METSÄT
Nyt suositaan sekametsiä Kiljunen kertoo, että nykyisin kannuste taan enenevässä määrin sekametsien kas vatukseen ja suurin osa tälläkin hetkellä käytetystä koivusta on sekapuuna kasva nutta. ”Rauduskoivu kasvattaa arvokasta laa tutyveä parhaiten juuri kuusen sekapuuna. Noin 10–20 prosentin sekoitus rauduskoivua kuusivaltaisessa metsässä antaa paremman tuoton kuin puhdas kuusikko. Kuusella on maaperää happa moittava vaikutus, kun taas lehtipuut lisäävät maaperän ravinteisuutta, minkä vuoksi sekametsä tuottaa paremmin puuta”, Kiljunen toteaa. ”Eri puulajit kasvavat sekametsässä kil paa. Metsä on terveempi silloin, kun siellä on sekalaista seurakuntaa kasvamassa”, Toropainen tuumii. ”Sekapuutaimikossa rauduskoivua ei saa päästää havupuiden edelle, vaan pyrkiä kasvattamaan niitä samassa lat vuskerroksessa. Vielä varhaisperkausvai heessa kannattaa poistaa kaikki lehtipuu, mutta kun taimikonhoidossa varaa sopi van pituuseron jalostetun kuusentaimen ja luontaisesti syntyneen rauduskoivun välille, pääsevät ne jatkossa kasvamaan suurin piirtein samaan tahtiin”, Kiljunen sanoo. Sekapuustoisuus on hyvä asia myös luon non monimuotoisuuden kannalta.
40-senttiseksi ei rauduskoivua kannata kas vattaa lahoriskin vuoksi”, Kiljunen neuvoo. ”Kohta se ei enää sorvissa kestäisi”, Toro painen naurahtaa. ”Uudistushakkuuaikaa ei voi montaa vuotta odotella tai tulee hirmui set tappiot. Jo muutama vuosi tekee koivi kossa paljon tuhoa, jos kova laho ehtii muut tumaan pehmeäksi.” Kiljunen toteaa, että koivulla kova laho ei haittaa, koska se on puun ytimessä ja jää vaneria valmistettaessa purilaaseen. Loppu vaiheen kasvatus onkin tasapainoilua järey den tavoittelun ja lahon välttelyn välillä, mutta varsin kannattavaa valppaissa, asian tuntevissa käsissä. ”Taloudellisen tuoton varmistamiseksi uudistushakkuuta ei saisi tehdä liian aikai sin, että tukkia kertyy. Muutaman vuoden odottelulla saadaan monessa tapauksessa paljon enemmän tukkia”, Kiljunen sanoo. Toropaisten metsässä viime kesänä uudistushakattu koivikko olisi järeyden puo lesta ollut laitettavissa nurin jo noin 40- vuotiaana. ”Annoimme sen kuitenkin vielä järeytyä jokusen vuoden, jolloin leimikosta saatiin mukavasti sitä kaikkein arvok kainta laatutyveä, jota esimerkiksi Metsä Woodin Pun
on alkuvaiheessa todella intensiivistä. Har vennusajan aikaikkuna on lyhyt, eli sitä ei rauduskoivikossa saa viivyttää paria, kolmea vuotta kauempaa tai puut riukuuntuvat hel posti. Riukuuntunut koivu on huono elpy mään ja lumituhojen riski kasvaa.” Viimeisessä harvennuksessa raudus koivikkoon jätetään hehtaarille enää noin neljäsataa parasta runkoa kasvamaan. Toropaisen silmä on ajan myötä kouliin tunut koivun harvennusten voimakkuuteen ja siihen, kuinka nopeasti koivu hyödyn tää vapautuneen kasvutilan. ”Ensimmäiset pari vuotta koivikon harventamisen jälkeen näyttää siltä, että aika harvaksi meni. Mutta kun harvennuksesta on kulunut viisi vuotta, sitä miettii, joko taas pitäisi harventaa. Tai taa kuitenkin hyvä harvennusväli olla sel laiset kymmenen vuotta, joten ei sinne ihan joka vuosi kannata mennä.” Uudistusajankohta optimoitava ”Uudistushakkuun hakkuuajankohdassa on jonkin verran pelivaraa, mutta paljon yli 60-vuotiaaksi tai läpimitaltaan yli
Valppaana rauduskoivikoiden kasvatuksessa
Koivu kasvaa erinomaisesti niin sekametsässä kuin puhtaana koivikkona. Kasvatuksessa korostuvat oikea-aikaiset ja riittävän voimakkaat harvennukset.
