Metsä Groupin Viesti 1 - 2022

METSÄT

Metsänomistajiin ollaan lehtoasioissa yhteydessä Metsä Group linjasi viime syksynä, että metsänomistajalle suositel- laan lehtometsissä ensisijaisesti luonnonhoitoa ja parhaille kohteille vapaaehtoista suojelua. ”OLEMME tämän ja ensi vuoden aikana yhtey dessä sellaisiin metsänomistajiin, joilla tie- dämme olevan lehtoja. Aloitamme yhteyden- otot maaliskuun lopulla”, kestävän kehityksen päällikkö Silja Pitkänen-Arte kertoo. Osa lehtoja omistavista jäsenistä saa nii- hin liittyvän yhteydenoton vasta vuoden kulut- tua. ”Lehtojen hyvä hoito vaatii suunnittelua ja haluamme, että metsäasiantuntijoilla on ker- ralla sopiva määrä lehtokohteita työn alla, jotta aika riittää niihin perehtymiseen.” ”Haluamme kertoa metsänomistajille leh- tojen merkityksestä monimuotoisuudelle ja millaisin eri luonnonhoidon keinoin lehtojen monimuotoisuutta voidaan lisätä. Lehtoja kun löytyy hyvin erilaisia.” ”Osa kohteista on jo ennestään valtavan monimuotoisia, ja osa on ollut pitkään metsä- talouskäytössä. Esimerkiksi tiheä kuusikko voi estää lehtokasvillisuuden olemassaolon. Luon- nonhoidon menetelmin ja kuusia poistamalla saadaan tilaa tyypilliselle lehtokasvillisuudelle”, Pitkänen-Arte tarkentaa. Lopullisen päätöksen lehtojen hoidosta tai suojelusta tekee metsän- omistaja.

Suojellussa metsässä oli paljon pähkinäpensaita, metsälehmuksia ja lehtomaisiin metsiin kuuluvia maanpinnan kasveja. Myös maa- ja pystylahopuuta oli runsaasti.

Merkittävä lehtoalue suojeltiin Aina ei metsäasioidenkaan tarvitse edetä tavanomaista polkua pitkin. Joskus myös metsän suojelu voi olla varteenotettava vaihtoehto puunkorjuulle.

INFO

TEKSTI ANNAMARI HEIKKINEN KUVAT OLLI LUKANNIEMI JA SEPPO SAMULI

M etsä Groupin metsäasiatun tija Juha Uutelan viime syk syinen työpäivä sai yllättävän käänteen. ”Lähdin metsän omistajan pyynnöstä arvioimaan metsää puukauppaa varten, mutta niin poikkeuk sellista kohdetta en olisi osannut odottaa. Lehtometsän puusto oli tavanomaista järeämpää, ja sitä oli paljon”, Uutela kertoo. Metsät olivat kahdessa eri osassa ja alue oli laaja. ”Tuli siinä useampi tunti metsässä käveltyä”, Uutela sanoo. Hänen kännyk känsä karttajärjestelmä hälytti potentiaa lista Metso-kohdetta. Järjestelmän mukaan alueella oli myös viirupöllön pesä. ”Metsänomistaja pohti jo ensimmäisessä tapaamisessamme, olisiko uudistushak kuulle jotain muuta vaihtoehtoa ja voisiko hienon metsän ja siellä asuvan viirupöllön elinympäristön säilyttää. Metsässä kävel lessä tuli kyllä olo, että se voisi olla tällä koh teella järkevää.” Uutela teki kierroksen perusteella sovi tut puustolaskelmat ja tarjouksen uudistus hakkuulle ja harvennukselle. ”Kyseessä oli merkittävän kokoinen tarjous, sillä metsä oli reilusti runsaspuustoisempi kuin talous metsän uudistushakkuut yleensä ovat.”

