”LAHOPUULAJISTO HYÖTYY SÄÄSTÖPUISTA JA TEKOPÖKKELÖISTÄ”
”TALOUSMETSIEN luonnonhoidon vaikutus näkyy selkeimmin uudis tusalueille jätetyssä elävässä puustossa. Kun säästöpuukäytäntö 1990-luvulla vakiintui hyvän metsänhoidon suositusten ja sittem min metsäsertifioinnin seurauksena, tämä näkyi selvästi valtakunnan metsien inventointituloksissa. Säästöpuista on hyötynyt etenkin avoimissa elinympäristöissä viih tyvää lahopuulajisto. Tämä on näkynyt uhanalaislajistossakin, sillä esi merkiksi monipistehaapsasen uhanalaisluokitusta on pystytty säästö puukäytännön myötä lieventämään. Myös tekopökkelöillä elää runsas lajisto, joka koostuu erityisesti hyönteisistä. Luken tutkimissa, noin 10-vuotiaissa tekopökkelöissä on havaittu esimerkiksi isopehkiäisen runsastuneen. Lisäksi tikat olivat kaivelleet pökkelöitä ja tehneet niihin pesiä, joita sen jälkeen hyödyntävät muutkin lajit. Luonnonhoidon laadun toteutumisessa on kuitenkin vielä paran nettavaa. Eräässä tutkimuksessa tarkastelemme otannalla valittujen uudistusalojen säästö- ja lahopuuston säilymistä metsänuudistami sen yhteydessä. Havaitsimme, että ensisijaisesti säästöpuiksi suositel tavien järeiden haapojen osuus oli vähentynyt lähes 90 prosenttia, ja säästöpuiksi oli niiden sijaan valittu mäntyjä ja koivuja. Haapojen valinta säästöpuiksi olisi ollut sekä ekologisesti että talo udellisesti parempi vaihtoehto. Lahopuun säilymisessä oli suuria eroja, mutta osalla kohteista lahopuu oli korjattu systemaattisesti. Luonnonhoi don laadun kehittämiseksi olisikin tärkeää selvittää, mistä ilmiö johtuu. Tutkimustiedon seurauksen tietämys lahopuulajien elinympäristö vaatimuksista on kasvanut. Usean lajin kohdalla on tultu siihen johto päätökseen, että sopiva lahopuu onkin tärkeämpi kuin muut ympäris tötekijät. Tällä hetkellä Lukessa tutkitaan lahopuun osalta esimerkiksi lahottaja- ja maaperäsienten ekologiaa ja merkitystä ravinnekierrossa, lahottajasienten vaikutusta hiilensidontaan sekä puiden lahoamisno peutta. Monimuotoisella lahopuulajistolla on tärkeä rooli hiilen kier rossa maaperän, puuston ja ilmakehän välillä. Lahopuu- ja maaperäla jisto hajottavat kariketta ja muodostavat metsämaata, mahdollistaen samalla hiilen virtaamisen maaperävarastoon. Monipuolisen lahopuulajiston ylläpitäminen metsässä tuo konk reettista hyötyä erilaisten tuholaisten kantojen säätelyyn. Mitä moni puolisempi lahopuulajisto, sitä todennäköisemmin siinä esiintyy myös metsätuholaislajiston luontaisia vihollisia, mikä on entistä tärkeäm pää, kun varaudutaan ilmastonmuutokseen. Hyvä esimerkki tästä ovat kirjanpainajan luontaiset pedot ja loiset, jotka osallistuvat sen kanto jen säätelyyn. Monipuolinen lahopuulajisto ehkäisee todennäköisesti myös juu rikäävän leviämistä. Juurikääpä on luonnontilaisissa metsissä harvi nainen laji, koska siellä on niin paljon muita lajeja, jotka kilpailevat sen kanssa elintilasta. Niukkalahopuustoisissa metsissä sienilajisto on yksipuolisempi ja juurikääpä pääsee leviämään helposti. Kun kaikki toi mii kuten pitää, näitä ekosysteemin säätelypalveluita ei edes nähdä.”
”Eräässä tutkimuksessa havaitsimme, että ensisijaisesti säästöpuiksi suositel- tavien järeiden haapojen osuus oli vähentynyt lähes 90 prosenttia, ja säästö- puiksi oli niiden sijaan valittu mäntyjä ja koivuja. Haavat olisivat olleet sekä eko- logisesti että taloudellisesti parempi vaihtoehto”, tutkija Juha Siitonen sanoo.
JUHA SIITONEN, TUTKIJA, LUONNONVARAKESKUS (LUKE)
• METSO- ja turve maakoulutukset • Arvokkaiden luontokohteiden hankinta FSC- ryhmään • Tekopökkelömää- rän tuplaaminen
Uudistetut ohjeet linnuston huomio- imiseksi
Koulutukset WWF Suomen kanssa: lehdot ja paahderinteet
• Vaihto-ehtoisten hakkuutapojen koulutus • Tietojärjestelmien uusiminen
PEFC-ryhmäsertifikaatti ja jäseneduksi
• Ekologisen kestävyyden ohjelma • Suojatiheiköt
Metsä- suunnitelman mobiilisovellus
• 50 000:s
linnunpönttö • Tekopökkelöt
FSC-ryhmä sertifikaatti
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
Paikkatieto uhanalais- esiintymistä toimijoi den käyttöön
Uusi metsälaki
Eliölajiston uhan alaisuusarviointi
• Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi • PuuMaVesi-hanke (biologinen vesiensuojelumenetelmä)
40 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook