mennessä. Parhaillaan kes kustellaan siitä, tulisiko EU:n päästövähennystavoitetta kiristää entisestään esimer kiksi 50–55 prosenttiin. Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään EU:ssa päästö kauppa- ja taakanjakosekto reilla. Päästökaupan piirissä on teollisuus, ja taakanjakosekto riin kuluvat rakennusten läm mitys, liikenne, jätesektori ja maatalous. Molemmille sekto reille on EU:ssa asetettu sitovat päästövähennystavoitteet. EU:n ns. LULUCF-ase tuksesta on keskusteltu paljon viime vuosina. LULUCF on lyhenne englanninkielisistä
maankäyttösektorin sisällä, taakanjakosektorilla tai hank kimalla nieluyksiköitä muilta jäsenmailta. Hakkuuarvio on laskelman sivutuote Laskelmien sivutuotteena syntyi arvio hakkuumäärästä, jolla vertailutason hiilinie lut säilyisivät. Runkopuun kokonaiskertymän määrä olisi Suomessa noin 77 miljoonaa kuutiota vuodessa. Luvussa on mukana teollisuuden ja koti talouksien käyttämä puu. ”Hakkuuarvio perustuu siis siihen, että metsiä hoidettaisiin kuten 2000–2009. Sen jäl keen on kuitenkin muuttunut paljon: metsälaki, metsänhoi tosuositukset ja teollisuuden tuotanto Suomessa. Mitään näitä muutoksia ei ole voitu ottaa huomioon metsien ver tailutason laskelmissa, koska laskenta perustuu asetuksen mukaisesti vuoden 2000–2009 metsien hoidon käytänteisiin”, Granholm selvittää. Julkisuudessa on vertailtu Ruotsin ja Suomen laskelmia ja niiden ”sallimien” hakku määrien eroja. Ruotsin laskel missa on oletus suuremmista hakkuista kuin Suomessa. Ero johtuu vertailukaudesta. Suomessa metsien käyttöaste verrattuna kasvuun on ollut perinteisesti alhaisempi kuin Ruotsissa. Siellä puuta käytet tiin vertailukaudella enemmän suhteessa vuotuiseen kasvuun. Siksi Ruotsille on jatkossakin arvioitu suuremmat hakkuut. Toisaalta Ruotsin esitys metsien nettohiilinieluksi on korkeampi kuin Suomella. Ainutlaatuista laskentaa maailmassa Paljon on keskusteltu myös itse laskennan etenemisestä siitä vastanneessa Luonnon varakeskuksessa. Arviot hiili nielusta ovat laskeneet viime keväisestä. Lasku johtuu siitä, että alkuperäinen laskelma yliarvioi metsien kykyä pois taa hiilidioksidia ilmakehästä. ”Tällaista hiilinielulaskentaa tehdään ensimmäistä kertaa
Vähentämällä nieluista päästöt saadaan sektorin nettohiilinielu. Kokonaisuutena maankäyttö sektori on Suomessa todellinen nettohiilinielu.” Granholm muistuttaa, että LULUCF-asetuksen pohjalta asetettava metsien vertailutaso tarkastelee metsien nettohiili nielua eikä vain hakkuutasoja. Lisäksi metsien merkitys uusiu tumattomien raaka-aineen ja fossiilisen energia korvaajana on keskeinen. Laskenta perustuu vuosien 2000–2009 toimintaan LULUCF-asetuksen mukai sesti Suomi ja muut EU-maat
maailmassa. Jokaisella jäsen maalla on erilainen lähtötilanne ja erilaiset maakohtaiset tiedot ja mallit käytettävinään. Luken tutkijat ansaitsevat kiitoksen siitä, kuinka paneutuneita he olivat erittäin haastavan har joituksen suhteen”, Granholm sanoo. Laskelmista löytyi matkan varrella virheitä, ja Granholm kiittää tutkijoita, jotka ne löy sivät. ”Suomessa on valtavasti kiinnostusta ja osaamista ke hittää vertailutason laskentaa, meidän ei ole tarvinnut odottaa ohjeita EU:n komissiolta.”
Meneekö kaikki kohta uusiksi?
LULUCF-asetuksen on tar koitus olla voimassa 2020- luvun. EU:n komissio julkisti ilmasto- ja ympäristöohjelma Green Dealin joulukuussa. Sen tavoitteena on var mistaa hiilineutraaliuden
METSIEN HIILINIELUJEN vertailutasoa laskettaessa otetaan huomioon metsämaan, puuston sekä puutuotteiden kasvihuonekaasupäästöjen nielujen koot. Koko maankäyttösektorin nettohiilinielussa huomioidaan myös viljelysmaan, rakennetun maan ja kosteikkojen hiilinielut ja pääs töt. Negatiivinen luku kertoo nielusta, positiivinen päästöstä. Kuvassa on esimerkkeinä vuoden 2017 luvut. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö.
INFO
HIILINIELU poistaa hiilidioksidia ilmakehästä.
maan käyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta tar koittavista sanoista. Kyse on siis maankäyttösektorista. LULUCF-asetus liittää maankäyttösektorin EU:n il masto- ja energiapolitiikkaan, jonka tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta.
laativat metsien vertailuta solaskennan sen perusteella, mitä metsissä tapahtuisi, jos metsien hoitoa jatkettaisiin siten kuin vuosina 2000–2009 tehtiin. LULUCF-asetuksen yhtenä tavoitteena on, etteivät jäsenmaiden metsien netto hiilinielut vuosina 2021–2030 heikkene verrattuna vertailu tasoon. Suomen vuodenvaihteessa EU:lle jättämä esitys on, että Suomen metsien vertailutason nettohiilinielu olisi -27,64 mil joonaa tonnia hiilidioksidiekvi valenttia ja ilman puutuotteita -21,16. EU vahvistaa jäsenmai den hiilinielujen vertailutasot tänä vuonna. Vuosina 2027 ja 2032 kat sotaan, miten kävi. Jos met sien nettonielu jää tuolloin arvioitua pienemmäksi, erotus lisää maankäyttösektorin las kennallisia päästöjä. Suomen pitää silloin kompensoida nämä laskennalliset päästöt joko li säämällä päästövähennystoimia
HIILIVARASTOSSA hiilidioksidi on säilössä.
LULUCF-ASETUS koskee koko maankäyttösektoria.
METSIEN vertailutason nettohiilinielussa metsä maan, puuston ja puutuottei den päästöistä vähennetään nielut. CO ² -EKV. = Hiilidioksidiekvi valentti on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää. toteutuminen vuoteen 2050 mennessä. Tämä voisi tarkoit taa myös EU:n 2030-tavoit teen kiristämistä. Green Dealin kirjaukset sisältävät yllätyksen: koko LU LUCF-asetus saatetaan avata jo muutaman vuoden kuluessa samanaikaisesti
Maankäyttösektori on nettohiilinielu
”Kotimaisessa hiilinielukes kustelussa on pohdittu ennen kaikkea metsien nettohiilinie lun kehitystä ja hakkuumää riä. Maankäyttösektorin net tohiilinielu koostuu kolmesta osa-alueesta: maaperästä, puustosta ja puutuotteista”, Granholm sanoo. ”Metsämaan kangasmaat si tovat hiilidioksidia, turvemailta sitä vapautuu. Puusto sitoo hiili dioksidia, kuten myös puutuot teet. Metsien ja puutuotteiden lisäksi laskennassa huomioidaan viljelysmaan, rakennetun maan ja kosteikkojen päästöt ja nielut.
metsä groupin viesti | 29
Powered by FlippingBook