Uppopuu toimii myös biopuhdistamona
Suomen ympäristökeskuksen vetämässä PuuMaVesi-hankkeessa on saatu lupaavia tuloksia uppopuiden tehosta metsäojien kautta tulevien valumavesien puhdistuksessa. Hankkeessa on yhteistyökumppanina myös Metsä Group.
TEKSTI TIMO SORMUNEN JA KRISTA KIMMO KUVAT SEPPO SAMULI JA METSÄ GROUP
Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Kari-Matti Vuori oli mukana, kun Savitaipaleen Kapakojan kosteikon purkuojaan asennettiin yksinkertaisia rankanippuja loppuvuodesta 2018. ”Nippuja myöhemmin tutkittaessa havaittiin, että rangat keräsivät pinnoilleen huomattavan lajirunsaan eliöstön.”
M oni meistä luulee, että erämaajär vien, lampien ja saarten rantave sissä majailevat uppopuut vain lisäävät kyseisen vesistön ravinnekuormaa. Keski-Suo mesta ja Etelä-Karjalasta kuu luu nyt kuitenkin kummia: Suomen ympäristökeskuksen tutkimushankkeessa on alka nut kertyä entistä enemmän
faktaa siitä, että veden alle jäävät puut toimivat varsin tehokkaina ravinnesieppa reina. Veden alle painettu puu hi dastaa veden virtausta ja patoaa tulvavesien mukana vesistöön päätyvää ravinneryöppyä. Lisäksi se saa varsin nopeasti pinnalleen bakteeri-, levä- ja sienirihmastoa, joka samalla ve tää puoleensa muuta eliökantaa.
Nämä pieneliöt puolestaan pää tyvät ravintoketjussa eteenpäin sammakoiden, hyönteisten ja kalojen ruokana. Näin myös veteen liuenneiden ravinteiden määrä vähenee. Suomen ympäristökeskuk sen johtavan tutkijan Kari-Matti Vuoren mukaan koealueilla saadut tulokset ovat olleet to della lupaavia. Esimerkiksi tuo reella Karstulan ojitusalueella
kirjattiin viime syksyn tulva sateiden jälkeen peräti 77 pro sentin pudotus kiintoaineen määrässä. ”Kiintoaines väheni runsaat 60 prosenttia niin kuusiranka nipuissa kuin männyistä tehdyissä rakenteissa. Myös fosforin määrä putosi yli puo leen ja kokonaistypenkin 15–20 prosenttia. Vesiensuojelullisesti tärkeintä oli selkeä pudotus
36 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook