Metsä Groupin Viesti 1 - 2022

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2022

Hanna Peltola opiskelee metsäkoneen- kuljettajaksi s. 10

JÄSENET Näin toimii FSC- luontokohdepalvelu s. 16

METSÄT Vinkkejä raudus- koivun kasvatukseen s. 32

METSÄ BOARD Ympäristövastuun parasta A-ryhmää s. 51

PUUMARKKINAT Puun osto Rauman sahalle käynnissä s. 14

Tule mukaan turvaamaan luonnon monimuotoisuutta!

PÄÄKIRJOITUS

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2022

Hanna Peltola opiskelee metsäkoneen- kuljettajaksi s. 10

PUUMARKKINAT Puun osto Rauman sahalle käynnissä s. 14

JÄSENET Näin toimii FSC- luontokohdepalvelu s. 16

METSÄT Vinkkejä raudus- koivun kasvatukseen s. 32

METSÄ BOARD Ympäristövastuun parasta A-ryhmää s. 51

220210_viesti_1-22_v1.indd 1

10.2.2022 13.38

Kannessa: Isä innosti Hanna Peltolan metsäopintoihin. Sivu 10

KUVA: TEEMU TÖYRYLÄ

METSÄ GROUPIN VIESTI ON METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN OMISTAJAJÄSEN- JA METSÄ GROUPIN SIDOSRYHMÄLEHTI.

LEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. 73. VUOSIKERTA.

Vastuullinen metsän- hoito on keskiössä

JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.FI

PÄÄTOIMITTAJA JUHA LAINE JUHA.LAINE@METSAGROUP.COM

M etsäliitto osuuskunnan perustehtävä on omistaja­ jäsenten metsien arvon kehit­ täminen. Metsätalouden perusasioiden toteu­ tuminen on päivittäisen työmme ydintä. Metsien hoitotoimenpiteet on toteutettava oikein suunniteltuina ja ajoitettuina par­ haan kasvun toteutumiseksi. Teollisuuden on oltava kilpailukykyinen maailmanmark­ kinoilla suomalaisesta puusta valmistettujen tuotteiden valikoimallaan. Puun korjuu ja kuljetus tehtaille on hoidettava tehokkaasti, jotta koko jalostusketjun ja metsänomista­ jan toiminnan taloudellinen kannattavuus säilyy. Tämä kaikki edellä kirjoitettu ei kui­ tenkaan riitä. Metsiin ja metsätalouteen kohdistuvat odotukset ja vaatimukset ovat kasvaneet ja tulevat edelleen vahvistumaan. Tämä edellyttää myös meiltä määrätietoista ja sitkeää kehitystyötä, jotta voimme yhdis­ tää ajoittain ristiriitaisiltakin vaikuttavat tavoitteet hyvän lopputuleman saavutta­ miseksi. Toimintatapojemme uudistamisen tulee perustua tietoon, tieteeseen ja niiden käy­ tännön soveltamiseen. Tästä on käytännön esimerkkinä on kasvava joukko Metsä Groupin metsäasiantuntijoita, jotka ovat

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ SIRKKU VANHATALO SIRKKU.VANHATALO@ METSAGROUP.COM

kouluttautuneet tukemaan omistajajäseniä ajankohtaiseen ja tutkittuun tietoon pohjaa­ vien metsänkäsittelymenetelmien hyödyn­ tämisessä. Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäse­ nen perusolemukseen kuuluu ylpeys hoitaa omaa metsäänsä sekä taloudellisesti että osana luonnon monimuotoisuutta kestävästi yli sukupolvien.

TOIMITUSNEUVOSTO JUHA JUMPPANEN, KRISTA KIMMO, JUHA MÄNTYLÄ, MARKO NIKULA, AHTI SIPONEN, HANNES VICKHOLM TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 TELEFAX 01046 54401 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM

Espoossa 14. helmikuuta 2022 ILKKA HÄMÄLÄ PÄÄJOHTAJA METSÄ GROUP

Olemme perustaneet luonnonhoito-ohjelman, jonka puitteissa tuemme talousmetsien ulkopuolella toteutettavia luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa parantavia, alueellisesti vaikuttavia kehityshankkeita. Ohjelmaan valitaan hankkeita puolivuosittain. Seuraavat valitaan kesäkuussa, hakuaika siihen päättyy toukokuun lopussa.

ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711

”Toimintatapojemme uudistamisen tulee perustua tietoon, tieteeseen ja niiden käytännön soveltamiseen.”

ULKOASU WWW.BERRYCREATIVE.FI

KIRJAPAINO PUNAMUSTA

Lue lisää ja lähetä hakemus: metsagroup.com

PAINOS 110 000

PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M²

PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@ METSAGROUP.COM

metsä groupin viesti | 3

METSÄ GROUPIN VIESTI 1/2022

PUUMARKKINAKATSAUS

14 ”Alkaneen vuoden lähtö- kohdat ovat erinomaiset”

JUHA JUMPPANEN METSÄJOHTAJA, METSÄ GROUP

54

44 Raumalaisen Juho Hallion luotsaaman Metsä Hallion ja Metsä Groupin yhteistyö on laajentunut vuosi vuodelta.

Lunawoodin lämpöpuu inspiroi arkkitehtejä. Raaka-aineena yritys käyttää Metsä Fibren sahatavaraa.

SOPIMUSYRITTÄJÄ 44 JUHO HALLION yrittäjäura alkoi vanhan kaivurin ostosta JÄSENET 16 FSC®-LUONTOKOHDE- PALVELU avuksi sertifiointiin

PÄÄKIRJOITUS 3 ILKKA HÄMÄLÄ Pääjohtaja LYHYESTI 7 HENKILÖKUVASSA metsänomistaja

HENKILÖ 24 JUSSI VANHANEN

30 SUOJELU VOI JOSKUS

olla vaihtoehto puunkorjuulle

32 KOIVUJA KASVATETAAN eri tavoin kuin havupuita

Hallituksen uusi jäsen

TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ 36 LISÄÄ TIETOA uhanalaisten lajien esiintymistä KOLUMNI 39 SILJA PITKÄNEN-ARTE Kestävän kehityksen päällikkö EU-EDUNVALVONTA 40 TAKSONOMIAAN vaikutetaan ja valmistaudutaan LUONNONHOIDON OHJELMA 42 ENSIMMÄISET rahoituskohteet valittu

34 RAIVAUSTYÖT

METSÄ GROUPISSA EU :n edunvalvonnasta vastaava johtaja Tytti Peltonen kertoo, että tänä vuonna EU :ssa neuvotellaan useista metsä- alalle tärkeistä lakihankkeista. 40 EU-EDUNVALVONTA

onnistuvat talvikeleilläkin

LIIKETOIMINTA- ALUEET

Ansa-Katariina Lönnholtz

TULOS 12 KONSERNIN TULOS vuodelta 2021 PUUMARKKINA- KATSAUS 14 JUHA JUMPPANEN Metsäjohtaja

18 PUUKAUPPARAHOJA

46 BIOTUOTETEHDASTA

voi nyt sijoittaa Metsä1:iin

rakentaa 1 200 ammattilaista

19 AJANTASAINEN

48 OPERAATTORIT käynnistävät itse Rauman sahan

metsäsuunnitelma edistää sukupolvenvaihdosta 20 TUTUSTU METSÄVERKON Voitonjako-osaan METSÄT 26 JÄREYSRUNKO- HINNOITTELUN suosio kasvaa

