Metsä Groupin Viesti 1 - 2022

LUONNONHOIDON OHJELMA

lisäksi pitää arvioida, että toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa muille taksonomian ympäristötavoitteille.” Soveltaminen tarkentuu tänä vuonna Metsänhoitoa koskevan ilmastotaksono mian kriteeristö koostuu metsäsuunnitel masta, yli 13 hehtaarin tilojen ilmastohyö tyanalyysistä, pysyvyyden varmistamisesta ja ei merkittävää haittaa -kriteeristöstä. ”Julkisuudessa on puhuttu paljon ilmastohyötyanalyysista, mutta on edelleen epäselvää, mitä sillä tarkoitetaan ja miten sitä tullaan soveltamaan eli voidaanko sitä esimerkiksi tarkastella suuralueena vai pitääkö tarkastelu tehdä metsätilakohtai sesti”, Peltonen sanoo. ”Tavoitteenamme on löytää ratkaisu, jossa hallinnollinen lisätyö pystytään mini moimaan”, Peltonen jatkaa. ”Tämän taus talle tarvitaan vielä lisäohjeistusta ja -selvi tystä. Selvitämme myös, miten jo käytössä olevia kansallisia järjestelmiä voidaan hyö dyntää.” Peltonen kertoo, että komissio valmis telee lisäksi muita taksonomiakriteerejä, jotka se pyrkii saamaan voimaan vuoden 2023 alusta. ”Meidän osaltamme merkittäviä ovat kiertotalous, jonka kriteerit koskevat ruokapakkauksia, sekä luonnon monimuo toisuuteen liittyvät kriteerit, jotka koskevat metsänhoitoa ja puunhankintaa.” EU :lta kaivataan järkeviä tavoitteita ”Kannatamme taksonomia-asetuksen alku peräistä tavoitetta ohjata rahaa kestäviin investointeihin ja sijoituksiin sekä aktivoida kestäviä investointeja”, Tomi Salo toteaa. ”Tavoitteen saavuttamisessa ei metsien osalta onnistuta, jos sääntelyssä mennään yksityiskohtaisiin kestävän metsätalouden kriteereihin oletuksella, että sama malli sopii kaikille. EU koostuu useista eri kas villisuusvyöhykkeistä, joissa on erilaisia metsiä ja kestävän metsänhoidon kriteerit niissä ovat erilaisia. Sääntely voi toimia, jos EU asettaa tavoitteet järkevästi, ja niiden toteuttamiseen tarjotaan maakohtainen räätälöintimahdollisuus kyseisen kasvil lisuusvyöhykkeen ja maan olosuhteisiin sopien.” Salon mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on tärkeää fossiilisten raaka- aineiden korvaaminen. ”Vaikuttamis työmme tavoitteena on pystyä jatkossakin tekemään kestäviä tuotteita uusiutuvasta raaka-aineesta. Haluamme varmistaa toi minnan kestävyyden läpi koko arvoketjun, mutta toimintaa ei tule säännellä niin tiu kasti, että uusiutumattomat ja fossiiliset raaka-aineet ajavat ohi. Ylipäänsä EU :ssa tulee kiinnittää erityistä huomiota ylisään telyn välttämiseen ja EU -maiden teollisuu den ja toimijoiden kilpailukykyisyyteen suhteessa kolmansiin maihin.”

Hienoa, että Metsä Group on kumppanina mukana mahdollistamassa tätä työtä.” Selkeä ja puolueeton valintaprosessi ”Kaikki hakuaikana tulleet hakemukset arvioitiin ja puolueeton asiantuntijaryhmä asetti hakemukset erityisesti luontohyöty jen perusteella paremmuusjärjestykseen”, Tomi Salo sanoo. Hankearvioinnissa tehdään yhteistyötä maa- ja metsätalousministeriön, ympäristö ministeriön, Suomen itsenäisyyden juhla rahasto Sitran, Itä-Suomen yliopiston sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK :n kanssa. Yrityksillä tärkeä rooli monimuotoisuuden lisäämisessä ”Haluamme vastuullisena toimijana luon nolle hyvää, ja luonnonhoitohankkeet täy dentävät erinomaisesti ekologisen kestävyy den ohjelmaamme, jota toteutamme osana talousmetsien hoitoa ja puunhankintaa sekä metsäpalveluiden myyntiä”, Salo sanoo. ”Kanavoimalla rahaa järkevästi saamme aikaan myös välillistä vaikuttavuutta, kun edistämme uudenlaista kulttuuria, jossa yri tyksillä on oma tärkeä roolinsa luontokadon torjunnassa ja monimuotoisuuden turvaa misessa”, Salo sanoo. Ensimmäinen hakukierros keskittyi kaloihin, vesiin ja vesiekosysteemeihin ja tänä vuonna Salon mukaan toivotaan erityi sesti hakemuksia, jotka liittyvät myös pölyt täjiin, lintuihin ja uusiin luonnonhoidon menetelmiin. ”Saaduissa hakemuksissa oli monia potentiaalisia vaihtoehtoja. Kirkastamalla luontohyötyjä ja toteutusmalleja voi hake mus hyvinkin olla rahoituskelpoinen seu raavassa haussa”, Salo huomauttaa. Vuoden ensimmäinen hakukierros on menossa, ja se päättyy toukokuun lopussa. Rahoitettavat hankkeet julkistetaan viimeis tään elokuussa. www.metsagroup.com

Turvaamme luonnon monimuotoisuutta myös talousmetsien ulkopuolella Metsä Group rahoittaa Suomessa talousmetsien ulkopuolella toteutettavia luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa parantavia, alueellisesti vaikuttavia luonnonhoitohankkeita useilla miljoonilla euroilla seuraavan kymmenen vuoden ajan.

