KOLUMNI
ARVIOINTEJA toteutetaan säännöllisesti ja monesta eri näkökulmasta. ”Nostaisin esiin kolme menetelmää, joita käytetään metsien monimuotoisuuden ja uhanalaisuuden mittaamiseen ja arviointiin”, Lauri Saaristo sanoo. ”Ensinnäkin meillä on valtakunnan metsien inventointi, joka tuottaa tietoa monimuotoisuuteen liittyvistä tekijöistä, kuten kuolleen puun määrästä ja lehtipuiden osuuden kehityksestä. Toisena voidaan mainita lajien uhanalaisuu- den arviointi, joka toistetaan 10 vuoden välein. Se osoittaa, miten lajien tilanne muuttuu.” ”Kolmantena mainitsisin talousmetsien luonnonhoi- don laadun seurannan, jossa kerätään tietoa esimerkiksi hakkuualueiden säästöpuista ja suojavyöhykkeistä. Sen tulokset osoittavat, mihin suuntaan monimuotoisuus on tulevaisuudessa kehittymässä.” Kuinka moni- muotoisuutta ja uhan- alaisuutta arvioidaan?
Suomi huipputasolla Luonnon ja lajiston seurannalla on Suomessa pitkät perinteet, sillä eliöstöstä on kerätty erilaisia aineistoja ainakin parinsadan vuoden ajalta. ”Uhanalaisuuden arvioinnit on meillä tehty jo viisi kertaa. Kriteerit määrittää Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN , jonka edustaja mainitsi erään arvioinnin julkistamisen yhteydessä, että Suomen arviointi oli siihen saakka tehdyistä maakohtai- sista arvioista paras. Uskoisin, että tietotasomme on edelleen maailman huippua.” ”Silti jopa puolet Suomen eliöstöstä on niin tuntema- tonta, että sen osalta ei voida arvioida uhanalaisuutta ja kannan kehitystä. Suuressa osassa maapalloa eliöstön kehityksestä ei tiedetä senkään vertaa”, Saaristo harmitte- lee. ”Puutteellisesti tunnettujen lajien tutkimusta kuitenkin rahoitetaan Suomessa koko ajan.” ”Monimuotoisuuden ja uhanalaisuuden mittareissa ja tiedonkeruussa on paljon hyvää, mutta myös kehitettävää. Meidän pitäisi määritellä nykyistä tarkemmin tavoitteet ja indikaattorit, joita halutaan seurata.”
Toimintaamme ohjaa ekologisen kestävyyden ohjelma, jonka tavoitteita ovat metsien hiilinielujen kasvattaminen, metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä vesiensuojelun parantaminen. MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA
EDELLISESSÄ TYÖPAIKASSANI metsäteol lisuuden edunvalvonnassa seurailin reilut kymmenen vuotta melko tiiviistikin eri metsäteollisuusyritysten tekemistä. Tuohon vuosikymmeneen sisältyy aika, jolloin koko metsäteollisuus julistettiin auringonlaskun alaksi. Tänä päivänä lausuma tuntuu jopa huvittavalta (silloin masentavalta), koska jo tuolloin kesällä 2011 suurin osa meistä tun nusti ilmastonmuutoksen olemassaolon ja tiesi metsäteollisuuden tuotteiden olevan osa ratkaisua. Ja talousmetsien luonnonhoito oli meille jo arkipäivää.
VUOSIKYMMENEN SEURANNAN perus teella Metsä Group on mielestäni koko ajan parantanut tekemistään kestävän kehityk sen edelläkävijänä – olisiko meillä pian rahkeita väittää olevamme jopa parempia kuin vain kestäviä? LUONTO- JA ILMASTOTEKEMISTÄMME ohjaa ekologisen kestävyyden ohjel mamme, jonka tavoitteita ovat metsien hiilinielujen kasvattaminen, metsäluon non monimuotoisuuden turvaaminen sekä vesiensuojelun parantaminen. Muun muassa turvemaiden metsä
INFO
UHANALAISTOIMINTAMALLIN lajilistalla on tällä hetkellä yhteensä noin 2 600 lajia, joi- den sijaintitieto välittyy metsä- talouden toimijoille niiltä osin, kun tietoa on saatavilla. ”Metsänomistaja löytää tiedon esiintymistä esimerkiksi Metsä Groupin Metsäverkosta. Metsänomistajan neuvonnan kannalta on tärkeää, että laji- tiedot ovat toimihenkilöi- demme käytössä, samoin kuin pääsy lajikohtaisiin käsittely- ohjeisiin”, Metsä Groupin kes- tävän kehityksen päällikkö Silja Arte-Pitkänen sanoo. Suojellut, uhanalaiset ja silmällä- pidettävät lajit
