Tekoja monimuotoisuuden parantamiseksi Metsänomistajat ja metsäammattilaiset tekevät päivittäin työtä metsien monimuotoisuuden eteen. Metsäasiantuntija Piia Jyväs ja metsäkoneyrittäjä Petteri Liiri ovat talousmetsän luonnonhoidon käytännön työn asiantuntijoita. M onimuotoisuuden otta minen huomioon metsän käsittelyssä on vaativaa työtä. Muistettavaa on TEKSTI ANNAMARI HEIKKINEN KUVA SEPPO SAMULI mielipiteisiin. Metsän taloudellisen arvon lisäksi monimuotoisuudella on monille metsänomistajille suuri merkitys. Monimuotoisuustyö näkyy metsäasi
”Säästöpuuryhmään valitaan leimi kossa suurehkot, taloudellisesti vähem piarvoisemmat puut. Eri metsänhoidon vaiheissa jätettävät suojatiheiköt voivat olla tulevaisuuden säästöpuuryhmiä. Näin metsään muodostuu eri-ikäistä ja -kokoista lahopuuta. Tämä lahopuujat kumo turvaa elinolosuhteet monelle laho puusta riippuvaiselle lajille.” Haapa ja lehtipuut parhaita säästettäviä Koneyrittäjä Petteri Liiri sanoo, että joskus jätettävien puiden valinta voi olla haasteellista. Sitä lisää kohteiden run saus ja erilaisuus. ”Säästöpuuryhmää valitessani kiinni tän huomiota haapoihin ja hieskoivuihin sekä aluskasvillisuuteen”, Liiri kertoo. ”Niillä saadaan eläimille luontainen piilo paikka ja lehtipuulahoa metsään.” ”Tekopökkelöitä ja säästöpuita ei kan nata jättää mäen päälle, missä ne voivat kaatua liian aikaisin. Suojaisessa paikassa, vaikka notkanteessa ne pysyvät varmem min pystyssä”, Liiri sanoo. ”Maalaisjärjellä pääsee pitkälle, ja vuosien työkokemus tuo varmuutta.” Liiri sanoo, että tekopökkelöiden te osta on kolmessa vuodessa tullut rutiinia. ”Kokemuksen myötä silmä on harjaantu nut näkemään sopivan säästöpuuryhmän, tekopökkelön ja myös suojatiheikön sijain nin.” Säästöpuuryhmä lempipaikkaan Liiri ja Jyväs ovat itsekin metsänomista jia. Monimuotoisuudesta huolehtiminen omassa metsässä on molemmille tärkeää. ”Oman metsän säästöpuuryhmät ovat kuin keitaita taimikon keskellä”, Jyväs in nostuu. ”Ne ovat mainioita eväsretkipaik koja. Mutta ennen kaikkea ne ovat tärkeitä monimuotoisuuden kannalta.” Metsänomistajan omat toiveet ovat metsänkäsittelyssä tärkeitä. ”Jos omassa metsässä on lempipaikka, joka sopisi vaikka säästöpuuryhmäksi, siitä kannattaa mainita metsäasiantuntijalle”, Jyväs vink kaa.
antuntijan työssä monin tavoin. Yhteistyö hakkuukoneenkuljettajan kanssa on yksi konkreettisimmista. Jyväs luottaa kuljetta jien ammattitaitoon. ”Annan heille aika vapaat kädet. Joskus metsänomistajalla on toiveita säästöpuiden ja tekopökkelöiden sijainnista. Silloin mer kitsen ne leimikkoon etukäteen.” Pitkä yhteistyö samojen koneyrittäjien kanssa on synnyttänyt luottamuksen. ”Kun homma toimii hyvin, luottamus kasvaa. Metsänomistajat ovat olleet tyyty väisiä työn jälkeen.” Lahopuun säästäminen tärkeää Lahopuu on tärkeää monelle metsälajille, neljännes metsälajeista on siitä riippuvai sia. Tekopökkelöiden lisäksi talousmet sien lahopuun määrää lisätään uudistus hakkuissa jätettävillä säästöpuilla, joita jätetään sertifioituihin metsiin tuomaan eri-ikäisrakennetta. Säästö- ja lahopuilla turvataan luonnon monimuotoisuutta. Säästöpuuryhmä on luonteva paikka tekopökkelölle. Jos se tehdään kovin näky välle paikalle, silloin se kiinnittää helpom min metsänomistajan huomion. Harvennushakkuissa tekopökkelöt jäävät usein puuston yhteyteen, eivätkä ole samalla tavalla näkyvillä kuin uudistus hakkuussa. Samat valintakriteerit pätevät molemmissa käsittelyvaihtoehdoissa. Usein monimuotoisuuden lisäämistä suunnitellaan jo ennen puunkorjuuta. ”Metsänomistajan kannattaa myös itse tekemässään ennakkoraivauksessa ottaa huomioon mahdollinen säästöpuuryh män paikka ja jättää se raivaamatta, jotta ryhmään tulee kerroksellisuutta ja suojaa eläimille”, Jyväs sanoo. Säästöpuut jätetään ryhmiin ja jos mahdollista, tärkeän elinympäristön yh teyteen. Luonnon monimuotoisuuden kannalta hyödyllisiä säästöpuita ovat sellaiset, jotka lahoavat nopeasti – esi merkiksi haapa on oiva valinta.
paljon: säästöpuut, tekopökkelöt, suoja vyöhykkeet sekä pysty- ja maalahopuun säästäminen. Lisäksi on muistettava metsä- ja luonnonsuojelulain vaatimuk set. Korjuussa ja metsänhoitotöissä on myös vältettävä kuolleen pysty- ja maa puun vahingoittamista. Piia Jyväksen ja Petteri Liirin työtä on toteuttaa näitä lakien, sertifiointien ja vapaaehtoisten monimuotoisuustekojen edellyttämiä toimenpiteitä metsänomista jien metsissä. Tekopökkelöt ovat esimerkki metsän omistajien halusta parantaa metsien monimuotoisuutta. Metsä Group on tehnyt tekopökkelöitä metsiin yli kolmen vuoden ajan. Niitä tehdään lahopuuston monipuolistamiseksi ja kasvatusmetsissä lahopuuston lisäämiseksi. Tekopökkelön hyvä paikka on säästöpuuryhmän sisällä tai suojatiheikössä. Vuoden 2020 alusta alkaen harven nus- ja uudistushakkuissa tehtävien tekopökkelöiden määrä hehtaarilla nousi työmaillamme kahdesta neljään. Metsän omistajalle käytäntö on vapaaehtoinen. Tekopökkelö tehdään yleisimmin kuitu puun kokoisesta lehtipuusta katkaisemalla runko 2–4 metrin korkeudelta. Pökkelö alkaa lahota muutamassa vuodessa. Tekopökkelöillä hyvä vastaanotto Metsänomistajat ovat ottaneet teko pökkelöiden tekemisen hyvin vastaan. ”Tekopökkelöitä kannustaa tekemään muun muassa se, että se tarjoaa lahotes saan pesäkolopuun muun muassa tikoille ja hömötiaisille”, Jyväs kertoo. ”Lisäksi terve ja monimuotoinen metsä on metsänomistajankin etu. Lahoavilla rungoilla elää lajeja, jotka pitävät tuho hyönteiset loitolla.” Metsänomistajia motivoi Jyväksen mukaan myös se, että pienellä, konkreet tisella monimuotoisuutta lisäävällä teolla voi vaikuttaa metsien käyttöä koskeviin
26 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook