METSÄT
Raita on yksi avainpuulajeista, joiden varassa elää monipuolinen eliöstö. Se on erityisen tärkeä pölyttäjille.
synnyn edistämiseksi. Esimerkiksi kuusi- koissa lehtipuusekoitus parantaa tutkitusti puuston kasvua. Harvoin metsissä esiinty- vät lehtipuut kannattaa jo aiemmissa met- sänhoidon vaiheissa suunnitella säästö- puiksi. Hakkeesta pääosa latvusmassaa Metsä Groupin ja sen omistajajäsenten tär- kein panos uusiutuvan energian tuotan- toon Suomessa ovat sähköyliomavaraiset sellu- ja biotuotetehtaat. Lisäksi Metsä Group toimittaa kiinteitä puupolttoaineita teollisille asiakkailleen. Näitä ovat teollisuuden sivutuotteet, kuten kuori ja sahanpuru sekä latvusmassasta, rankapuusta tai kokopuusta tehty metsä- hake. Rangasta ja kokopuusta osa on ollut harvinaisempia lehtipuulajeja. Näiden osuus korvataan hankintamäärien kasvaessa lat- vusmassalla ja muiden puupolttoaineiden osalta yleisemmillä puulajeilla. ”Kiinteistä puupolttoaineista valtaosa on sivutuotteita. Yksittäinen suurin metsä- hakkeen lähde taas on latvusmassa. Metsä Groupin puukäyttö kasvaa Rauman sahan ja Kemin biotuotetehtaan ansiosta ja se tar- koittaa, että myös energiaksi käytettävien sivutuotteiden ja latvusmassan määrä kas- vaa nykyisestä”, puuenergiapäällikkö Peter Pekkola kertoo. Nykyisellään sivutuotteiden käyttö ener- giantuotannossa on kokonaisuuden kannalta järkevää ja resurssitehokasta. Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring kumppanei- neen miettii koko ajan uutta käyttöä sivu- tuotteille, joten tulevaisuudessa vaikkapa kuorelle voi olla korkeamman jalostusarvon käyttöä kuin poltto. Metsä Groupin tavoit- teena on kasvattaa omistajajäsenten metsiin perustuvan omaisuuden arvoa.
Linjaus ei myöskään koske osuuskunnan omistajajäsenten metsiin aikoinaan perus- tettuja hybridihaavikoita tai vierasperäisiä puulajeja kuten lehtikuusta. Jos omistajajäsen haluaa hakkauttaa har- vinaisempia lehtipuita omiksi polttopuik- seen hakkuun yhteydessä, se onnistuu kuten tähänkin asti. Monimuotoisuuden kannalta sitä ei suositella. Nuoren metsän hoitokoh- teilla ja ennakkoraivauksessa voidaan edel- leen kaataa harvinaisempiakin lehtipuita maahan, mutta Metsä Group ei osta niitä teolliseen energiantuotantoon. Metsänomis- taja voi halutessaan tehdä ne polttopuiksi ja myydä energiaksi. Lajirikkaus tukee metsän elinvoimaa ”Suomen metsien tilavuudesta 97 prosent- tia on mäntyä, kuusta ja koivua. Haapaa on 1,7 prosenttia tilavuudesta, ja osa on järeää haapaa. Kaikkia muita puulajeja on yhteensä 1,3 prosenttia, joten harvoin met- sissä tavattavien lehtipuulajien säilyminen ja niiden määrän lisääntyminen on tärkeää sekä metsäluonnon monimuotoisuuden että ilmastonmuutokseen sopeutumisen kan- nalta”, kehitysjohtaja Juho Rantala kertoo. Lajirikkauden ajatellaan parantavan metsien kykyä selviytyä hyvinvoivana muuttuvassa ympäristössä. ”Eri puulajeille on omat niille erikoistu- neet lajinsa. Säästettävät puut muodostavat puulajien kirjon, joka kestää yli kiertoaiko- jen, ja ne edesauttavat lahopuun syntymistä talousmetsiin”, Rantala sanoo. ”Tämä linjaus ei ole mitenkään ristiriidassa hyvän metsänhoidon kanssa. Teemme jatkos- sakin taimikonhoitotyöt hyvän metsänhoi- don suositusten mukaisesti”, Rantala sanoo. Taimikonhoidon eri vaiheissa metsään jätetään sopivasti lehtipuita jo sekametsien
INFO
Puulajien keskitilavuus
Suomen metsien tilavuudesta on 1,7 prosenttia haapaa, ja siitä osa on järeää haapaa.
Keskitilavuus on laskettu metsä- ja kitumaalle ja siinä on mukana kaikki kehitysluokat. Lähde: Luonnonvarakeskus
Raidat, lepät, pihlajat ja järeät haavat turvaavat metsien elinvoimaa
m³/ha
Mänty
54
Kuusi
32
Rauduskoivu
5,3
Hieskoivu
13
Haapa
1,8
Harmaaleppä
0,7
Metsä Group jättää tuoreen linjauksensa mukaisesti monimuotoisuudelle arvokkaat kotimaiset lehtipuut metsiin eikä osta niitä energiahakkeeksi. Metsänomistaja päättää itse metsiensä hoidosta.
Tervaleppä
0,4
Pihlaja
0,3
Raita
0,3
Halava
alle 0,1
TEKSTI KRISTA KIMMO KUVAT JARI KURVINEN JA ESA ERVASTI
Kynäjalava
alle 0,1
Vuorijalava
alle 0,1
O stamme kesäkuun alusta läh- tien alkaen Suomessa ainoas- taan mäntyä, kuusta, koivua sekä alle 40-senttistä haapaa”, puukaupan ja metsäpalveluiden johtaja Jani Riissanen kertoo. Läpimitta määrite- tään 1,3 metrin korkeudelta. Järeät haavat sekä muut harvoin metsissä esiintyvät kotimaiset lehtipuu- lajit, esimerkiksi raita, tuomi, pihlaja ja lepät jätetään metsiin. Ne ovat avainpuu- lajeja, joiden varassa elää monipuolinen eliöstö.
Koskee pysty- ja hankintakauppaa Uusi linjaus koskee sekä pysty- että han- kintakauppoja, jotka tehdään 1.6.2022 alkaen. Sitä ennen tehtyihin kauppoihin linjaus ei vaikuta. Ostolinjauksen ainoan poikkeuksen muodostavat kohteet, joissa hakkuun tar- koituksena on maankäyttömuodon muutos, eli metsä hakataan esimerkiksi pelloksi tai tien, rakennusten tai sähkölinjojen raken- tamiseksi. Näillä kohteilla päätös kaikkien puiden poistamisesta on tehty jo ennen puu- kauppaa.
Tätä ennen nämä harvinaisemmat lehti- puulajit, joille ei ole teollista jatkojalostusta, on säästöpuita lukuun ottamatta korjattu teolliseen energian tuotantoon. ”Haluamme yhdessä metsänomistajien kanssa pitää huolta siitä, että suomalaiset metsät säilyvät jatkossakin elinvoimaisina ja terveinä. Se on meidän yhteinen etumme. Fiksusti toimien voimme Suomessa sekä hyödyntää puuta että kehittää luonnon monimuotoisuutta. Metsänomistaja päättää tietysti itse metsiensä hoidosta”, Riissanen sanoo.
Lehmus
alle 0,1
Saarni
alle 0,1
Tammi
alle 0,1
Tuomi
alle 0,1
Vaahtera
alle 0,1
Pähkinänpensas
alle 0,1
Muut
alle 0,1
26 | metsä groupin viesti
metsä groupin viesti | 27
Powered by FlippingBook