METSÄT
O mistajajäsenemme edistävät suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä arjen metsänhoidossa monin vakiintunein tavoin. Metsä Group kehit- tää aktiivisesti uusi keinoja, joilla voidaan turvata metsäluonnon monimuotoisuutta. Olemme viime vuosina tuoneet metsän- omistajille tarjolle useita erilaisia vaihto- ehtoja metsäluonnon huomioimiseen. Tuorein uudistus tällä saralla on se, että harvoin esiintyvät lehtipuut ja järeät haavat jätetään metsiin (katso s. 26), eikä kerätä energiahakkeeksi.
Suosittelemme, että metsänomistaja pai- nottaisi lehdoissa luonnon monimuotoi- suutta parantavia toimia ja suojelisi vapaa- ehtoisesti parhaat kohteet. Vuodesta 2016 lähtien olemme esittäneen metsänomistajille puukauppojen yhtey- dessä, että metsiin tehtäisiin tekopökkelöitä. Suojatiheiköt taas tuovat suojaa ja ruoka- paikkoja eläimille ja linnuille. FSC ®-luontokohdepalvelun avulla tarjoamme arvokkaita luontokohteita FSC - ryhmään kuuluville omistajajäsenilleen, joiden tilalta niitä ei löydy. FSC edellyttää, että metsien käytön ulkopuolelle rajataan
viisi prosenttia tilan metsämaan pinta- alasta. Meiltä voi tilata metsänuudistamisen myös männyn ja kuusen sekaviljelynä, jossa uudistusalalle istutetaan kääntömätästyk- sen jälkeen kuusta ja kylvetään tai istutetaan mäntyä. Sekaviljely sopii mustikkatyypin kankaille ja hirvituhoalueilla myös puo- lukkatyypin kankaille. Sekaviljely vähentää puuston kohdistuvia tuhoriskejä. Kattavat tiedot tarjoamistamme luon- nonhoitotoimista löydät Metsä Groupin puunhankinnan nettisivuilta osoitteesta www.metsaforest.com .
Luonnonhoito näkyy metsissä Metsä Groupin ja omistajajäsenten yhteinen tavoite on kestävän metsänhoidon harjoittaminen. Siihen kuuluu olennaisena osana metsien elinvoiman ja moni muotoisuuden turvaaminen.
TEKSTI METSÄ GROUP KUVITUS BERRY CREATIVE
Säästöpuut tuovat metsiin eri-ikäisrakenteisuutta. Niiden olennaisin tarkoitus on tuottaa talousmetsiin lahoavaa puuta.
Mänty on karuimpien kasvupaikkojen puu- laji, eivätkä muut puulajit yleensä viihdy niillä paikoilla.
Tekopökkelöt ovat 2–5 metrin korkeudelta katkaistuja puunrunkoja, joiden avulla saadaan luotua pysty- lahopuuta. Sitä hyödyntää kuol- leessa puussa elävä lajisto.
Raita ja muut pajut ovat pölyttäjien keskeisiä ravinnon- lähteitä keväällä, kun metsä- ympäristöissä ei ole tarjolla juurikaan muita kukkakasveja.
Kuusi on kosteamman ja ravinteikkaamman kasvupaikan varjossa viihtyvä laji.
Männyn ja kuusen sekaviljely, johon jätetään luontaisesti syntynyttä rauduskoivua ja muita lehtipuita sekaan, on tärkeää monimuotoisuudelle.
Vanhat, järeät haavat ovat erityisen merkittäviä eliöstön monimuotoisuuden turvaa- jia, jotka tarjoavat elinympä- ristön lukuisille lajeille.
Kuolleita maapuita hyödyntää runsas lahopuusta riippuvainen lajisto, kuten pistiäi- set, kovakuoriaiset, sukkulamadot, käävät ja muut sienet, sammalet ja jäkälät. Myös kuollut pystypuusto kannattaa säilyttää.
Sekametsissä on valtapuulajin (yleensä mänty, kuusi tai koivu) lisäksi muita puulajeja vähintään 25 prosenttia puista. Sekapuustoisuus lisää monimuotoisuutta, nostaa metsän maisemal- lista arvoa ja vähentää tuhoriskejä.
Suojavyöhyke on vesistön ympärille jätettävä rantakaistale, joka sitoo hakkuu- alueelta valuvia ravinteita ja maa-ainesta. Se vähentää vesistön rehevöitymistä ja säilyttää maisema-arvoja.
28 | metsä groupin viesti
metsä groupin viesti | 29
Powered by FlippingBook