50 YHÄ VASTUULLISEMPAA pehmopaperin valmistusta

51 METSÄ BOARDIN

ympäristötyö palkittiin

UUSISSA TEHTÄVISSÄ 22 ESITTELYSSÄ

53 PUUELEMENTTIEN

käyttö kasvussa Ruotsissa

28 TEKOPÖKKELÖT lisäävät lajimäärää metsässä

54 LUNAWOODIN ja Metsä Fibren

Juha Jumppanen ja Jani Riissanen

yhteistyö on tiivistä

4 | metsä groupin viesti

metsä groupin viesti | 5

Sukupolvenvaihdoksen asiantuntemusta kautta maan

LYHYESTI

HENKILÖKUVASSA-PALSTALLA TAPAAMME OMISTAJAJÄSENIÄ JA METSÄAMMATTILAISIA

HENKILÖKUVASSA

Suurissa saappaissa

SUKUNI metsähistoria yltää 1800- luvulle saakka. Tiedän, että metsä- asioissa minulla on vielä paljon opeteltavaa. Apunani on useita ammattilaisia, isäni lisäksi muun muassa metsä­ asiantuntija Keijo Vartiainen . Keijon kanssa asiat sujuvat juuri niin kuin sovitaan. Hän kuuntelee tarkasti suunnitelmiani ja vastaa kysymyk- siini kärsivällisesti. Tilaan sisältyy Metso-ohjelman kautta pysyvään suojeluun siirretty seitsemän hehtaarin metsäkap- pale. Äiti halusi minun näkevän, mil- laiseksi täysin koskematon metsä, sen eläimistö ja linnusto kasvavat. Ympäri tilaa on myös pesiä myyrä­ kantoja verottaville pöllöille ja yhdelle kalasääskelle. Lisäksi tilalla on paljon suoja­ tiheiköitä eläimille ja omaehtoisen suojelun kohteita, joihin monimuo- toinen metsä tarjoaa paljon mah­ dollisuuksia. Kaiken kaikkiaan metsiä hoidetaan kuitenkin laatu- puuta tuottavina talousmetsinä – luontoarvoista tinkimättä. Unelmani on siirtää nämä äidil- täni ja tädiltäni minulle siirtyneet metsät vielä hienompina esikoisel- leni Amelielle ja hänen pian synty- välle sisarukselleen.

Ari Tervonen Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 050 037 6741

Markku Juuso Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 040 560 9168

Laura Koskela Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 040 683 6445

Marko Jurvanen Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 050 016 5929

ANSA-KATARIINA LÖNNHOLTZ METSÄNOMISTAJA HÄMEENLINNA

Matti Sipilä Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 050 313 6380

Sukupolvenvaihdos voi oikein tehtynä tuoda kymmenien tuhansien eurojen säästöt. Siksi se kannattaakin suunnitella ja toteuttaa huolellisesti asiantuntijoiden avustuksella. Metsä Groupin sukupolvenvaihdosasiantuntijat palvelevat omistajajäseniämme eri puolilla maata ja auttavat sekä luopuvaa että aloittavaa metsänomistajaa sukupolvenvaihdoksen kaikissa vaiheissa. Aloita ottamalla yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi www.metsaforest.com/otayhteytta tai suoraan sukupolvenvaihdosasiantuntijaan.

metsä groupin viesti | 7

TEKSTI OUTI LAHDENMÄKI KUVA SEPPO SAMULI

LYHYESTI

INFO

VOITONJAKO

AJANKOHTAISTA

METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN hallitus ehdot- taa, että perusosuuksille maksetaan vuodelta 2021 korkoa 6,0 prosenttia (6,0 % vuodelta 2020), A-lisäosuuksille 5,0 prosenttia (5,0) 6,0 PROSENTTIA

yleisurheilun harrastajia. Seurakisat eli yleisurheiluseurojen paikallistason kilpailu- muoto 5–15-vuotiaille lapsille ja nuorille ovat matalan osallistumiskynnyksen tapahtumia lähellä lapsia ja perheitä. ”Urheilun saralla saadut kokemukset ja opit kantavat läpi koko elämän. Haluamme olla mukana tukemassa nuorten matalan kyn- nyksen urheiluharrastusta ja sitä kautta arjen hyvinvointia”, Metsä Groupin viestintäjohtaja Juha Laine sanoo. Kerromme yhteistyöstä lisää lehden tulevissa numeroissa. sekä B-lisäosuuksille 1,0 prosenttia (1,0). Lisäksi hallitus ehdottaa, että ylijäämän- palautuksena jaetaan 0,15 euroa per jäseneltä vastaanotettu teollisen ainespuun kuutiometri edellisen neljän päättyneen tilikauden aikana. Ylijäämänpalautus maksetaan pääosin osuus- kunnan Metsä1-lisäosuuksina, mutta kunkin jäsenen osalta toimitettavaa ennakonpidä- tystä vastaavalta osin rahana. Kokonaisuudessaan ehdotettu voitonjako olisi noin 80 miljoonaa euroa (66), josta puu- kauppapohjaisen voitonjaon osuus olisi noin 10 prosenttia. Edustajisto päättää voitonja- osta huhtikuussa. Ensimmäinen korkopäätös Metsä1-lisäosuuksille tehdään vuonna 2023.

MUISTA ilmoittaa maaliskuun loppuun mennessä, maksammeko osuussijoitustesi korot pankkitilillesi vai sijoitatko ne Metsä1- lisäosuuksiin. Ilmoita päätös Metsäver- kossa Asiakastiedot-osiossa kohdassa Asiakkuus tai postitse jäsenyyden muunto- lomakkeella, jonka olet saanut uusista lisä- osuuksista kertovassa jäsenkirjeessämme. Minne haluat osuussijoitusten korot?

Metsä- omaisuutesi hoitopalvelut OSUUSKUNNAN JÄSENEDUT • Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Bonukset • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu ja -mobiilisovellus • Sukupolvenvaihdospalvelu • PEFC - ja FSC ®-sertifiointi • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti PUUKAUPPAA YMPÄRI SUOMEN • Maksuton tilakäynti • Hankinta- ja pystykauppa – myös sähköisesti Metsäverkossa • Korjuun suunnittelu ja toteutus • Rahaliikenteen suunnittelu • Jäsenetusopimus • Virtuaalimetsä • Veroneuvonta METSÄN- JA LUONNONHOITO • Metsänhoidon suunnittelu ja toimenpiteet • Metsäpalstan perushuolto • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Metsätuhojen torjunta • Luonnonhoito ja vapaaehtoinen suojelu

YHTEISTÖ

Webinaarit jatkuvat

METSÄ GROUP toimii Suomen Urheiluliiton eli SUL:n nuorisourheilun pääyhteistyökump- panina ja yleisurheilun Seurakisojen nimikko- kumppanina vuosina 2022–2024. SUL on yleisurheilun valtakunnallinen lajiliitto, johon kuuluu yli 500 seuraa ympäri Suomen. Seurojen kautta tavoitetaan kymmeniä tuhansia Metsä Group aloittaa yhteistyön Suomen Urheiluliiton kanssa

Omistajajäsenillä on nyt oivallinen tilaisuus varmistaa metsän hyvä kasvu taimikkovaiheesta alkaen. Meillä on tarjoukset sekä taimikonhoitoon että järeysrunko­ hinnoiteltujen harvennusten ennakkoraivaukseen. Metsä hyvään kasvuun alusta alkaen

Onnea Risto! ROVANIEMELÄINEN Risto Lampela on onnet- taren suosiossa. Häntä onnisti arvonnassa, joka tehtiin kaikkien meille viime vuonna asia- kaspalautetta antaneiden kesken. Arvonnan pääpalkintona oli Husqvarnan raivaussaha, jonka Lampela sai käyttöönsä viime kuussa. osoitteessa: www.metsaforest.com/tapah- tumat . Samasta osoitteesta löytyvät myös aiempien webinaariemme tallenteet, esi- merkiksi Metsäliitto Osuuskunnan voiton- jaon uudistamista käsittelevät tallenteet. SUOSITUT metsäaiheiset webinaarimme jatkuvat keväällä seuraavasti: 16.3. Lehtojen hoito ja suojelu 26.4. Metsänuudistaminen ja sekaviljely 17.5. Sekapuuston ylläpitäminen metsän- hoidossa Webinaarit ovat katsottavissa verkko-

KUUNTELE METSÄÄ on Metsä Groupin podcast met- sästä kiinnostuneille. Podcastissa asiantuntijamme keskustelevat ajankohtaista ja ajattomista metsäaiheista. Löydät viisi ensimmäistä Kuuntele Metsää -jaksoa yleisimmistä podcast-sovelluksista tai voit kuunnella niitä verkkosivuillamme www.metsaforest.com/edut . Olethan jo kuunnellut Metsää?