Yhteys Metsäkeskukseen Metsäasiantuntijan työssä on tärkeää kuunnella metsänomistajaa ja hänen met sänomistamiseen liittyviä erilaisia arvoja ja tavoitteita. Koska metsänomistaja oli miettinyt met sän suojelua, otti Uutela yhteyttä Metsäkes kuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakas neuvoja Olli Lukanniemeen ja pyysi häntä katsomaan kohdetta ja tekemään laskelman metsän suojelulle. ”Iso kiitos Juhalle, että hän soitti minulle.” ”Kyseessä on hieno kohde, jossa on paljon pähkinäpensasta, metsälehmusta ja lehtomai siin metsiin kuuluvia maanpinnan kasveja. Lajikirjo on kuusikosta huolimatta hyvin monipuolinen, lisäksi sekä maa- että pysty lahopuuta oli paljon”, Lukanniemi sanoo. ”Toki tätä metsää on aikoinaan hoi dettu, harvennettu ja haettu tuulenkaatoja.” Lukanniemi arvioi, että viimeisimmästä toi menpiteestä oli kulunut noin 40 vuotta. ”Ja kun kyse on lehdosta, ilman har vennuksia pähkinäpensas ja metsälehmus olisivat olleet aika ahtaalla ja hävinneet metsästä kokonaan. Harvennushakkuu ei ole lehdoissa siis lainkaan huono juttu, päinvastoin, lehtolajit kun tarvitsevat valoa

Lehtokeskus- alueiden luontohelmet

selviytyäkseen”, Lukanniemi muistuttaa. Lukanniemen mukaan lehtojen hoito ei ole yksinkertaista työtä, sillä putkilokasvit, linnut ja hyönteiset viihtyvät vähän erilai sissa lehdoissa. ”Kainuun lehtokeskusalu eella ei esimerkiksi esiinny lainkaan Etelä- Suomen lehdoissa yleistä sinivuokkoa.” Lehtolajit kuitenkin tarvitsevat avointa tilaa selviytyäkseen. Aiemmin metsissä vaeltanut karja hoiti myös lehtoja ja piti ne avonaisena, nykyään tilaa tehdään sahalla. Metsänomistajan päätös ”Maanomistaja valitsi hakkuun ja suojelun väliltä. Päätös suojelusta oli metsänomista jalle lopulta helppo”, Uutela sanoo. Korvaus suojelusta oli myös asiallinen. Metsänomis tajan päätöksen jälkeen Lukanniemi oli yhteydessä ELY -keskuksen suojeluasioista vastaavaan metsätalousasiantuntija Petri Pohjoseen , joka teki metsänomistajalle tarjouksen metsän pysyvästä suojelusta. Metsänomistaja hyväksyi tarjouksen, ja osa metsästä siirtyi valtion omistukseen ja pysyvään suojeluun. Metsänomistajan takapihan metsään perustettiin yksityi nen suojelualue, joka suojeltiin pysyvästi METSO -ohjelmalla.

LEHTOKESKUSALUEIDEN luontohel- met -hanke on valtakunnallinen METSO - hanke, joka tukee sekä METSO -ohjelman että Helmi-ohjelman tavoitteita. Hank- keen ensisijaisena tavoitteena on tehdä talousmetsä- ja suojelulehdoissa konk- reettisia luonnonhoidollisia toimenpi- teitä. Hankkeen toteutuksen päävastuu on Suomen metsäkeskuksella. Ohjel- man toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Viime vuonna käynnistynyt Helmi- elinympäristöohjelma puolestaan pyrkii vahvistamaan Suomen luonnon moni- muotoisuutta ja turvaamaan luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipal- veluja. Samalla hillitään ilmastonmuu- tosta ja edistetään siihen sopeutumista. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsä- talousministeriön yhteinen ohjelma kes- tää vuoteen 2030. www.metsäkeskus.fi ja www.ym.fi/helmi

Lehto-koulutukset ovat edenneet hyvin

Metsä Groupissa henkilöstön lehto-koulutuk- set ovat edenneet hyvin. ”Viime kesänä kou- lutimme 75 asiantuntijaa, ja tänä vuonna koulutukset jatkuvat sekä maasto- että verkko- koulutuksin.” Metsäasiantuntijan lehto-osaaminen koros- tuu tilanteissa, joissa luonnonhoidon toimen piteitä aletaan suunnitella. ”Metsäasiantuntijoiden on osattava tunnis- taa hyvin erityyppisiä lehtoja ja niille parhaiten soveltuvat hoitotoimenpiteet. Luonnonhoidol- liset hakkuut tarvitsevat usein aika tarkkoja ja selkeitä korjuuohjeita, joiden perusteella korjuun operaatioasiantuntija ja hakkuuko- neen kuljettaja toimivat työssään. Tämä lisää entisestään koulutuksen tarvetta”, Pitkänen- Arte sanoo.

"Minun tehtäväni on kuunnella metsänomistajan tavoitteita, keskustella niistä ja tarjota niiden mukaisia palveluita", metsäasian- tuntija Juha Uutela sanoo.

30 | metsä groupin viesti

metsä groupin viesti | 31