”KUINKA MONTA METSÄÄ SUOMESSA ON?” Tytti Peltonen työskentelee Brysselissä Metsä Groupin EU:n edunvalvonnasta vastaavana johtajana. ”TEEMME YHTEISTYÖTÄ EU-tason järjestöjen ja EU :n insti tuutioiden kanssa, joita ovat Euroopan komissio, Euroopan parlamentti ja jäsenvaltioiden edustajat. Tapaamme lainval mistelijoita ja päätöksentekijöitä, joiden kanssa vaihdamme näkemyksiä ajankohtaisista aiheista. Minun tehtäväni on selittää, miten valmisteilla oleva lainsäädäntö vaikuttaisi metsäteollisuuteen ja miten näemme erilaiset aloitteet.” ”Yhteiskuntasuhteet, vaikuttajaviestintä ja edunval vonta ovat normaali osa EU :n päätöksentekoa, johon osallistuu noin 15 000 eri tahoa edustavaa lobbaria. Metsäteollisuudella on suurehko rooli talouden kannalta vain 7–8 Euroopan maassa, joten on erittäin tärkeää, että suomalaiset toimijat kertovat EU -päätöksentekijöille metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta.”
Suomen maapinta-alasta noin 75 prosenttia on metsää, joten EU:n biodiversiteettistrate- gian suojelupaine kohdistuu meillä metsiin. Tällä hetkellä yli puolet Euroopan tiukasti suojelluista metsistä sijaitsee Suomessa.
”Me selitämme, mitä kestävä metsätalous on ja miten se vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja luonnon monimuotoisuuteen, mitä tuotteita puusta tehdään ja miten metsäteollisuus edesauttaa EU:ta saavuttamaan ilmasto- ja ympäristötavoitteet. Kerromme myös muista alamme tuottamista hyödyistä, kuten työpaikkojen luomi
Yhtenäisellä viestillä eteenpäin Sekä Niemi että Peltonen korostavat yhtenäisten viestien, yhdessä vaikuttamisen ja proaktiivisuuden merkitystä. ”On ihan ykkösjuttu, että kansalli- sesti viemme yhtenäistä viestiä eteenpäin. Tämä on äärimmäisen tärkeää myös Suo- men taloudelle, koska metsäteollisuus on maamme yksi suurimmista vientialoista”, Peltonen sanoo. Niemi muistuttaa, että on olemassa monta tapaa vaikuttaa: ”Yksi tapa on, että Suomi jäsenvaltiona tuo esiin maamme hyviä käytäntöjä, mitä me täällä teemme ja millaiset olosuhteet meillä on. Esimerkiksi biodiversiteettistrategian toimeenpanossa on korostettava sitä, että meistä ei voi tulla turvemaiden tai metsien suojelun taakan- kantajaa ja että monimuotoisuutta voidaan edistää erilaisin keinoin.” ”Sekä metsänomistajilla että metsäteolli- suudella on omat suorat vaikuttamiskeinonsa ja kattojärjestönsä Brysselissä. Meillä on siis monta reittiä, joita meidän täytyy käyttää edunvalvonnassa. Metsäsektori ei missään tapauksessa voi jäädä vain laakereilleen odottamaan lainsäädäntö- ja toimenpide- ehdotuksia, vaan meidän täytyy olla vahvasti ajamassa etujamme. Ja niin olemme tehneet- kin kaikki nämä vuodet”, Niemi lisää.
sesta harvaan asutuille alueille ja maaseudulle.” ”Törmään usein kysymykseen, kuinka monta metsää Suomessa on. Tämä osoittaa sen, että myös jatkossa on tarpeen tuoda EU - päättäjiä Suomeen tutustumaan metsiin, puunkorjuuseen ja tuotantolaitoksiin, kuten olemme tehneet yhdessä Suomen valtion ja Metsäteollisuus ry:n kanssa." ”Metsiä ei saa nähdä vain hiilinieluina tai suojeltavina alueina. Kerrommekin aktii visesti, kuinka tuotteillamme voi korvata
fossiilipohjaisia tuotteita. Tämä on avainasia, joka usein unohdetaan eikä muisteta, että metsäteolli suus valmistaa tuotteita, joiden avulla voidaan siirtyä lineaari sesta fossiilitaloudesta biopohjai seen kiertotalouteen.” ”Metsäsektorin edunvalvonnan näkökulmasta elämme erittäin kiireistä aikaa, koska EU:ssa valmistellaan nyt todella paljon sellaista lainsäädäntöä, jolla on vaikutusta metsäsektoriin. Tällaista lainsäädäntötulvaa en ole ennen nähnyt”, Metsä Groupin EU:n edunvalvonnasta vastaava johtaja Tytti Peltonen toteaa.
metsä groupin viesti | 45
Powered by FlippingBook