METSÄT
Tekopökkelöt lisäävät lajimäärää metsässä
mailta, koska niillä tehtiin teko pökkelöitä jo ennen kuin Metsä Group laajensi toimintatavan koko maahan. Näin saimme aineistoon myös vanhempia, pidemmälle lahonneita tekopök kelöitä”, Laine kertoo.
riippuvaisille lajeille”, metsän hoitopäällikkö Tiina Laine ker too. Tekopökkelön lahoamiseen menee vuosia, mutta ennen pit kää se häviää lahoamisen seu rauksena. Siksi on tärkeää tehdä niitä myös harvennuksissa. Uudistushakkuu tulee kuviolle kerran 60–100 vuodessa, har vennuksia tehdään 15–20 vuo den välein. Yksi vuosi ja yksi laji lisää Tutkimuksessa havaittiin, että katkaisun jälkeen tekopökkelö voi säilyä elossa muutaman vuoden. Lajistoa alkaa kertyä, kun pökkelö kuolee. ”Tutkitussa aineistossa jokai nen lisävuosi toi keskimäärin yhden uuden lajin pökkelöön. Vanhimmat tutkitut pökkelöt olivat kahdeksanvuotiaita. Todennäköisesti lajimäärän kasvu taittuu jossain vaiheessa ja kääntyy laskuun vanhem missa pökkelöissä”, Siitonen arvioi. ”Tutkimusaineisto on kerätty Finsilva Oyj:n omistamilta Juha Siitonen tutkii hyönteis- seulalla seulottuja näytteitä. Seulomalla löytyy sellaisia pieniä otuksia, jotka muuten jäisivät huomaamatta. Yhdestä teko pökkelöstä löytyi keskimäärin noin kahdeksan lajia ja kannosta kolme.
Samanlaisia tuloksia Ruotsissa
Metsä Groupin hakkuissa on tehty metsänomistajan luvalla tekopökkelöitä vuodesta 2016 alkaen. Viime kesänä tehdyn tutkimuksen mukaan tekopökkelöiden teko kannattaa: ne lisäävät lajimäärää metsässä.
Lisätutkimusta tarvitaan, jotta voidaan sanoa, miten harven nusten ja uudistushakkuiden eri-ikäisten, eri puulajeista teh tyjen tekopökkelöiden lajisto eroaa toisistaan. Siitonen arvioi, että erityisesti harvennushak kuiden tekopökkelöistä ja niissä esiintyvästä lajistosta olisi edel leen tarpeen saada lisää tietoa. Metsä Group teetti tämän tekopökkelötutkimuksen, koska Suomessa on toistaiseksi vain vähän julkaistua tutkimustietoa tekopökkelöiden merkityksestä monimuotoisuuteen. Tähän asti olemme nojanneet tutkimus tietoon, jota on saatu Ruotsissa. Siellä tekopökkelöiden merki tystä on selvitetty useassa tutki muksessa. ”Myös ruotsalaisissa tut kimuksissa on havaittu, että tekopökkelöiden lajimäärä on suurempi kuin kantojen. Ruot sissa tekopökkelöistä on löydetty myös uhanalaisia kovakuoriais lajeja”, Laine kertoo.
TEKSTI KRISTA KIMMO KUVAT MIKA ANKKURI JA PETTERI KIVIMÄKI
K ävin tutkimuksessa läpi samoilta alu eilta hakkuukannot ja tekopökkelöt. Tekopökkelöissä oli selvästi enemmän lajeja kuin kannoilla. Lisäksi niistä löytyi monia sellaisia lajeja, joita hakkuu kannoista ei tavattu”, tutki muksen tehnyt Luonnon varakeskuksen tutkija Juha Siitonen kertoo. Tekopökkelöiden merkitystä metsälajistolle ei voida osoittaa ilman vertailua tilanteeseen, jossa niitä ei olisi tehty. Siksi tekopökkelöistä löytyvää lajistoa verrattiin tavanomaisista hak kuukannoista löytävään lajis toon. Hakkuukannoista löytyvä lajisto on metsässä ilman teko pökkelöitäkin.
ovat eräät sellaiset kovakuori aislajit, joiden syömäkuviot ovat niin suuria, etteivät ne mahdu kantoihin – esimerkiksi koivun mantokuoriainen”, Siitonen kertoo. Tekopökkelön etu kantoihin verrattuna on koon lisäksi se, että ne lahoavat ja maatuvat pois paljon hitaammin kuin kannot.
”Tekopökkelöitä kannattaa siis tehdä, ne lisäävät lahopuusta riippuvaisten lajien lajimäärää metsissä. Noin kolmasosa lajeista löytyi vain tekopökkelöistä. Lisäksi kaikki tutkimuksessa löytyneet vaateliaat lajit löytyi vät juuri tekopökkelöistä eli ne parantavat erityisesti harvinais ten lajien selviytymistä talous metsissä”, Siitonen kertoo. Tekopökkelöistä löytyi yhteensä neljä sellaista kova kuoriaislajia, jotka ovat olleet aiemmin uhanalaisia, mutta joi den tilanne on sittemmin paran tunut. Tässä tutkimuksessa ei löytynyt uhanalaisia lajeja. ”Runsaslajinen metsä on arvo itsessään, mutta lisäksi lajirikkauden ajatellaan paran tavan metsän kykyä selviytyä
hyvinvoivana muuttuvassa ympäristössä”, Siitonen selvit tää. Taulakääpä tuo mukanaan seuralaisia Esimerkiksi koivutekopökke löissä oli runsaasti taulakääpää, joka ei ole sinänsä harvinainen laji, mutta sillä elää runsas seuralaislajisto. Koivun kannot ovat useimmiten liian lyhyitä ja tilavuudeltaan pieniä siihen, että taulakääpä pystyisi muo dostamaan niissä monivuotisia itiöemiään. Käävät myös pehmittävät koivupökkelöitä, minkä ansiosta hömö- ja töyhtötiaiset pystyvät nokkimaan niihin pesäkoloja. ”Toinen lajiryhmä, joita esiintyi lähinnä tekopökkelöissä,
Tekopökkelöitä kaikenikäisiin metsiin
Metsä Groupilla tekopökkelöitä ryhdyttiin tekemään kaksi joka hehtaarille vuonna 2016. Vuo den 2020 alusta määrä nostet tiin neljään. Tekopökkelöitä teh dään kaikissa hakkuutavoissa. ”Tavoite on lisätä pystylaho puun määrää metsissä ja sitä kautta tuoda elintilaa siitä
INFO
OSASTA tutkimusaineistoa tehtiin analyysi siitä, miten lajimäärä kehittyy tutkittujen kantojen ja tekopökkelöiden määrän kas- vaessa. Sen perusteella lajimäärä oli teko- pökkelöissä merkitsevästi korkeampi kuin kannoissa myös näytemäärän kasvaessa. Tutkimuksessa tutkittiin kaksi hakkuukan- toa yhtä tekopökkelöä kohden, koska kan- not ovat pinta-alaltaan pienempiä. Keskimääräinen lajimäärä tutkittujen lahopuukappaleiden määrää kohti (yhte- näinen viiva) sekä lajimäärän 95 %:n luot- tamusrajat (värialueet). Tekopökkelöissä selvästi enemmän lajeja kuin kannoissa
TEKOPÖLY -hankkeessa tutkitaan hyötyjä pölyttäjille
Löydettyjen lajien määrä
Tekopökkelöistä löydettiin 101 lajia
120
”TUTKIMME viime vuonna Viitasaarella yhteensä 69 harvennuksissa tehtyä, eri-ikäistä tekopök- kelöä ja vertailukohteeksi 78 luonnonpökkelöä. Lisäksi veimme hakkuukuvioille pistiäisiä varten 128 keinopesää. Laskimme harvennuskuvioilta havaitut linnut ja pökkelöistä kirjasimme ylös lintujen kolot ja syönnökset. Otimme pökkelöistä sieninäytteitä ja porasimme purunäytteitä sen selvittämiseksi, onko puuaineksessa sienilajistoa, joka ei näy pökkelön pinnalla. Lisäksi mittasimme kuvioilta ja pökkelöiltä ympäristömuuttujia ja sääoloja. Aineiston käsittely ja lajinmääritykset ovat meneillään, joten valmiita tuloksia ei vielä ole. Maastotöissä kuitenkin havaitsimme, että pistiäisten keinopesät kelpasivat hyvin, ja jokai-
selta pökkelöltä löytyi vähintään yksi sieni- laji. Lintuja havaitsimme kuvioilla ja pökkelöillä vähän, mutta löysimme tikkojen koloja ja syön- nöksiä. Tutkittavista lajiryhmistä valmistuu mais- terintutkielmat. Tulosten perusteella voidaan antaa ohjeita siitä, millaiset ja miten sijoitetut tekopökkelöt ovat monimuotoisuuden kannalta hyviä. Maa- ja metsätalousministeriön rahoitta- maan hankkeeseen osallistuvat Metsä Groupin ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomuk- sen lisäksi Jyväskylän yliopisto ja Bioname Oy.”
100
80
Kannoista löydettiin 72 lajia
60
40
20
Heidi Björklund mittaa luonnonpökkelöä. Kuvassa näkyy myös pistiäisiä varten pökke- löön ripustettu keinopesä.
0
0 102030405060708090
HEIDI BJÖRKLUND PROJEKTIKOORDINAATTORI, LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO LUOMUS
Tutkittujen tekopökkelöiden/kantojen määrä
28 | metsä groupin viesti
metsä groupin viesti | 29
Powered by FlippingBook