METSÄT
INFO
Kasvatuslannoituksen (typpilannoite) vaikutus kasvuun
Kuusi (NP-lannoitus) Mänty (N-lannoitus)
m³/ha/v
4
3
2
1
0
123456789101112
Kasvukausi lannoituksen jälkeen
TYPPILANNOITETTA levitettiin hehtaarille 150 kiloa puuston ollessa noin 50-vuotias. Valtaosa kasvunlisäyksestä syntyi 6–8 vuodessa lannoittamisen jälkeen. Männyn kasvunlisäys alkoi nopeammin.
Tuhkalannoituksen vaikutus ojitetun turvemaan kasvuun
Tilavuuskasvu, m³/ha/v
Puutuhka Lannoittamaton
10 9 8
6 7 5 4 3 2 1 0
määrästä. Fosforia levitetään 40–50 kiloa hehtaarille ja kaliumia 80–100 kiloa. Rakeis tamattoman tuhkan kohdalla levitysmäärä on yleensä 4–5 tonnia hehtaarille, rakeistet tua tuhkaa levitetään 3–4 tonnia hehtaarille. Turvemaan terveyslannoituksen kus tannuksiin voi hakea kemera-tukea. Mikäli hanketta varten on tehty neulasanalyysi, myös analyysikulut hyväksytään kemera- kuluiksi. Vesistöt ja pohjavesi huomioon Metsiä lannoitettiin vilkkaasti vielä 1970-luvulla, mutta sen jälkeen lannoi tusinnostus laantui, osin lannoituksista aiheutuneiden vesistövaikutusten takia. 2000-luvulla lannoitusten määrät ovat alkaneet taas nousta. Oijalan mukaan nykyiset lannoitushankkeet toteutetaan ympäristöä kunnioittaen. ”Esimerkiksi vesistöjen varsille jätetään 20–50 metrin levyiset suojakaistat, ja met säluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät elinympäristöt rajataan lannoituksen ulkopuolelle. Vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla ei käytetä muita lannoitteita kuin puhdasta puutuhkaa.” Metsän virkistyskäyttöä, kuten marjas tusta tai sienestystä, lannoitus ei estä.
VUONNA 1985 kasvatusvaiheessa ollut männikkö lannoitettiin puutuhkalla. Mäntyjen tilavuuskasvu oli tuhkalannoituksen jälkeen huomattavasti parempaa kuin lannoittamattomalla turvemaalla.
Lähde: Luonnonvarakeskus
Näistä samanikäisten mäntyjen latvusten kuvis- ta näkee selvästi, miten neulaset vahvistuvat lannoituksen seurauksena: neulasia on enemmän ja ne ovat pidempiä. Myös väriero on huomattava.
metsä groupin viesti | 35
Powered by FlippingBook