METSÄT
Katri Paananen ja Petri Niemelä olivat tyytyväisiä, kun korjuun jälkeen ei tarvinnut miettiä, mihin pinoihin puut päätyivät.
myyjälle on merkitystä vain poistuvan puuston järeydellä.” Uusi kauppatapa kiinnostaa Metsä Group otti marraskuussa Järeys runkohinnoittelun käyttöön koko maassa. Tätä ennen kauppatapaa oli pilotoitu neljän hankintapiirin alueella. Hylkilän mukaan uusi hinnoittelumalli on herättänyt kiinnostusta metsänomistajien keskuudessa. Yleisin kysymys, johon Hylkilä saa vastata on, kumpi hinnoittelumalleista loppujen lopuksi on metsänomistajalle kan nattavampi vaihtoehto. ”Metsänomistaja saa halutessaan päätök senteon tueksi myös puutavaralajihinnoitte luun perustuvan tarjouksen, mutta ei hinnoit telumallien välillä pitäisi olla suurta eroa. Läh tökohta on, että ne ovat keskimäärin samalla viivalla keskenään”, Hylkilä painottaa. Järeysrunkohinnoittelu yleistyy Pilottijaksolta kerätyt kokemukset olivat myönteisiä. Jokainen kokeiluun osallistunut metsänomistaja oli valmis myymään seu raavankin harvennusleimikkonsa Järeys runkohinnoittelun mukaisesti. ”Järeysrunkohinnoittelu tulee varmasti yleistymään, kun metsänomistajien tietoi suus siitä lisääntyy. Itsekin tulen varmasti puhumaan enemmän sen puolesta jatkossa”, Hylkilä arvelee. Myös Niemelä ja Paananen kannustavat muita metsänomistajia harkitsemaan järeys runkohinnoittelua. ”Jos metsässä on sopiva kohde, kyllä tätä kauppatapaa kannattaa kokeilla.”
päätökseen ja osa rungoista matkalla kohti jalostuslaitostaan. Kuusitukit kuljetettiin Vilppulan sahalle ja havu- ja koivukuitu Äänekosken biotuotetehtaalle. Aina tahti ei ole yhtä ripeä. Etenkin talvi leimikoilla korjuu voi viivästyä jo siksi, ettei sopivia korjuuolosuhteita tule. Järeysrunkohinnoittelussa puun osta jan ei tarvitse arvailla markkinatilannetta vuoden, parin päähän, koska puut voidaan katkoa tehtaiden ja sahojen senhetkisen tarpeen mukaan. Ei enää pinojen kiertämistä Ensimmäisestä järeysrunkohinnoitellusta puukaupasta jäi Niemelälle ja Paanaselle hyvä kokemus. ”Puumäärä ja eurot menivät aika tark kaan siten kuin tarjouksessa oli arvioitu. Saimme tutut puunkorjaajat työmaalle, ja hakkuujälki oli hyvä”, Niemelä sanoo. Siitä metsänomistajat ovat hyvillään, ettei heidän hakkuiden jälkeen ole tarvinnut huolehtia siitä, mihin pinoon puut päätyivät. ”Tuntuu, että laatuun vedotaan usein. Milloin rungossa on ollut lenkoa, milloin lahoa, joka on ollut syynä siihen, että se on päätynyt kuitupuukasaan”, Paananen sanoo. Hylkilä muistuttaa, että Järeysrunko hinnoittelussa
Hintamatriisista metsänomistaja näkee, miten kuutiohinta muuttuu, jos puiden todellinen järeys muuttuu ennakkoon arvi oidusta. Jos keskijäreys on suurempi kuin tarjouksessa, ostaja maksaa puusta enem män. Jos se on pienempi, myös maksu on pienempi. Niemelän ja Paanasen metsät ovat hoi dettuja ja hyväkasvuisia. Esimerkiksi ennakkoraivaukset pariskunta on tehnyt huolellisesti. Juuri tämän kaltaiset metsät soveltuvat Hylkilän mukaan parhaiten järeysrunkohinnoitteluun. ”Kun metsä on hoidettu ja ennakko raivattu, valtapuuston alla ei ole pieniläpi mittaista puustoa, joka pudottaisi keski järeyttä”, Hylkilä sanoo. Koska osa kuvioista oli varttuneempaa, noin 60-vuotiasta metsää, ja osa pieni läpimittaisempaa, noin 45-vuotiasta met- sää, tarjouksessa käytettiin niille eri Järeys runkohintaa ja hintamatriisia.