TEKSTI SIRKKU VANHATALO KUVA METSÄ GROUP

TAIMIKONHOITO varmistaa sen, että metsä pysyy elinvoimaisena ja kasvaa hyvin. Kun taimikon kasvuedellytyksiä parannetaan, puut saavat riittävästi kasvutilaa, ja ne lähtevät järeytymään nopeammin tukkipuun mittoihin. ”Taimikonhoito on myös ilmastonmuutoksen torjuntaa edistävä toimenpide. Mitä suurempi osa kiertoajan kuluessa korjattavasta puusta järeytyy tukkipuuksi, sitä enemmän myös hiiltä sitoutuu laadukkaisiin, pitkän käyttöiän puu- tuotteisiin kuten sahatavaraan, Kertopuuhun tai vaneriin”, puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Jani Riissanen sanoo. Oikea-aikainen sijoittaminen taimikon­ hoitoon on myös kannattava sijoitus. On las- kettu, että siihen käytetty yksi euro tuottaa keskimäärin kolme euroa. Ennakkoraivaus parantaa korjuujälkeä Kun taimikot on hoidettu hyvään kasvuun, pian on harvennuksen aika. Varttunutta puus- toa harvennetaan niin, että sen kasvu keskittyy laadultaan parhaisiin runkoihin. Riissanen muistuttaa, että sekä taimikon- hoito että oikea-aikainen harvennus parantavat aina metsän elinvoimaisuutta, mikä vahvistaa puustoa myös mahdollisia metsätuhoja vastaan.

”Ilmaston lämpeneminen voi tuoda tulles- saan tuholaisia ja lisää myrskytuulia, joista alusta lähtien hyvässä kunnossa oleva metsä selviää hoitamatonta paremmin.” ”Otimme viime vuonna käyttöön harven- nusten Järeysrunkohinnoittelun koko maassa. Metsänomistajat ovat ottaneet sen hyvin vas- taan”, Riissanen kertoo. Järeysrunkohinnoitelluissa harvennus­ kaupoissa puut hinnoitellaan kokonaisina run- koina. Lopullisen puukaupan hinta määräytyy hakkuukoneen mittaamien poistettujen pui- den keskijäreyden mukaan. ”Tarjoamme nyt hyvän alennuksen järeys- runkohinnoitellun leimikon ennakkoraivauk- seen”, Riissanen kertoo. ”Ennakkoraivaus helpottaa hakkuukoneen- kuljettajan työtä, jolloin työjäljen laatu para- nee, korjuuvauriot vältetään ja puunkorjuu tehostuu. Ammattitaitoiset metsurimme tai metsäpalveluyrittäjämme tekevät ennakko­ raivauksen raivaussahatyönä.” TAIMIKONHOITOTARJOUKSEN löydät sivulta 15 ja ennakkoraivaustarjouksen takakannesta. Molemmat tarjoukset ovat voimassa kesäkuun puoliväliin saakka.

PEFC/02-31-03 FSC-C111942

INFO

Jäsenpalvelu

TURVALLISUUS ON AMMATTITAITOA

PALVELEMME Arkisin ma–pe 8–18

Pitääpä viestittää, minne olen menossa

Näissä vetimissä erotun maastossa, jos jotain sattuu

Upea hankikanto, taidan lähteä hiihtämään!

Lauantaisin 10–16 Puhelin: 010 7770 Sähköposti: jasenpalvelut@metsagroup.com

CHAT-PALVELU www.metsaforest.com www.metsaverkko.fi

OLEMME MYÖS SOMESSA Twitter: @metsapalvelee Facebook: Metsä palvelee

112 onkin valmiiksi ladattu ja virtaa näkyy riittävän

8 | metsä groupin viesti

metsä groupin viesti | 9

LYHYESTI

AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI

NIMITYKSIÄ

PÄÄTOIMITTAJALTA

Uudet puukaupan ja metsäpalveluiden asiantuntijat

Yhteistyöllä uutta

Pasi Aro Puh. 050 598 7532 Pihtipudas

Kevään korvalla

METSÄ GROUPIN yksi arvoista on uudis- tuminen. Se näkyy kaikessa toiminnas- samme. Aina on pystyttävä yhä parempaan. Uudistumisen keihäänkärjessä on tutki- mus-, kehitys- ja innovaatiotoimintamme. Sen pääasiallinen tarkoitus on korkealaa- tuisten tuotteiden kehittäminen pohjoi- sesta puusta ja teollisen tehokkuuden kas- vattaminen osana bio- ja kiertotaloutta. Se myös varmistaa, että pysymme ajan tasalla toimialaan kiinteästi liittyvistä teemoista, kuten teknologia- ja prosessikehityksestä, metsätaloudesta ja ilmastotutkimuksesta. Kehittäminen vaatii laajaa yhteistyötä konsernin sisällä mutta myös ulkopuoli- sissa verkostoissa. Ulkopuoliset kumppanit ovat esimerkiksi tutkimuslaitoksia, yliopis- toja, yhdistyksiä, rahoittajia, muita yrityksiä ja asiakkaita. Haluamme myös investoida näiden meille tärkeiden alojen opetuksen ja tutki- muksen kehittämiseen. Esimerkkinä tästä teimme viime vuoden lopulla yhteensä puo- len miljoonan euron lahjoituksen Helsingin yliopiston luonnontieteelliselle ja maata- lous-metsätieteelliselle koulutusaloille sekä Oulun yliopiston tekniikan koulutusalalle. Tutkimustulokset pitää toki saada myös käytäntöön. Siinä avainroolissa on innovaa- tioyhtiömme Metsä Spring, jonka tekstiili- kuidun ja 3D -kuitutuotteen koelaitoksissa tehdään kiivaasti työtä uusien liiketoiminto- jen saattamiseksi kaupalliseen vaiheeseen. Paljon on tekemistä, mutta paljon on myös tulevaisuuden menestyspotentiaalia. Mukavia lukuhetkiä kirkastuvissa talvi- keleissä.