SILJA PITKÄNEN-ARTE KESTÄVÄN KEHITYKSEN PÄÄLLIKKÖ METSÄ GROUP
talouden ilmasto- ja vesistöpäästöjen hallinnasta on tutki mustieto karttunut muutaman viime vuoden aikana. Tätä uutta tietoa on viety osaksi käytäntöä kahden viime vuo den aikana, kun kaikki kentän toimihenkilöt on koulutettu turvemaiden vesi- ja ilmastopäästöjen hallintaan erityisesti peitteisen metsänkäsittelyn menetelmillä. Näistä monet ovat toimivia myös metsänomistajan tilipussin kannalta. Samoin metsänuudistamisen tekeminen mahdollisimman ripeästi, taimikoiden hoito ja sekaviljely paitsi parantavat metsätalouden pitkän aikavälin kannattavuutta, ne paran tavat myös metsien hiilensidontaa. Monimuotoisuudelle tärkeät säästöpuut osaamme jo jät tää metsiin sertifioinnin ansiosta. Myös ajatuksen tekopök kelöiden tärkeydestä te omistajajäsenet olette ilahduttavasti metsäasiantuntijoiltamme omaksuneet, sillä 88 prosen tilla 2021 puukaupoista sovittiin neljän tekopökkelön teke misestä per hehtaari. Luontotyypeistä kiinnostuksemme kohdistuu tällä hetkellä erityisesti lehtometsiin, joissa elää lähes puolet metsien uhanalaisista lajeista. Niissä suosit telemme metsänomistajille ensisijaisesti luonnonhoitoa, parhailla kohteilla suojelua. METSÄNOMISTAJA luonnollisesti päättää, miten kussakin kohteessa haluaa toimia. Päätöksenteon tueksi haluamme kuitenkin tarjota parasta mahdollista osaamista kaikissa metsänhoidon kysymyksissä, joihin monimuotoisuus-, ilmasto- ja vesiensuojelun kysymykset sisältyvät. On mei dän työtämme arvioida ja jalostaa käytäntöön metsiin liittyvää valtavaa tieto- ja osaamismassaa, seurata yhteis kunnan muutosta sekä välittää tätä osaamista omistaja jäsenillemme.
VIIME VUODET metsien vesistö-, ilmasto- ja monimuotoi suuskysymyksistä on käyty vilkasta, välillä kiivastakin, keskustelua. Hyvä niin, sillä ilman sparraajia ja kyseen alaistajia mikään ei maailmassa muuttuisi. MYÖS EU-LAINSÄÄTÄJÄT ovat ottaneet metsät aiempaa tarkempaan syyniin usean eri politiikan kautta. Erityisen suuren painoarvon ovat saaneet luontokato sekä metsien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Metsistä saatavien tuotteiden rooli on keskustelussa huomattavasti suppe ampi. Metsäteollisuusyritykset ovat ainakin koko minun aikani kantaneet huolta ja vastuuta toimintansa vaikutuk sista. Yritysten oman luonto- ja ilmastotekemisen lisäksi metsäteollisuudella on yhteiset vastuullisuustavoitteet sekä ilmastotiekartta. TARPEEMME JA PAINOTUKSEMME metsien suhteen yhteis kunnassa muuttuvat. Samoin tieto, ymmärryksemme sekä arvostuksemme metsien hoitoa, käyttöä tai käyttämättö myyttä kohtaan ovat kasvaneet ajan myötä. Yksinkertai sesti: monimuotoisuus, ilmasto- ja vesikysymykset ovat keskeinen osa tämän päivän metsänhoitoa. On meidän metsäammattilaisten kunnia-asia kuun nella, opetella, suodattaa ja neuvoa metsänomistajia siinä tiedon ja tarpeiden tulvassa, jota metsiin liittyy. TULIN VIIME VUONNA töihin Metsä Groupiin kestävän kehityksen päälliköksi. Vajaan vuoden havainnoinnin jälkeen olen vaikuttunut siitä, miten keskeisessä roo lissa käytännön tekeminen luonto- ja ilmastokysymyk sissä ja niiden kehittäminen ovat puunhankinnassamme.
• Erityisesti suojeltavat lajit (luonnonsuojeluasetus), esim. valkoselkätikka • Luontodirektiivin liitteissä II tai IV mainitut lajit, esim. liito-orava • Suurten petolintujen pesäpuut (luonnonsuojelulaki), esim. kalasääski LAKISÄÄTEISESTI SUOJELLUT LAJIT
UHANALAISET LAJIT
SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT LAJIT
Uhanalaiseksi luokitellut lajit, joita ei ole suojeltu lailla, esim. kangasvuokko
Lähellä uhanalaisuutta olevat lajit, joita ei ole suojeltu lailla, esim. raidankeuhkojäkälä
38 | metsä groupin viesti
metsä groupin viesti | 39
Powered by FlippingBook