METSÄT
liukoisen fosfaattifosforin ja liu koisen hiilen määrissä”, Vuori listaa.
säilyttää puustoa ilman veden pinnan nousua ja mikä olisi paras uudistusmenetelmä niukkaravinteisissa männi köissä kasvihuonekaasujen kannalta. Luupin alla ovat myös korpikuusikoiden ja rä meiden uudistamiseen ja kor juuseen liittyvät haasteet. Kolmevuotisen projektin ensimmäisiä tuloksia voidaan Luken tutkimusprofessori Raija Laihon mukaan odotella keväällä 2021. ”Kosteilla ja turpeisilla alueilla sijaitsevien metsien
hoidosta kaivataan kipeästi uutta tutkimustietoa. Nyt jotkut toimenpiteet voivat esi merkiksi vain lisätä kasvihuo nepäästöjä, vaikka alkuperäinen tavoite olisi päinvastainen”, Laiho toteaa. Tutkimus on tärkeää myös siksi, että turvemailla sijaitse villa metsillä on oikein hoidet tuina iso kansantaloudellinen merkitys. ”Näitä metsiä on noin 4,5 miljoonaa hehtaaria. Se on liki neljännes koko Suomen metsäpinta-alasta”, Laiho muis tuttaa.
Kustannustehokas vaihtoehto
Tutkijoita kiinnosti myös se, syökö tuore puu pienestä vesi tilasta hapen ja happamoittaa veden, kuten aiemmassa saavi kokeessa oli käynyt. ”Metsäojista lähtevä vesikin oli päinvastoin hapekasta, ja myös sen pH oli normaali. Edes tuore mäntypuuaines ei hei kentänyt veden laatua”, Vuori iloitsee. Ensimmäisten tulosten pe rusteella onkin kuulemma jo nähtävissä, että luonnon oma puhdistusmenetelmä toimii varsin tehokkaasti. Samalla se monimuotoistaa vesiluontoa ja kasvattaa metsäekosysteemin eväsreppua. Seurantaa jatketaan tänä vuonna. Aiheesta työstetään myös kolme pro gradu-tutkiel maa: yksi vedenlaadusta, yksi päällyskasvustosta ja yksi poh jaeläimistöstä. ”Uppopuiden lisääminen laskeutusaltaisiin ja uomiin on kustannustehokas ja helppo ratkaisu. Materiaalitkin löy tyvät paikan päältä, joten tätä on helppo hyödyntää ojitusten, hakkuiden ja vesistökunnos tusten suunnittelussa ja toteu tuksessa. Leutojen ja märkien talvien seurauksena ravinteiden patoamisen tarve vain kasvaa”, Vuori toteaa.
Luonnonvarakeskuksen tutkimus- professori Raija Laiho johtaa kolmevuotista Kestävää metsän- hoitoa turvemailla -projektia.
Aito ojitustarve on arvioitava tarkkaan.
Metsä Group uudistaa turvemaa- ohjeita Muutaman viime vuoden aikana on saatu uutta tutkimustietoa metsän- hoidon vaikutuksista muun muassa turve- maiden ravinnepäästöihin. Lisäksi metsien rooli hiilen sidonnassa on merkittävä.
METSÄ GROUP on tunnistanut tarpeen päi vittää turvemaiden metsänhoidon ohjeita olemassa olevan parhaan tutkimustiedon perusteella. Työ on käynnissä, ja siitä vas taavat metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala ja kestävän kehityksen päällikkö Janne Soimasuo . Tavoitteena on luoda ohjeet esimerkiksi siitä, missä tilanteessa ja millaisille suotyy peille voimme suositella jatkuvaa kasva tusta suometsän kasvatukseen ja milloin tasaikäinen metsänkasvatus on suositeltavin vaihtoehto. Lisäksi ohjeiden uudistuksessa pureudutaan kunnostusojitustarpeen mää rittämiseen ja lannoitukseen merkitykseen kasvun kirittäjänä. Uudistetut ohjeet koulutetaan henkilö kunnallemme kahdessa otteessa: keväällä pulpettien ääressä ja maastossa kesän ja alkusyksyn aikana. ”Etenemme turvemaiden metsänhoidossa kahdella tavalla: otamme parhaat käytännöt käyttöön ja olemme aktiivisesti mukana aiheen tutkimuksessa”, Oijala summaa.
Uutta turvemaiden tutkimusta
Kosteisiin metsämaihin liitty vää tutkimusta tehdään myös Luonnonvarakeskuksessa (Luke). Hiljattain käynnisty neen Kestävää metsänhoitoa turvemailla -projektin tavoit teena on laatia ohjeistusta, jonka avulla metsänomistaja voi valita omille palstoilleen ympäristön kannalta parhaat hoitovaihtoehdot. Metsä Group on projektissa mukana. Projektissa selvitetään muun muassa sitä, milloin tuhkalannoitus voi korvata kunnostusojituksen, kuinka paljon suoalueilla tulisi
metsä groupin viesti | 37
Powered by FlippingBook