Puukauppa eteni rivakkaa tahtia sopimuksesta toteutukseen.
Katkonta korjuuhetken tarpeiden mukaan
Niemelän ja Paanasen metsässä puukauppa eteni sopimuksesta toteutukseen rivakkaa tahtia. Kaupasta sovittiin marraskuussa, ja jo tammikuussa hakkuut oli saatu
Uutta kauppatapaa kannattaa kokeilla
yllättävistä, vasta hakkuun yhtey dessä paljastu vista laatuvioista vastuun kantaa ostaja. ”Kaupan jälkeen puun
Ensimmäisestä järeysrunkohinnoitellusta harvennuksesta jäi Petri Niemelälle ja Katri Paanaselle hyvä mieli. Puuta ja euroja kertyi odotettu määrä, hakkuujälki oli kohdallaan ja toteutus ripeä.
INFO
TAVARALAJIMENETELMÄ JÄREYSRUNKOHINNOITTELU
Läpimitta
TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVAT TOMI AHO
Latvus
Latvus
7.0 cm
K omea pino kuusipöllejä lepää tien varressa hiljan päättyneen harvennushakkuun tuloksena. Kauempana pellon takana on pinoissa mäntyä ja koivua. ”Isompaa ja pienempää harvennusta tehtiin kaikkiaan seitsemältä kuviolta”, metsänomistaja Petri Niemelä laskee. Niemelän puoliso Katri Paananen ker too, että kuvioiden harventamista oli suun niteltu jo pari talvea. ”Kun metsäasiantunti jamme Ari Hylkilä lupasi, että puut ehditään korjata vielä tänä talvena, tarjoukseen oli helppo tarttua.” Niemelä ja Paananen olivat lukeneet uudesta hinnoittelumenetelmästä, jonka Metsä Group oli marraskuussa ottanut
Kuitupuun hinta €/m³
käyttöön koko maassa. Järeysrunkohinnoi tellussa puukaupassa metsänomistaja saa puistaan maksun kokonaisina runkoina, ilman perinteistä jaottelua tukki- ja kuitu puutavaralajeihin. ”Uusi kauppatapa kiinnosti, joten pyysin Aria tekemään tarjouksen”, Niemelä kertoo.
16.0 cm
Tukin hinta €/m³
Järeys- runkohinta €/m³
Runkohinta järeyden ja laadun perusteella
Järeysrunkohinnoittelussa puukaupan lopullinen hinta määräytyy todellisen keskijäreyden mukaan korjuun jälkeen. Tarjouksen pohjana on hintamatriisi, josta metsänomistaja näkee metsäasiantuntijan arvioiman leimikon keskijäreyden ja sen mukaisen runkohinnan kuutiometrille.
Järeysrunkohinnoittelussa Metsä Group ostaa harvennettavat puut kokonaisina runkoina tukki- ja kuitupuutavaralajien sijaan. Koska puun voi katkoa sopiviksi kappaleiksi tarpeen ja markkina tilanteen mukaan, on Järeysrunkohinta myös kilpailukykyinen perinteiseen puutavaralajikauppaan verrattuna.
Metsäasiantuntija Ari Hylkilä sanoo, että metsänomistajat ovat kiinnostuneita Järeysrunkohinnoittelusta.
26 | metsä groupin viesti
metsä groupin viesti | 27
Powered by FlippingBook