt.” ”Tämä on sinänsä ihan validi näkö- kulma, mutta on eri asia puhua ilmaston- muutoksen hillinnän potentiaalista, jolloin tarkastellaan muutosta nykytilanteeseen. Silloin täytyy tasapainotella hiilinielujen kehityksen ja vältettyjen fossiilisten kasvi- huonekaasupäästöjen kanssa. Keskimää- räisten substituutiovaikutusten pitäisi olla jopa nelinkertaiset nykyiseen verrattuna, että lisähakkuita voisi perustella ilmasto- mielessä lyhyellä aikavälillä. Se ei taas tar- koita sitä, etteikö ilmastohyötyjä voisi tulla pidemmällä aikavälillä eli vuosikymmenten tai vuosisadan aikajänteellä, kun uudelleen istutettu metsä sitoo hiilen ilmakehästä ajan myötä takaisin.” ”Yksi keskeinen asia on, että myös substituutiovaikutuksia voidaan kasvattaa muuttamalla tuoteportfoliota, riippumatta hakkuumäärästä.”
Tuoteportfolioilla pystytään merkittä- vissä määrin kasvattamaan substituutio vaikutuksia. Puurakentaminen on hyvä esimerkki, ja se on edelleen yksi fiksuim- mista puunkäyttökohteista ilmastomielessä. ”Substituutiovaikutusta on haasteellista laskea tarkastellen vain yhtä tuoteryhmää. Se johtuu siitä, että kun otamme tarkaste- luun päätehakkuuleimikon tai vaikka yhden puun, on siitä tietty osuus tukkipuuta ja loput kuitupuuta sekä muita jakeita. Sen takia on olennaista, mitä tapahtuu sivuvir- roille, joita käytetään tällä hetkellä selluun, energiantuotantoon ja esimerkiksi lastu levyihin. Puusta saataisiin parhaat substi- tuutiohyödyt, jos näitä sivuvirtoja pystyttäi- siin ohjaamaan yhä enemmän tuotteisiin ja vasta elinkaaren loppupäässä energiaksi.” Tekstiileillä substituutiohyötyjä ”Sellupohjaisista tuotteista tekstiilit ovat yksi hyvin kiinnostava tuoteryhmä ja
metsä groupin viesti | 41
Powered by FlippingBook