TEKSTI ARMI PURHONEN KUVA HARRI MÄENPÄÄ
M etsä Groupin metsän hoitosopimusasiakas Rääkkylän ja Kontiolahden alueilla. Niihin on aikanaan istutettu myös koivi- koita, joista osa on tullut puunkorjuu ikään. Viime kesänä Toropaisten koivi koita sekä uudistettiin että harvennettiin hyvän kasvukunnon ylläpitämiseksi. ”Ensimmäiset koivikot perustettiin 1970-luvulla peltopohjille, jotka isä syksyllä kynsi traktorilla. Avojuuriset taimet tulivat keväällä säkkitavarana, ja ne istutettiin noin kahden ja puolen metrin välein”, Toropainen kertoo. ”Hirviä täytyy varoa, joten raudus koivikko on perustettava mieluiten näkö Leo Toropaisen metsät sijait sevat Pohjois-Karjalassa alapaikalle. Asutuksen lähellä koivua on mukava katsella vuodenaikojen vaihtuessa.” Myös metsäasiantuntija Tuomas Kiljunen muistaa ajan, jolloin koivun avojuuritaimet olivat metrin mittaisia ja työläitä istuttaa. ”Nykyisin koivun istutuksessa käytetään paakkutaimia, jotka ovat samanmittaisia kuin kuusentaimet eli noin 10–20-senttisiä. Samalla taimen hinta on tullut alaspäin, ja taimi pystytään istuttamaan samoilla potti putkilla kuin kuusentaimi. Perustamiskus tannus on näin ollen aika lailla sama kuin kuusella.” Koivikon kasvatus vaatii huomiota Valion Joensuun-meijeriltä jo eläkkeelle jäänyt Toropainen osallistuu itse tilansa metsänhoitotöihin. ”Rouvakin opetteli taimikonhoitoa yli 60-vuotiaana, joten taloudestamme löytyy kaksi raivaussahaa. Lisäksi olen harrastuksena tehnyt vähän pystykarsintaa.” Kiljunen kertoo, että koivikon kasvatuk sessa sekä taimikonhoidot että harvennukset täytyy tehdä oikea-aikaisesti ja niiden pitää olla riittävän voimakkaita. ”Koivun kasvatus
Metsäasiantuntija Tuomas Kiljunen (vas.) ja metsänomistaja Leo Toropainen kannustavat harventamaan rauduskoivikoita, joissa on harvennusrästejä ympäri maan. Toropaisten viime kesänä harvennetut koivikot pääsevät nyt järeytymään ja tuottamaan puumarkkinoilla kaivattavaa laatutyveä.
kaharjun tehtaalla käytetään vanerin valmistukseen.”
INFO
Koivikkoa kasvatetaan eri tahtiin kuin havupuita
KUN HAVUPUUVALTAISTEN metsien ensiharvennukset tehdään metsän ollessa 30-vuotiasta, on viljellyissä rauduskoivikoissa ensiharvennuksen aika jopa 15–20-vuotiaana. Toinen harven- nus rauduskoivulla tehdään noin 10 vuoden päästä ensiharven- nuksesta ja uudistushakkuu jo 45–60-vuotiaana. Havupuilla kasvatussykli menee parikymmentä vuotta eteenpäin, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa havupuuvaltaisen metsän uudistusikä on tällä hetkellä keskimäärin 60–80 vuotta.
Lähde: Metsäasiantuntija Tuomas Kiljunen
1 600 runkoa/ha
700–750 runkoa/ha
400 runkoa/ha
0
ikä, vuotta
50
Uudistus- hakkuu 45–50- vuotiaana
Laatu- harvennus
Voimakas alaharvennus 13–15 metrin valtapituu- dessa
Taimikon perus- taminen jaloste- tuilla taimilla ja oikea-aikainen taimikonhoito
10–15 vuotta ensiharven- nuksesta
32 | metsä groupin viesti
metsä groupin viesti | 33
Powered by FlippingBook