Mika Ala-Norppa Puh. 040 823 1800 Uusikaarlepyy, Oravainen

Eetu Heino Puh. 040 715 2490 Laitila Juho Helasterä Puh. 0500 166 182 Mikkeli/Ristiina Tatu Hietajärvi Puh. 050 464 1505 Kalajoki, Alavieska Pekka Huhtanen Puh. 040 611 7265 Ylistaro Eetu Janatuinen Puh. 040 529 5594 Pudasjärvi itä Anna Paananen Puh. 050 362 6018 Rautalampi Jari Pajala Puh. 040 158 3759 Vaala

• Luminen talvi on tuonut mukanaan hyvät puunkorjuukelit. Kuitenkin tykkylumi on paikoitellen aiheut­ tanut lumituhoja . Lumi onkin pinta-alalla mitattuna merkittävin metsätuhojen aiheuttaja Suomessa. Yksittäiset katkenneet puut voi jät- tää metsään lahopuuksi monimuo- toisuutta lisäämään, mutta jos lumen katkomia kuusia on yli 10 m³/ha tai mäntyä 20 m³/ha, on vahingoittuneet puut korjattava pois metsästä. • Tämän vuoden alussa tuli voimaan muutoksia metsätuholakiin ja valtioneuvoston asetuksiin tavoit- teena varautua ilmastonmuutoksen lisäämiin tuhoriskeihin. Tulevana kesänä kantokäsittely juurikääpä­ tuhojen ehkäisemiseksi laajenee kaikkiin hakkuisiin, poislukien koti- tarvehakkuut ja tutkimuskäyttö. Torjuntaa tulee jatkossa tehdä myös mäntyvaltaisilla turvemailla. Lisäksi kirjanpainajan torjunnan vahvista- miseksi kuusipuutavaran korjuuvelvoi- tetta aikaistetaan osassa maata. • Jos ensi kevään viljelyihin tarvittavat taimet ja siemenet ovat vielä tilaa- matta, kannattaa pikaisesti varmistaa metsäasiantuntijalta niiden saatavuus. Osassa maata joitain taimilajeja on vielä saatavissa. Männyn siemeniä löytyy vielä hyvin. Metsä Group myy edullisesti istutusvälineitä, joten ne kannattaa tilata toimitettavaksi taimien kanssa samaan aikaan. • Kevään ja kesän metsänhoitotöiden kiirettä tasoittaakseen on hyvä muis- taa, että kuusen istutusta on mahdol- lista tehdä myös syksyllä. Elo–syys- kuussa istutettu taimi ehtii juur- tua ja starttaa seuraavana keväänä ripeään kasvuun. Syysistutus ei sovi hienojakoisille kivennäismaille eikä turvemaille rousteriskin takia. Varmis- ta tarvittaessa metsäasiantuntijaltasi kohteen soveltuvuus syysviljelyyn.

Hanna Peltola opiskelee metsäkoneenkuljettajaksi

Sysmäläinen Hanna Peltola aloitti viime syksynä metsäkoneenkuljettajan opinnot ammattioppilaitos Gradia Jämsässä. Puolen vuoden opintojen jälkeen hän on yhä vakuuttuneempi, että ammatinvalinta on oikea.

TEKSTI SIRKKU VANHATALO KUVA TEEMU TÖYRYLÄ

Timo Seppänen Puh. 040 353 4934 Leppävirta pohjoinen, Kuopio etelä Kaikkien metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.metsaforest.com Ota yhteyttä Anna palautetta ! LÄHETÄ lehden toimitukseen palautetta ja juttuideoita huhtikuun 2022 loppuun mennessä, niin olet mukana arvonnassa. Arvomme yhteyttä ottaneiden kesken kolme Metsä Tissuen tuotepakettia. Lähetä postia osoitteeseen metsagroupinviesti@metsagroup.com tai Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 METSÄ. Liitäthän viestiin osoitteesi ja puhelin­ numerosi mahdollista yhteydenottoa varten.

Tyytyväinen opiskelija Hanna Peltolan opinnot ovat lähteneet hyvin liikkeelle, ja ne ovat hänen mielestään moni- puolisia. ”Olemme opiskelleet kaikenlaisia metsänhoitoon ja metsäluontoon liittyviä asi- oita ja esimerkiksi työturvallisuutta käsiteltiin ennen kuin ryhdyimme harjoittelemaan puun- kaatoa moottorisahalla. Mukavinta on tietysti ollut ajaa ajokoneella, ja varmaan me kaikki odotamme pääsevämme harjoittelemaan hakkuukoneella työskentelyä.” Peltolan mielestä on hyvä asia, että valta- osa opettajista on tehnyt töitä metsässä ennen kuin heistä on tullut opettajia. ”Käytännön työkokemuksesta on varmasti opetustyössä apua.” Täytyy tietää, mitä tekee ”Hakkuukoneenkuljettajan pitää olla huolel- linen ja tietää, mitä tekee. Hänen pitää seu- rata tarkasti työn jälkeä; sitä millaiseksi metsä konetyön jäljiltä jää. Silmä varmasti harjaan- tuu, kunhan päästään harjoittelemaan ja sen jälkeen työssäoppimisjaksoille”, Peltola arve- lee. ”Olen aina viihtynyt metsässä, joten viih- dyn siellä varmasti töissäkin.”

KIINNOSTUS metsäalan ammattiin on syntynyt isän ansiosta. ”Olen ollut pikkutytöstä saakka usein isän mukana esimerkiksi harvennus- työmaalla. Isän traktori on varusteltu hakkuu- käyttöön, ja minäkin olen päässyt kokeilemaan puunajoa omassa metsässä. Toinen vaihtoehto olisi ollut maatalousopinnot, mutta onneksi valitsin metsäalan”, 17-vuotias Peltola sanoo. Gradia Jämsässä opiskelee Metsä Groupin tuorein kummiluokka. Luokkia on tällä hetkellä kaikkiaan viidessä oppilaitoksessa. Kummi­ luokkatoiminta alkoi vuonna 2016 Etelä-Savon ammattiopisto Esedun Mikkelin toimipisteessä. Oppilaille on esimerkiksi järjestetty vierailuja työmaille ja ennen pandemiaa myös tuotanto- laitoksille – viimeksi mainitut jatkuvat, kunhan se on taas mahdollista. Metsä Groupin projektipäällikkö Ilkka Köntti vieraili Gradia Jämsässä joulukuussa kerto- massa Metsä Groupista ja metsäalan tulevai- suudennäkymistä. ”Päämäärätietoiset nuoret pääsivät yllättämään minut, heillä tuntuu olevan hyvin selvät tulevaisuudensuunnitelmat. Lisäksi kierros kampuksen tiloissa, konekentällä, simu- laattorihuoneessa ja korjaamolla vahvistivat nä- kemykseni laadukkaasta oppimisympäristöstä.”

Syksyllä alkaneet opinnot on pystytty järjes- tämään lähiopetuksena, mistä Peltola on iloi- nen. Hän asuu viikot kampuksen asuntolassa ja hyödyntää ahkerasti hyviä liikuntamahdol- lisuuksia. Tarjoilla on muun muassa kuntosali sekä mainiot liikuntamaastot. ”Tänä talvena olen hiihtänyt paljon ja iltaisin käyn usein salilla.” Miten Hanna Peltola on pärjännyt nuorten miesten opiskelijaporukassa – pakkohan sitä on kysyä. ”Hyvin olen tullut juttuun muiden opiskelijoiden kanssa. Minulla on isoveli, joten kokemusta on”, hän kuittaa lyhyesti.

Haku ammatilliseen koulutukseen menossa

Parhaillaan on menossa haku ensi syksynä alkavaan, peruskoulun jälkeiseen ammatilli- seen koulutukseen. Toki metsäkoneenkuljet- tajaksi voi opiskella useampaa polkua pitkin pohjakoulutuksesta ja mahdollisesta aiem- masta työkokemuksesta riippuen. Mutta jos lähipiirissäsi on nuoria, jotka miettivät metsäalaa, opiskelupaikoista on nyt hyvä ottaa selvää. ”Jos metsä ja koneet sekä itsenäinen työ kiinnostavat, kannattaa hakeu- tua metsäkouluun”, Peltola kannustaa.