Metsä Groupin rahoitus varmistaa Rautjärven kunnassa virtaavan Hiitolanjoen Lahnasenkosken ennallistamistöiden aloittamisen.

kannalta ehdottomasti tärkein ennallistet tava kohde. ”Metsä Groupin panos tässä on todella suuri ja auttaa meitä myös muun rahoituksen hakemisessa. Voidaan sanoa, että tämä tuki varmisti hankkeen lopullisen toteutumisen”, Viialainen arvioi. ”Tuen avulla uskallamme edetä toteutus vaiheeseen”, Hiitolanjoen hankkeista vas taava, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen sanoo. Hiitolanjoen kolmesta koskesta ensim mäisen, Kangaskosken ennallistamistyö valmistui marraskuussa 2021. ”Saamamme rahoitus varmistaa Lahnasenkosken ja Rita kosken ennallistamistöiden aloittamisen.” Äärimmäisen uhanalainen, Laatokalta Suomen puolelle nouseva järvilohi elää Hiitolanjoella. ”Avaamalla padot saamme vahvistettua kalakantoja, kun luomme niille samalla paremmat lisääntymisolosuhteet”, Ollikainen sanoo. Laatokan lohen lisäksi Hiitolanjoella elää myös taimen, joka lohen ohella hyötyy patojen avaamisesta.

avoimina ja turvaa monen kosteikkolajin säilymisen. Alueelle on tarkoitus perustaa kaksi kos teikkoa, ja työt aloitetaan tulevana kesänä. Kulotuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on varattu Metsä Groupilta saatua rahoi tusta. Tarkka toteutussuunnitelma täsmen tyy kevään kuluessa. ”Rahoitus oli hieno juttu ja tuli tarpee seen. Vaikka sitä osasin vähän odottaa, niin yllätyksenä se kuitenkin tuli”, Tasso sanoo. ”Uskon, että myös maataloudessa vihreä ajattelu lisääntyy ja tulevina vuosina se tulee varmasti olemaan yksi rahoituksen ehto. Hankearvioinnissa on mukana useita eri tahoja.

TEKSTI ANNAMARI HEIKKINEN KUVAT ARTO ALPILA JA HANNA OLLIKAINEN

R ahoitettavat hankkeet voivat liittyä esimerkiksi lintu vesiin ja kosteikkoihin, virtavesireitteihin, pienvesiin ja rantaluontokohteisiin, pölyttäjien elinolosuhteisiin tai uusiin vesiensuojelumenetelmiin. Marraskuun 2021 lopussa päättyneeseen ensimmäiseen hakuun osallistui lähes 40 erilaista hanketta, joista rahoitusta sai kahdeksan hanketta. Näihin Metsä Group sijoittaa yhteensä noin 350 000 euroa. ”Haemme alueellisesti vaikuttavia, talousmetsien ulkopuolisia hankkeita, joista suomalainen luonto hyötyy selvästi”, Metsä Groupin yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Salo sanoo. ”Hyvissä hankkeissa on luontohyödyn lisäksi tehokas ja monipuo linen rahoitus, ja ne keskittyvät enemmän tekemiseen kuin tekemisen suunnitteluun”, Salo täsmentää. ”Haluamme vaikuttaa suomalaiseen luontoon talousmetsien luonnonhoidon toimia laajemmin.” Virtavesireittien ennallistaminen auttaa lohikaloja ”Olemme tästä rahoituspäätöksestä todella iloisia, tällä on suuri mer kitys hankkeen onnistumiselle”, Virtaankosken Voima Oy:n toimi tusjohtaja Matti Viialainen sanoo. Hän vastaa Sysmässä sijaitsevan Tainionvirran Virtaankosken ennallistamis- ja kunnostushankkeesta, joka on yksi rahoituksen saaneista hankkeista. Metsä Groupilta saa duilla varoilla rahoitetaan Virtaankosken lisäksi Rautjärven kunnassa virtaavan Hiitolanjoen koskien ennallistamista ja kunnostusta. ”Jos lupa-asiat saadaan kuntoon tämän vuoden aikana, aloitetaan ennallistamistyöt Virtaankoskella matalamman veden aikaan syys kesällä 2023. Parhaimmassa tapauksessa Päijänteen taimen pääsee nou semaan jo syksyn 2023 lopulla ylös Nuoramoisjärvelle ja yläpuolisille kutupaikoille”, Viialainen sanoo. Tainionvirta on valtioneuvoston vuonna 2012 hyväksymän kala tiestrategian ykköskohde Päijänteellä ja uhanalaisen taimenen

Kosteikko lisää luonnon monimuotoisuutta

Myös Urjalassa sijaitseva Viinikan tilan luonnonhoitohanke sai tällä hakukierrok sella rahoituksen. ”Hankimme viime vuonna 12 hehtaa rin kokoisen joutomaan, joka on tarkoi tus muuttaa monimuotoiseksi laidun- ja kosteikkoalueeksi”, Viinikan tilan isäntä Tuomas Tasso sanoo. ”Nämä ovat hyvin vanhoja laidunalueita, ja ennallistamalla osa vanhaa peltoa kostei koksi saadaan monimuotoinen, myös pölyt täjiä hyödyttävä kokonaisuus.” Tasso kertoo, että tilalla kasvatetaan simmentel-lihakarjaa, joka laiduntaa kesäi sin pääosin luonnonlaitumilla. Luonnon laidunnus on tärkeää luonnon monimuo toisuudelle, karja kun pitää laidunmaat

Hiitolanjoen kolmesta koskesta on jo aiemmin ennallistettu Kangaskoski.

42 | metsä groupin viesti

metsä groupin viesti | 43