TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ
a kehitetään laaja-alaisesti
”Samaan aikaan teki tuloaan metsäsertifiointi, ja sen ansiosta aikaisemmin suosituksena ollut säästöpuukäytäntö jalkautui lähes kaikkiin Suomen talous metsiin. Näissä uusissa asioissa riitti koulutettavaa.” Myös systemaattinen laa dunvarmistus ja omavalvonta ulottuivat ympäristöasioihin vuonna 1997 puunhankinnan ja metsänhoidon ympäristöjohta misen ISO 14001 -sertifikaatin seurauksena. Ympäristö sertifiointi velvoittaa tarkastele maan toiminnan ympäristövai kutuksia tavoitteena toiminnan jatkuva parantamiseen. Suuret edistysaskeleet Jännitteitä ja epäluuloa luon nonsuojelua kohtaan nostatta neen Natura 2000 -verkoston toteutuksen jälkeen alkoi metsien monimuotoisuusoh jelma METSOn eteneminen vapaaehtoisuuden pohjalta. ”Se oli iso asia ja toi tullessaan huomattavasti positiivisem man suhtautumisen moni muotoisuuden turvaamiseen”, Soimasuo muistelee. METSOa valmisteltiin laaja-alaisessa yhteistyössä eri sidosryhmien kesken, ja tutki muksella on ollut siinä alusta saakka tärkeä rooli. ”MET SOn valmistelussa korostuivat
monimuotoisuutta tukevat rakennepiirteet ja tietyt arvok kaat elinympäristöt. Tätä tietoa hyödynsimme tuolloin myös PEFC-metsäsertifiointikritee rien päivityksessä. Monesti asi oita on ollut nopeampaa edistää sertifioinnin kautta.” Soimasuon mielestä met säsertifiointi ja METSO ovat olleet tärkeimmät edistysaske leet metsien monimuotoisuuden turvaamisessa. ”Metsäsertifi ointi kattaa suuren pinta-alan, ja edellyttää säästöpuiden jätön ja vesiensuojelutoimia lähes kaikissa Suomen talousmetsissä. METSO puolestaan antaa meille työkalun, jolla voidaan metsänomistajan saamaa kor vausta vastaan turvata erityisen arvokas luontokohde, kun sel lainen tulee vastaan.” Paperikartoista jaettavaan paikkatietoon Luonnonhoidon kehittämi seen liittyy olennaisesti myös tietojärjestelmien käyttö. ”Vielä 20 vuotta sitten käy timme paperikarttoja, ja sen jälkeen paikkatieto on ollut jo vuosikaudet koko toimintaketjun nähtävillä, joten käytössä on aivan toi senlaiset työkalut. Metsäalan toimijat saivat 2011 käyt töönsä ympäristöhallinnon
elinympäristöaineistot, jotka meilläkin on viety paikkatie tojärjestelmään ja näin ollen näkyvissä hakkuukoneen ohjaamoon saakka. Myös säästöpuuryhmien sijainti lai tetaan nykyisin kartalle, jotta tieto on käytettävissä koko ketjulla aina maanmuokkauk sesta mahdolliseen latvusmas san korjuuseen saakka.” Sähköistymisen ohella tär keää on Soimasuon mukaan ollut myös yhteistyön tiivistymi nen viranomaisten kanssa. ”Ny kyisin on käytössä sähköinen metsänkäyttöilmoitus, ja tieto hakkuusuunnitelmista kulkee
nopeasti toimijoilta metsäkes kukselle ja tarvittaessa myös ympäristöviranomaisille. Näin viranomaiset voivat reagoida jo suunnitteluvaiheessa, jos jollain kohteella on metsänkäsittelyä koskeva rajoite, josta ei meidän järjestelmässämme ole tietoa.” Asenteissa suuri muutos Soimasuo painottaa, että yksi merkittävä tekijä talousmet sien luonnonhoidon kehitys kulussa on ollut asenteiden muutos. ”Ajan myötä on huo mattu, että monimuotoisuu den turvaaminen ja puuntuo tanto eivät sulje toisiaan pois, vaan oikealla suuntaamisella voidaan toteuttaa molempia tavoitteita samanaikaisesti.” ”On myös ymmärretty, että monimuotoisuuden turvaami nen on samalla varautumista ilmastonmuutokseen. Metsien kannalta parasta valmistautu mista on pitää mahdollisimman hyvin yllä monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä, kuten lahopuustoa ja monipuolista, kotimaista puulajistoa. Emme vielä tiedä, mitkä lajit tulevat pärjäämään parhaiten ilmaston muuttuessa, mutta monimuo toisuutta turvaamalla annamme mahdollisimman monelle lajille tilaisuuden siihen”, Soimasuo toteaa.
Valkoselkätikka on hyötynyt suoje- lusta ja talousmetsän luonnonhoi- dosta. Lajin uhanalaisuusluokitus on tippunut kahdessa peräkkäisessä uhanalaisuusarviossa äärimmäisen uhanalaisesta vaarantuneeksi.
• METSO-koulutus puunhankinnalle • METSO- kartoittajat hankinta- piireille
Säästöpuu- ryhmien kulotukset alkavat
Turvemaaprojekti: tekniset ratkaisut, menetelmät ja koulutus
Metsänkäsittely ja linnusto -koulutus
Tavoitelähtöinen metsäsuunnitelma
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
• METSO-ohjelma • Luontotyyppien uhanalaisuus- arviointi • Luonnon- hoitokortti
METSO- koulutus- ohjelma
Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma
• Eliölajiston uhan- alaisuusarviointi • Hanke uhanalaisten lajien turvaamiseksi • Suomen metsille FSC-standardi
• METSO- ohjelman
Hyvän metsän- hoidon suositukset energiapuun korjuulle
kokeiluvaihe • Metsänkäsittely ja linnusto -opas
metsä groupin viesti | 39
Powered by FlippingBook