JUHA LAINE VIESTINTÄJOHTAJA METSÄ GROUP

10 | metsä groupin viesti

metsä groupin viesti | 11

Metsä Groupin Puunhankinta ja metsä­ palvelut toimitti viime vuonna puuta asiakkailleen yhteensä 35,3 miljoonaa kuutiometriä, joista noin 86 prosenttia Suomessa sijaitsevalle teollisuudelle.

 Pehmo- ja tiivispaperit

Viimeisellä vuosineljännek­ sellä Ison-Britannian jalostuslii­ ketoiminnan tuotteiden mark­ kinatilanne heikkeni voimak­ kaasti ja liiketulos laski selvästi. Vuoden aikana tehtiin useita tuotantoennätyksiä: Punkahar­ jun Kerto LVL -tehdas saavutti maalis-, huhti- ja toukokuussa kokonaistuotantoennätykset. Pärnun vaneri- ja Äänekosken viilutehtailla tehtiin uudet kokonaistuotantoennätykset maaliskuussa. Metsä Wood solmi moni­ vuotisen Kerto LVL -tuotteiden jakelusopimuksen Ranskan joh­ tavan maahantuojan ja jakelijan Groupe ISB :n kanssa. Uuden sopimuksen myötä yhteistyö alkoi heinäkuussa.

mistajien markkina-asemaa Eu- roopassa ja vastaavasti heikensivät kiinalaisten paperinvalmistajien asemaa maailmanmarkkinoilla. Paperin ja kartongin tuotanto Kii­ nassa oli vahvaa vuoden ensim­ mäisen puoliskon aikana, mutta hiljeni kesän ja syksyn aikana val­ tion energiankäytön rajoituksien ja normaalia heikomman koti­ maisen kysynnän takia. Vuoden lopussa selluvalmistajien varastot olivat normaalilla tasolla. Metsä Groupin markkina­ sellujen keskimääräiset myyn­ tihinnat nousivat vuoden ensimmäisen puoliskon aikana selvästi ja tasaantuivat toisella vuosipuoliskolla. Euro vahvistui dollaria vastaan noin 4 %. Metsä Fibren sahojen toimitusmäärä oli kokonaisuu­ dessaan 1 677 000 kuutiometriä (1 583 000). Sahatavaran kysyntä oli hyvä kaikilla päämarkkinoilla aina loppukesään saakka. Monilla markkinoilla kysyntä ylitti tar­ jonnan, mikä nosti sahatavaran hinnat ennätystasolle. Syksyn aikana asiakkaiden varastot kas­ voivat, ja sahatavaran kysyntä kääntyi laskuun. Loppuvuodesta kysyntä hiljalleen palautui ja vahvistui kohti vuoden vaihdetta kaikilla päämarkkinoilla. Euroopan komissio aloitti lokakuussa 2021 tarkastuksen Metsä Fibreen osana laajempaa EU -tasoista kilpailuoikeudel­ lista tarkastusta sellutoimialalla. Komission aloittama tarkastus ei tarkoita, että Metsä Fibre olisi syyllistynyt kilpailunvastaiseen toimintaan, eikä se itsessään ennakoi tutkinnan lopputulosta. Metsä Fibre toimii täydessä yhteistyössä viranomaisten kanssa tarkastuksessa.

Kartonki

EDELLISVUOTTA merkittävästi alempi vuoden 2021 liiketulos johtui pääosin korkeammista raaka-aine- ja energiakustan­ nuksista sekä alhaisemmista myyntivolyymeista. Ensimmäisellä vuosipuo­ liskolla pehmopaperin myynti jäi selvästi edellisvuotta alhai­ semmaksi koronarajoitusten vähennettyä ammattikäyttöön tarkoitettujen tuotteiden kysyn­ tää. Myynti piristyi kolmannen vuosineljänneksen aikana ja jatkui vahvana vuoden viimei­ sen neljänneksen aikana. Viime vuoden vertailulukua nostaa poikkeuksellinen pan­ demian aiheuttama kysyntä­ piikki ensimmäisellä neljän­ neksellä. Tiivispaperien myynti kas­ voi edellisvuodesta hieman. Raaka-aine- ja energiahinnat kääntyivät nousuun ensimmäi­ sellä vuosipuoliskolla ja nousu kiihtyi toisella vuosipuoliskolla. Erityisesti viimeisellä vuosinel­ jänneksellä energiahinnat nou­ sivat poikkeuksellisen jyrkästi. Kustannusten nousua ei saatu siirrettyä lopputuotteiden hin­ toihin, mikä johti tappiolliseen tulokseen. Pandemia kiihdytti pehmo­ paperituotannossa käytettävän kierrätysraaka-aineen saata­ vuus- ja laatuhaasteita erityisesti vuoden viimeisellä neljän- neksellä, mikä johti kierrätys- paperin tuotannon tilapäisiin rajoituksiin Metsä Tissuen Mariestadin tehtaalla Ruotsissa. Sen seurauksena Metsä Tissue priorisoi ensikuitutuotteiden tuotantoa.

METSÄ BOARDIN vuoden 2021 vertailukelpoista liiketulosta paransivat kartonkien ja mark­ kinasellujen kohonneet hinnat sekä kartonkien kasvaneet toi­ mitusmäärät. Kustannusinflaatio oli vuonna 2021 nopeaa. Raaka- aineiden, erityisesti lateksin, PE -päällysteiden ja pakkaus­ materiaalien hinnat nousivat. Energiakustannuksia kasvatti lähes ennätystasolle kohon­ nut sähkön markkinahinta. Myös muiden energialähteiden hinnat nousivat. Kohonneita energiakustannuksia osin kom­ pensoivat yhtiön käyttämättä jääneiden päästöoikeuksien myynnit, yhteensä noin 21 mil­ joonaa euroa (2020: 6 miljoona euroa). Myös logistiikkakustannuk­ set ja tehtaiden huoltokustan­ nukset olivat edellisvuotta kor­ keammalla tasolla. Muita kiin­ teitä kustannuksia kasvattivat kohonneet henkilöstökulut sekä pandemian torjuntaan liittyvät terveydenhuoltokulut. Valuuttakurssivaihteluilla sisältäen suojaukset oli noin 56 miljoonan euron negatiivinen liiketulosvaikutus edellisvuo­ teen nähden. Kartonkien kokonaistoimi­ tukset olivat yhteensä 1 922 000 (1 810 000) tonnia. Metsä Boar­ din markkinasellutoimitukset olivat 496 000 (521 000) tonnia. Vertailukelpoinen osake­ kohtainen tulos oli 0,85 euroa (0,46) ja vertailukelpoinen oman pääoman tuotto oli 20,2 % (12,1). Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 18,7 % (12,2).

Erinomainen tulos Metsä Groupin vuoden 2021 liikevaihto oli 6 017 miljoonaa euroa (2020: 5 055 milj. euroa) ja vertailukelpoinen liiketulos 914 miljoonaa euroa (368). K onsernin viime vuoden tulos oli

METSÄ GROUPIN TULOS

Tammi–joulukuu 2021 (1–12/2020) • Liikevaihto oli 6 017 miljoonaa euroa (5 055). • Liiketulos oli 874 miljoonaa euroa (376). Vertailukelpoinen liiketulos oli 914 miljoonaa euroa (368). • Tulos ennen veroja oli 832 miljoo- naa euroa (330). Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 872 miljoo- naa euroa (322). Loka–joulukuu 2021 (10–12/2020) • Liikevaihto oli 1 560 miljoonaa euroa (1 357). • Liiketulos oli 221 miljoonaa euroa (97). Vertailukelpoinen liiketulos oli 220 miljoonaa euroa (94). • Tulos ennen veroja oli 215 miljoonaa euroa (88). Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 214 miljoonaa euroa (86).

Sellu ja sahat

Pehmopaperiteollisuudessa nähtiin alku­ vuonna yhteiskuntien rajoitustoimien nega­ tiivinen vaikutus julkisten tilojen pehmo­ paperikysyntään. Loppuvuonna Euroopan energiahintojen raju nousu vei Metsä Tissuen mahdollisuudet kannattavaan toimintaan. ”Konsernin merkittävät investointihank­ keet ja tietojärjestelmien uusintaprojektit etenivät pääosin suunnitellusti, joskin kus­ tannusinflaatio rakennusmateriaaleissa ja teräksessä nosti Metsä Fibren ja Metsä Boar­ din investointien kustannusarvioita”, Hämälä toteaa. Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan olevan suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä.

erinomainen. ”Loppuvuonna sitä tukivat vahvana säilynyt karton­ kimarkkina ja Kiinassa uudelleen nousuun lähtenyt sellun hinta ja kysyntä”, pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoo. Koronapandemian vaikutukset näkyivät markkinoilla monin tavoin. Talouden elvy­ tystoimet aktivoivat rakennustoimintaa ja oli­ vat merkittävänä taustatekijänä sahatavaran ja puuviilutuotteiden kysynnän kasvussa. Kartonkiteollisuuteen vaikuttivat poik­ keusajan kulutuskäyttäytymisen muutoksen ohella elintarvikepakkaamisen kasvu ja pak­ kausmateriaaleissa siirtyminen muoveista kuitupakkaamiseen ja erityisesti elintarvike­ segmentissä ensikuidun käyttöön.

VUODEN 2021 liikevaihto ja -tulos kasvoivat edellisestä vuodesta pääasiassa sellun ja sahatavaran myyntihintojen ja -volyymien nousun vuoksi. Yhdysvaltain dollarin kurssin heikentymisellä euroon nähden oli liikevaihtoa ja -tulosta hei­ kentävä vaikutus. Metsä Fibren sellun toimi­ tusmäärä oli kokonaisuudessaan 3 058 000 tonnia (2 796 000). Markkinasellujen maailman­ laajuinen kysyntä laski edellis­ vuodesta sekä havu- että lehti­ puusellussa etenkin Kiinassa. Sen sijaan markkinasellujen kulutus Euroopassa kasvoi erityi­ sesti paino- ja kirjoituspaperin, kartongin sekä erikoispaperien loppukäyttösegmenteissä. Logistiset haasteet vahvisti- vat eurooppalaisten paperinval-

Metsä Forest osti vuonna 2021 kaikkia puutavaralajeja koko Suomessa sekä pysty- että hankintakaupalla – sel­ västi enemmän kuin edellisenä vuonna. Kysyntä kohdistui ennen kaikkea sulan maan aikana korjattaviin leimikoihin. Energiapuun ostossa painotet­ tiin latvusmassaa. Suomessa pääosa puusta ostettiin Metsä­ liitto Osuuskunnan jäseniltä. Metsäpalveluiden myynti sujui hyvin. Metsä Forestin toimitukset asiakkaiden tuotantolaitok­ sille sujuivat suunnitellusti. Puuta toimitettiin asiakkaille yhteensä 35,3 miljoonaa kuutio­ metriä (32,7), joista noin 86 %

Suomessa sijaitsevalle teolli­ suudelle. Metsä Forest otti loppu­ vuonna käyttöön uuden poistet­ tavien runkojen keskijäreyteen perustuvan hinnoittelumene­ telmän harvennuksilla. Yksi­ tyismetsistä hankitusta puusta yhteensä 52 % ostettiin sähköi­ sesti. Metsänhoitopalvelujen myynnissä osuus oli 58 %. Säh­ köisen kaupankäynnin hyödyt korostuivat pandemian aikana. Metsä Forest täydensi vuonna 2020 käynnistettyä ekologisen kestävyyden ohjel­ maansa uudella talousmetsä­ lehtojen luonnonhoitoa ja parhaiden kohteiden suojelua korostavalla linjauksella.

Puunhankinta ja metsäpalvelut

Puutuotteet

SUOMESSA yksityismetsien puukauppa oli vuonna 2021 vilkkaampaa kuin edellisenä vuonna. Sahatavaran kasvava kysyntä nosti tukin hintaa tar­ kastelujakson aikana. Kuitu­ puun hinta nousi vuoden aikana, mutta palautui tarkastelujakson lopulla vuoden alun lukemiin. Korjuukelit olivat hyvät. Itämeren alueella tukkipuun hinnat vaihtelivat voimakkaasti, mutta kuitupuun markkinati­ lanne oli melko tasapainoinen. Pyöreän havupuun vienti Venä­ jältä päättyi tarkastelukauden lopussa.

METSÄ WOODIN liikevaihto parani vuonna 2021 35 % edellis­ vuodesta. Toimitusmäärät nou­ sivat kaikissa tuoteryhmissä ja Ison-Britannian jalostusliiketoi­ minnassa. Myyntihinnat nousi­ vat kaikissa tuoteryhmissä. Liiketoiminnan kannatta­ vuus vuonna 2021 parani sel­ västi edellisvuodesta kaikkien tuoteryhmien ja päämarkkinoi­ den vahvan kysynnän ansiosta. Raaka-aineiden, energian ja logistiikan hintojen nousu sekä haasteet koivutukin saatavuu­ dessa vaikuttivat kuitenkin hei­ kentävästi kannattavuuteen.

LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN TULOKSET

Vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa

Viimeisen neljänneksen liikevaihto, milj. euroa

Viimeisen neljänneksen liiketulos, milj. euroa

Liikevaihto, milj. euroa

2021

2021

2021

2021

2020

2020

2020

2020

PUUNHANKINTA JA METSÄPALVELUT

2 022,9

36,4

502,6

10,0

1 819,9

22,4

469,0

8,9

580,1

18,6

141,3

-0,7

429,1

9,3

116,6

4,7

PUUTUOTTEET

2 628,1

648,2

721,5

182,3

1 826,5

3,9

528,3

-8,0

SELLU JA SAHAT

2 084,1

386,6

518,5

91,3

1 889,5

221,2

473,1

64,5

KARTONKI

PEHMO– JA TIIVISPAPERIT

946,7

-9,7

259,2

-23,2

1 011,9

113,8

257,8

27,1

12 | metsä groupin viesti

metsä groupin viesti | 13

Tilaa taimikonhoito 15.6.2022 mennessä ja saat alennusta 25 €/ha!

PUUMARKKINAKATSAUS

PUUN KYSYNTÄ HELMIKUUN LOPULLA

LÄNSI-SUOMI

ITÄ-SUOMI

POHJOIS-SUOMI

MÄNTYTUKKI KUUSITUKKI KOIVUTUKKI MÄNTYKUITU KUUSIKUITU KOIVUKUITU METSÄENERGIA

JUHA JUMPPANEN METSÄJOHTAJA METSÄ GROUP

Investointihankkeiden vuosi Alkanutta vuotta sävyttävät konsernin mittavat investointihankkeet. Rauman saha käynnistyy kolmannella neljänneksellä. Se käyttää vuodessa 1,5 miljoonaa mottia mäntytukkia, ja puun osto sahalle on jo aloitettu. Kemin biotuotetehtaan puunhankinnan valmisteluita jatketaan suunnitelmien mukaisesti.

O mistajajäsenten puulle Vaikka tiettyjä globaaliin talouteen liitty­ viä riskejä on olemassa, maailmantalouden on ennustettu kasvavan tänäkin vuonna vahvasti. Puuvaratilanteemme on hyvä, ja korjuukelit ovat poikkeuksellisen mainiot, joten lähtökohdat alkaneella vuodelle ovat erinomaiset. Viime vuoden varsin vilkkaan puu­ kaupan jälkeen tämä vuosi on alkanut puu­ kaupassa normaaleilla volyymeilla. Tällä het­ kellä eniten kysyntää on sulan maan aikana korjattavista harvennusleimikoista ja koivu­ tukista. Harvennuksille suunnattu Järeys­ runkohinnoittelu on saanut erinomaisen vastaanoton, ja jatkamme hinnoittelumene­ telmän markkinointia metsänomistajille. Talvesta näyttää muodostuvan puun­ riittää kysyntää, sillä loppu­ tuotemarkkinoiden suhdanne näyttää jatkuvan hyvänä. korjaajan unelmatalvi lähes koko Suomessa. Talvileimikoiden korjuu etenee hyvin, ja korjaamme koko talven täydellä kapasitee­ tilla. Itämeren alueen puukauppatilanne on tasapainoinen koivukuitupuuta lukuun ottamatta. Baltian havukuitupuun mark­ kina on normalisoitunut puutavaran liikku­ vuuteen liittyvien rajoitusten ja paremman kysynnän seurauksena. Puunhankinnassa isoin investointimme liittyy koko toiminnanohjausjärjestel­ mämme uudistamiseen. Se on tarkoitus ottaa käyttöön alkuvuonna 2023. Odotan,

että se luo hyvän pohjan kehittää prosesse­ jamme niin, että varmistamme kustannus­ tehokkuuden sekä edelläkävijyyden asiakas­ kokemuksessa ja ekologisessa kestävyydessä. Taimikonhoito on aina kannattava sijoi­ tus. Tutkimusten mukaan jokainen taimi­ konhoitoon investoitu euro tuottaa kolme euroa takaisin. Nyt kannattaa tutustua tar­ joukseemme ja tilata taimikonhoitotyöt Metsät herättävät intohimoista keskustelua. ensi kesälle. Mikäli taimia ei ole vielä tilat­ tuna ensi kevään istutuksiin, kannattaa olla nopea, sillä osasta taimilajeista alkaa olla puutetta varsin vilkkaan edellisen korjuu­ vuoden vuoksi. Metsätuholaki muuttui, ja kaksi metsä­ tuhoihin liittyvää asetusta tuli voimaan vuoden alusta. Juurikääpätuhojen ehkäise­ mistä tehostetaan ja kuusipuutavaran kul­ jetusvelvoitetta aikaistetaan osassa maata kirjanpainajatuhojen välttämiseksi. Muu­ tokset ovat mielestäni varsin perusteltuja ja niillä varaudutaan ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin riskeihin.

Metsät herättävät tällä hetkellä intohi­ moista keskustelua moneen suuntaan. Meidän on yhdessä tehtävä asioita, jotka säilyttävät alan arvostuksen. Tähän liittyvät muun muassa toimet, joilla varmistamme metsien monimuotoisuuden säilymisen. Toisaalta toivoisin, että metsäkeskustelussa muistettaisiin myös se, että yksityismetsien taloudellinen arvo on suurempi kuin suo­ malaisten osakevarallisuuden arvo. Kun puhutaan kestävyydestä, tulee tarkas- tella kaikkia kolmea kestävyyden osa- aluetta – taloudellinen, sosiaalinen ja eko- loginen – samaan aikaan, sillä asioita ei voi katsoa vain yhdestä näkökulmasta. EU :ssa on menossa merkittäviä metsäta­ louteen vaikuttavia aloitteita metsästrate­ gian, biodiversiteettistrategian ja FIT FOR 55 -paketin alla. Lehden sivulta 40 alkaen ker­ romme taksonomia-asetuksen ajankohtai­ sesta tilanteesta. Keskustelu LULUCF -maan­ käytön hiilinielutavoitteiden uusimisesta on aloitettu, mikä määrittää myös kestävien hakkuumahdollisuuksien tasoa tulevaisuu­ dessa. Kansallisella tasolla valmistellaan biodiversiteettistrategiaa ja toimintaohjel­ maa sekä luonnonsuojelulain uudistusta. Uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetut, hiiltä sitovat ja kierrätettävät tuotteemme tarjoavat ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja korvaavat fossiilisia tuotteita. Pidetään yhdessä huolta maailman parhaiten hoide­ tuista metsistä niin, että voimme jättää ne tuleville polville entistäkin vahvempina.

Hyvin toteutetulla taimikonhoidolla pyritään siihen, että taimikosta kehittyy nopeasti elinvoimainen ja tuhoja kestävä metsä, jonka puusto sitoo kasvaessaan lisääntyvät määrät hiiltä. Taimikonhoitoon sijoittaminen kannattaa: yhden euron panostus tuottaa keskimäärin kolme euroa.

Kun tilaat matriisihinnoitellun varhaisperkauksen tai taimikonharvennuksen Metsä Groupilta 15.6.2022 mennessä, saat siitä alennusta 25 euroa per hehtaari. Tarjous koskee vain Metsä Groupin omistajajäsenten uusia tilauksia, jotka toteutetaan vuoden 2022 aikana. Pyydä tarjous paikalliselta metsäasiantuntijaltamme! Yhteystiedot löydät osoitteessa www.metsaforest.com/otayhteytta.

14 | metsä groupin viesti

JÄSENET

voimassaoleva metsäsuunnitelma, mikä nopeutti asian edistämistä”, Huotari kertoo. ”Kävin maastossa katsomassa, löytyykö metsästä riittävästi suojeltavia kohteita, jotka jätettäisiin pysyvästi metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Siellä on muun muassa koh­ talaisen laajoja metsälampien suojavyöhyk­ keitä sekä kitu- ja joutomaakuvioita, jotka jatkossa suojellaan pysyvästi. Nämä kohteet merkittiin metsäsuunnitelmaan. Tämän lisäksi muutamille turvemaakuvioille suun­ nitelmassa suositellaan nyt peitteistä met­ sänkasvatusta.” Koska Partasten metsistä ei löytynyt riit­ tävästi FSC :n määrittämiä suojelukohteita, niitä täydennettiin FSC -luontokohdepalve­ lun kautta. Muussa tapauksessa olisi pitänyt suojella tavallista talousmetsää, jotta viiden prosentin suojeluedellytys toteutuisi. ”Metsä Group tarjoaa maksutta arvok­ kaita luontokohteita sopimusasiakkailleen, jottei metsänomistaja joudu suojelemaan talousmetsäänsä. Näin toimien suojelu koh­ distuu aidosti arvokkaisiin luontokohtei­ siin ja Metsä Group pyrkii luomaan näistä vuokraamistaan kohteista laajoja, yhtenäisiä kokonaisuuksia, jolloin niiden luontoarvo­ merkityskin on suurempi”, Huotari selvittää. FSC -puulla on varma menekki FSC :hen liittymiseen vaadittavassa esiaudi­ toinnissa todettiin, että Partasten metsät ja heille tarjotut luontokohteet täyttävät FSC - sertifioinnin vaatimukset. Metsät liitettiin FSC -sertifiointiin viime marraskuussa, ja luontokohteet näkyvät nyt myös Metsäver­ kossa olevassa metsäsuunnitelmassa. Huotari muistuttaa, että kun metsän­ omistaja myy Metsä Groupille puuta FSC - sertifioidusta metsästään, siitä maksetaan vähän tavallista enemmän. ”Yhä useampi asiakkaamme haluaa puun tulevan FSC -­ sertifioidusta metsästä, koska lopputuote­ markkinoilla sen merkitys lisääntyy. Kysyn­ tää on enemmän kuin tarjontaa, joten FSC - puulle on aina menekkiä.”

Partasen veljekset

hyödynsivät FSC-luonto- kohdepalvelua Mikko ja Matias Partanen halusi- vat yhtymänsä metsät mukaan FSC®-sertifiointiin. Se onnistui Metsä Groupin FSC-luontokoh- depalvelun avulla. Yhteydenotto omaan metsäasiantuntijaan lait- toi sertifiointihankkeen liikkeelle. TEKSTI SIRKKU VANHATALO KUVAT MIKA ANKKURI , SEPPO SAMULI JA KAI JÄDERHOLM M eille metsän luontoarvot ovat tärkeitä ja pyrimme ottamaan ne huomioon metsänhoitotoimenpiteissä. Metsänomistaja voi tehdä paljon yksinkertaisia asi­ oita, jotka turvaavat talous­ metsän luontoarvoja. Ylimääräisten säästöpuiden lisäksi meidän metsissä tehdään esimerkiksi teko­ pökkelöitä, jätetään suojatiheikköjä eläimille ja metsälampien ympärille laajat suojavyöhykkeet sekä pyritään säilyttämään monimuotoinen puu­ lajisto”, Mikko Partanen kertoo. Näiden tavoitteiden jatkeeksi runsaan sadan hehtaarin kokoisen metsätilan liittäminen FSC - sertifiointiin tuntui Partasille luontevalta. PEFC - sertifikaatissa he olivat mukana jo aiemmin. Metsät sijaitsevat Vieremällä, mutta veljekset muuttivat pois kotiseudultaan jo parikymmentä vuotta sitten. ”Äitiä ja muita sukulaisia käymme tapaamassa lomilla, ja usein käyn silloin metsässäkin”, Van­ taalla asuva Mikko Partanen sanoo. Partasten metsäyhtymä on Metsä Groupin jäsenetusopimusasiakas. ”Kun luin Metsä Groupin FSC -luontokohdepalvelusta, otin yhteyttä metsä­ asiantuntijaani Mikko Huotariin . Hän ryhtyi selvit­ tämään, miten saisimme metsämme FSC -sertifioin­ tiin mukaan.” Viisi prosenttia suojeltava Jotta metsätila voidaan liittää FSC -sertifiointiin, siitä pitää rajata vähintään viisi prosenttia pysy­ västi metsänkäytön ulkopuolelle. ”Partasilla on

Metsäasiantuntija Mikko Huotari sanoo, että FSC-sertifioidulle puulle on kysyntää enemmän kuin tarjontaa, koska lopputuotemarkkinoilla sen merkitys on lisääntynyt.

INFO

sukupolvelta toiselle. ”Olemme olleet Mati­ aksen kanssa metsänomistajia kuutisen vuotta, ja koemme velvollisuudeksemme pitää metsät hyvässä kunnossa luonnonhoito vahvasti huomioon ottaen. Pitkällä aika­ välillä koemme sen parhaaksi ratkaisuksi yksiulotteisen tuoton maksimoinnin sijaan.” Partanen kertoo seuraavansa aktiivisesti metsäalan keskustelua ja uusimpia tutki­ mustuloksia. ”Esimerkiksi uudet turvemai­ den käsittelyohjeet ovat järkeenkäyviä. Mei­ dänkin metsässä on aikanaan tehty ojituksia – ilmeisesti siksi, että niin oli tapana tehdä. Aika rajallista näyttäisi niiden hyöty olleen.” Metsällä suuri vapaa-ajan merkitys Mikko Partanen asuu Vantaalla lähellä metsää, jossa hän kertoo liikkuvan paljon yksin ja perheensä kanssa. ”Kun käymme Vieremällä sukuloimassa, poikkean useimmiten myös metsässä. On ollut hienoa nähdä, kun teeripesue on läh­ tenyt liikkeelle harvennuksessa jätetystä suojatiheiköstä.” Talvella Partanen hiihtää metsäsuksilla ja nauttii metsänsä rauhasta. ”Jäätyneiden metsälampien ylitse on mukava hiihdellä ja katsella metsäneläinten hankeen jättämiä jälkiä.” FSC -sertifioidun metsän puusta maksetaan vähän tavallista enemmän.

FSC-METSÄSERTIFIOINTI edellyttää, että siihen liitettävältä metsätilalta raja- taan pysyvästi metsien käytön ulko- puolelle vähintään viisi prosenttia tilan metsämaapinta-alasta. FSC määrittää, millaisia näiden aina suojeltavien koh- teiden pitää olla. Jos olet sopimusasiakkaamme ja FSC -sertifiointi kiinnostaa, mutta metsästäsi ei löydy riittävästi FSC - sertifioinnin edellyttämiä arvokkaita luontokohteita, voit hyödyntää FSC - luontokohdepalveluamme. Sen avulla voit täydentää vaadittuja suojeluheh- taarejasi maksuttomalla palvelullamme, eikä sinun tarvitse suojella tavallista talousmetsääsi. Jos kiinnostuit, kysy lisää omalta metsäasiantuntijaltasi, hän laittaa hankkeen liikkeelle. Hän tarkastaa metsäsuunnitelmasi ajantasaisuuden ja kartoittaa metsätilaltasi FSC :n aina suojelua edellyttävät luontokohteet ja selvittää niiden mahdollisen täydentä- mistarpeen palvelumme välityksellä. FSC -luontokohdepalvelu on tar- jolla sopimusasiakkaillemme, joilla on metsää enintään 500 hehtaaria. FSC :n viiden prosentin suojeluvaade ei koske metsänomistajia, joilla on metsää alle 20 hehtaaria. Kiinnostaako FSC-sertifiointi?

Taloudellisesta tuotosta ei tarvitse tinkiä

”Meille paremmalla puun menekillä ei sinänsä ole suurtakaan merkitystä”, Mikko Partanen sanoo. ”Tärkeintä on monipuolisten luonto­ arvojen vaaliminen. Se ei kuitenkaan edel­ lytä kovinkaan suurta tinkimistä metsän taloudellisesta tuotosta – tämä olisi muiden­ kin metsänomistajien hyvä huomata. Meitä tämä uusi sertifiointi ohjaa haluamaamme suuntaan. Nyt suojelluilla kohteilla ei ole olennaista taloudellista merkitystä.” Partasten isoisä liittyi Metsäliitto Osuus­ kunnan jäseneksi jo 1940-luvun lopulla, minkä jälkeen jäsenyys on siirtynyt

Mikko Partanen kertoo, että hänelle ja Matias-veljelle metsän luontoarvojen vaaliminen on tärkeää. ”Se ei kuitenkaan edel- lytä kovinkaan suurta tinkimistä metsän taloudellisesta tuotosta.”

FSC-C111942

16 | metsä groupin viesti

metsä groupin viesti | 17

Page 1 Page 2-3 Page 4-5 Page 6-7 Page 8-9 Page 10-11 Page 12-13 Page 14-15 Page 16-17 Page 18-19 Page 20-21 Page 22-23 Page 24-25 Page 26-27 Page 28-29 Page 30-31 Page 32-33 Page 34-35 Page 36-37 Page 38-39 Page 40-41 Page 42-43 Page 44-45 Page 46-47 Page 48-49 Page 50-51 Page 52-53 Page 54-55 Page 56

Powered by