METSÄT
LUONNON- HOIDON OHJELMA
Talous- ja luontoarvot rinnakkain Metsäkeskustelussa talous- ja luonto arvot ovat olleet viime aikoina varsin usein vastakkain, mutta maskulaismetsissä ne kulkevat varsin sopuisasti rinnakkain: Syväsalon tilukset ovat saaneet hiljattain FSC -sertifikaatin. Metsänomistajalle luontojärjestöjen suo- sittama FSC -sertifiointi tarkoittaa parempaa puunhintaa mutta asettaa myös lisävelvoit- teita. Kaamanen kertoo, että metsäpinta- alasta on muun muassa jätettävä viisi pro- senttia käsittelemättä, metsissä on oltava järeitä säästöpuita ja lahopuuta ja vesistöjen suojavyöhykkeet on säilytettävä puustoisina.
”Lisäksi arvokkailla lintukohteilla välte- tään kesähakkuita ja uhanalaisten metsäla- jien elinpaikat turvataan.” ”Tässä kohtaa voin kyllä tunnustaa olleeni ’seteliselkärankainen’ ja ajattelin aiemmin enemmän euroja kuin luontoar- voja”, Syväsalo naurahtaa. Viiden prosentin suojeluvelvoite hoitui varsin kivuttomasti. Syväsalon tilalla sellai- seksi kelpuutettiin vähätuottoista ja hanka- lasti uudistettavaa kalliomännikköä. ”Nyt ne saavat jäädä töyhtötiaisten valtakunnaksi ja puuttuva tuotto kertyy paremmin kasvavilta kuvioilta”, Syväsalo ynnäilee.
työtä sekä mahdollisuus nähdä konkreettisesti oman työn jälkeä.” Syväsalo luonnehtii omia tiluksiaan varsin perinteisiksi talousmetsiksi, joista ei löydy erityisempiä luontokohteita. Mänty- jen, koivujen ja kuusien seassa on toki yksi pienehkö suoalue ja muutamia tammia, joita on tietoisesti säästelty. Onpa joukkoon eksy- nyt myös muutama pähkinäpensas. Metsänhoitometodien Syväsalo kertoo pehmentyneen ja monipuolistuneen taka- vuosista. Samalla erilaiset luontoseikat ote- taan aiempaa paremmin huomioon. ”Sen huomaa viimeistään silloin, kun lähtee palstoille isän kanssa. Hän jaksaa aina ihmetellä suojavyöhykkeitä ja -tiheikköjä. Myös ennakkoraivaus ja taimikon perkaus pitäisi kuulemma tehdä huolellisemmalla ja tarkemmalla otteella”, Syväsalo naurahtaa. Uusissa taimikoissa on alettu suosia entistä enemmän kuusen ja männyn sekoi- tusta, mikä vähentää tuholaisriskiä. ”Viimeiset pari kesää ovat olleet otollisia etenkin kaarnakuoriaisille, mutta tilanne ei ole sentään niin paha kuin muun muassa Kymenlaaksossa”, Syväsalo selvittää. Alikasvustoa pyritään säästämään har- vennusten yhteydessä enemmän kuin taka- vuosina, minkä toivotaan myös näkyvän vähäisempinä tuulenkaatoina. Metsä on eloisampi myös eläimistön puolesta, joskin alueen runsaat peura- ja kauriskannat tuot- tavat taimikoissa ajoittain huomattaviakin laatutappioita. ”Terve ja vahva metsä kestää paremmin erilaisia uhkia. Oikein ajoitetut metsän hoitotyöt ovat siihen paras tae”, Kaamanen tiivistää.
Metsä Group tukee rahallisesti luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa parantavia hankkeita talousmetsien ulko- puolella. Hankkeet voivat liittyä esimerkiksi lintuvesiin ja kosteikkoihin, virtavesireitteihin, pienvesiin ja rantaluontokohteisiin, pölyt- täjien elinolosuhteisiin tai uusiin vesien- suojelumenetelmiin. Kaikille avoin haku toistuu puolen vuoden välein. Lisätietoja: luonnonhoidonohjelma@metsagroup.com
Pro Saimaannieriä -hanke vahvistaa uhanalaista nieriäkantaa
FSC-C111942
Huhtikuussa käynnistyvän nelivuotisen Pro Saimaannieriä -hankkeen tarkoituksena on vahvistaa saimaannieriäkantaa sen tärkeimmillä esiintymisalueilla. Hanke sai rahoituksen Metsä Groupin luonnonhoito-ohjelman ensimmäisellä rahoituskierroksella.
