METSÄT
päästökaupan ja taakanjakota voitteen kanssa. ”Ei ole ollenkaan varmaan, että Green Deal johtaa koko LULUCF-asetuksen avaami seen tai että se koskisi jo kautta 2021–2025. Siksi nyt kannattaa keskittyä tämän olemassa ole van asetuksen toimeenpanoon. Jos EU:ssa kuitenkin päädyttäi siin avaamaan LULUCF-ase tus, niin meillä on jo alustavat ajatukset siitä, mihin suuntaan muutoksia olisi perusteltua tehdä”, Granholm toppuuttelee spekulaatioita. Suomi hiilineutraali vuonna 2035? Antti Rinteen hallitus asetti Suomelle tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaa, että
kasvatetaan ja toisaalta, miten samanaikaisesti sopeudutaan ilmastonmuutokseen. Hallitus puolueiden edustajien ilmasto kokouksessa helmikuun alussa linjattiin, että maankäyttösek torin lisätoimenpiteillä tulisi saavuttaa kolmen miljoonan hiilidioksiditonnin ilmastovai kutus vuonna 2035. Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena metsissä on edistää niiden kasvukykyä, terveyttä ja monipuolisia kasvatustapoja, kehittää suometsien ilmastokes tävää hoitoa ja päivittää met sänhoitosuositukset ilmaston muutoksen hillinnän ja toisaalta siihen sopeutumisen edistämi seksi. Konkreettisina toimina ovat esimerkiksi turvemetsien tuhkalannoituksen lisääminen sekä metsittäminen.
Kangasmaat sitovat hiilidioksidia, turvemailta sitä vapautuu.
tuolloin kasvihuonekaasujen päästöt ja nielujen sitoman hiilidioksidin määrä on sama. Tavoite on kunnianhimoi sempi kuin EU:n tavoitteet. Osana tätä tavoitetta Suo men ilmastolakia päivitetään ja vahvistetaan. Tähän asti ilmas tolaki on ollut hallinnon suun nittelua ohjaava laki, eikä se ole koskenut maankäyttösektoria eikä metsiä. Uudistuksessa lain sisältö ja rooli voivat muuttua
kokonaan, ja siinä voidaan asettaa esimerkiksi hiilinielu tavoitteita. Granholm kertoo, että lain uudistamisessa kuul laan kansalaisia ja sidosryhmiä laajasti. Maa- ja metsätalousminis teriö on laatinut Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti laaja-alaisen toimenpidekoko naisuuden maankäyttösekto rille siitä, miten päästöjä vähen netään, hiilinieluja- ja -varastoja
INFO
Vuosikasvu on jo kauan ylittänyt poistuman
Milj. m³
120 100 80
Vuosikasvu
40 60 20 0
Poistuma
POISTUMA koostuu hakkuista ja luonnonpoistumasta. Puusto toimii hiilinieluna.
Metsämaan hiilinielu vs. Suomen metsien vertailutaso ilman puutuotteita Mt CO ² ekv. 0 -5 -10 Tarkastelujakso/ Vertailujakso 2000–2009
-20 -15 -25 -30 -35 -40 -45 -50
Vertailutaso (-21,16 milj. tonnia CO ² - ekv. ilman puutuotteita)
Metsäneuvos Heikki Granholm kiittää kaikkia tutkijoita, jotka paneutuivat hiilinielulaskelmiin. ”Tällaisia laskelmia tehdään ensimmäistä kertaa maailmassa”, hän muistuttaa.
Lähde: Luonnonvarakeskus
30 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook