METSÄT
Lauri Syväsalo (oik.) tekee met- sissään lähinnä ennakkoraivausta, myrskypuiden korjuuta sekä istutus- ja taimikonhoitotöitä. Mikko Kaamasen mukaan hoito- työt kannattaa ajoittaa oikein.
Luonto ja talous kulkevat rinnakkain Metsätalous on ollut maskulaisen Syväsalon tilan tärkeä tukijalka jo 1970-luvulta lähtien, ja sen merkitys on korostunut viime vuosina entisestään. Metsäomaisuudesta ja sen arvosta pidetään Niemen- kulmalla hyvää huolta, mistä kertoo myös tuore FSC ®-sertifikaatti.
TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT TIMO JAKONEN
S yväsalon tila Maskun Niemenkulmalla on perinteikäs varsinaissuomalainen viljatila, joka siirtyi sen nykyisen isännän Lauri Syväsalon haltuun vuonna 2005. Kaupunkimaisemakaan ei ole kaukana, sillä horison- tissa siintää rajanaapurina olevan Naantalin luostari kirkon torni. ”Näille kulmille rakennetaan koko ajan lisää, joten tontinkyselijöitä on riittänyt meidänkin ovelle”, Syväsalo naurahtaa. Maatilan kokonaispinta-ala on noin 200 hehtaa- ria, josta peltoa on vajaa kolmannes ja metsää noin 130 hehtaaria. Metsät ovat kahdessa palassa kantatilan ja 1960-luvulla ostetun ensimmäisen palstan ympärillä. Metsien osuutta alettiin kasvattaa määrätietoisemmin 1960-ja 1970-luvuilla, kun Syväsalon isä alkoi ostella sopivaksi katsomiaan tai hänelle tarjottuja metsäpalstoja lähinnä rajanaapureiltaan. Nykyinen isäntä on jatkanut samalla harkitulla han- kintalinjalla. Isommat yhtenäiset metsäalueet tuovat etuja hakkuiden yhdistämisessä. ”Viime vuosina palstat ovat olleet pienempiä eikä takavuosien kaltaisia ’hyviä kauppoja’ enää saa tehdyksi. Hinnat ovat nousseet turhan korkeiksi”, Syväsalo tun- nustaa. Pieniä päätehakkuita omaan tarpeeseen Syväsalon maatilalle metsät ovat olleet vuosikym- menten saatossa tärkeä taloudellinen tukijalka. Puunmyyntituloilla on katettu muun muassa
maatalouden investointeja ja hankittu lisää pelto- tai metsämaata. Syväsalon metsistä on tehty metsäomaisuuden hoito- sopimus Metsä Groupin kanssa ja luotettuna asiantun- tija-apuna on Mikko Kaamanen Turun piiritoimistolta. Metsiä hyödynnetään tilalle laaditun metsäsuunni- telman ja kulloisenkin tarpeen mukaan. Pääpaino on ollut harvennuksissa, mutta myös parin kolmen hehtaarin päätehakkuita on tehty useampana viime vuotena. Kuviot ovat tulleet siihen ikään, että pys- tyyn kuolleita puita alkoi ilmaantua liikaa. Pari vuotta sitten viimeinen sinetti eräälle kuviolle oli uuden män- tytuholaisen okakaarnakuoriaisen ilmestyminen. ”Perinteisen jaksollisen kasvatuksen mukaan tässä mennään. Täkäläiset metsämaat ovat aika kallioisia, puu kasvaa hitaasti ja kiertoajat ovat todella pitkiä, joten luontaista uudistamista ja yläharvennuksen tai jatkuvan kasvatuksen tapaistakin ajattelua käytetään. Samalla täyttyy myös osa FSC -sertifikaatin vaatimuksista”, Syvä- salo toteaa. Sekametsä tuo turvaa tuholaisilta Isäntä kertoo tekevänsä palstoilla lähinnä ennakko raivausta, myrskypuiden korjuuta sekä istutus- ja tai- mikonhoitotöitä sen verran, minkä järkevästi ehtii. Istutuksissa vaikeutena on muutenkin kiireinen kevät, joka kuluu pitkälti toukotöissä. ”Metsässä hyville päiväpalkoille pääsee istutuksissa ja raivaussahan varressa, mutta moottorisahalla ei. Samalla on tarjolla virkistystä ja ruumiillista
30 | metsä groupin viesti
metsä groupin viesti | 31
Powered by FlippingBook