TEKSTI ANNAMARI HEIKKINEN KUVA POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS
S aimaannieriä on äärimmäisen uhanalainen laji, joka suosii kyl- miä ja karuja vesistöjä. Sen kes- keisimpiä alkuperäisiä elinalueita ovat Kuolimo sekä läntisen ja eteläisen Sai- maan vedet. Lajin ahdingon syyksi on arvi- oitu muun muassa liikakalastusta, vesistöjen rehevöitymistä ja geeniperimän kapeutta. Saimaannieriä on täysin rauhoitettu Saimaalla Puumalansalmen ja Vuoksen niskan välisellä alueella. Pitkän tähtäimen haave on palauttaa kannat niin elinvoimaisiksi, että nieriää pys- tyisi tulevaisuudessa kalastamaan, erikois- suunnittelija Eetu Karhunen Metsähallituk- sesta sanoo. Hän koordinoi hankkeen rahoi- tusta ja pitää yhteyttä vesialueiden omista- jiin. Hänen lisäkseen hankkeessa työskente- lee osa-aikaisesti kaksi henkilöä. ”Metsä Groupin rahoitus on auttanut merkittävästi hankkeen muun rahoituksen keräämisessä ja sen ansiosta hanke voidaan aloittaa suunnitellun aikataulun mukai- sesti”, Karhunen sanoo. Uhanalaisuudelle monia syitä Saimaannieriä elää pelkästään Vuoksen vesistöalueella, jossa on luontaisesti lisään- tyvä nieriäkanta. ”Tämä geneettinen pullonkaula saattaa olla yksi syy sille, että nieriäkanta on hei- kentynyt”, Karhunen sanoo. Hankkeen yksi tavoite onkin käynnistää emokalapyynnit, joilla luodaan uusia emo- kalastoja Luonnonvarakeskuksen (Luke) kalanviljelylaitokselle. Tällä tavoin nieriä- kannan perimää saadaan monipuolistettua.
”Hankkeen käynnistyessä olemme ensimmäisenä yhteydessä saimaannie- riän esiintymisalueella olevien vesialueiden omistajiin. Järjestämme tiedotustilaisuuk- sia, joissa omistajille kerrotaan tarkemmin hankkeen suunnitelluista toimenpiteistä, tavoitteista sekä aikataulusta. Perustamme myös nieriätyöryhmiä, joiden kautta paikal- liset ihmiset ja vesialueiden omistajat osal- listetaan nieriän seurantaan, tutkimukseen ja suojelutyöhön”, Karhunen sanoo. Hän toteaa, että elinvoimainen saimaan- nieriäkanta on vesialueen omistajan etu. Saimaannieriän turvaaminen Kuolimon ja Saimaan kalastossa on matkailun ja pitkällä aikavälillä kalastuksen vetovoimatekijä, ja se lisää myös luonnon monimuotoisuutta. ”Aloitamme myös emokalapyyntien sekä niiden tutkimuksen ja seurannan suunnit- telun välittömästi. Varsinaiset emokala- pyynnit on tarkoitus aloittaa tämän vuoden aikana. Tähän tarvitaan vesialueen omista- jan lupa ja riippuen pyyntimuodosta myös poikkeusluvat.” Luke ylläpitää saimaannieriän viljely kantaa Enonkoskella ja Taivalkoskella. ”Me osallistumme emokalapyynnin jär- jestämiseen ja edistämme sitä kautta emo- kalaston sekä geeniperimän turvaamista. Tavoitteena on, että hankkeen aikana Luon- nonvarakeskukselle saadaan vuosittain pyy- dettyä emokalaston ylläpitämisen kannalta riittävä määrä emokaloja”, Karhunen sanoo. ”Näiden monipuolisten toimenpiteiden kautta meillä on toivottavasti tulevaisuu- dessa elinvoimainen nieriäkanta, jota voi- daan myös kalastaa”, Karhunen sanoo.
”Myös aikojen saatossa tapahtunut liika kalastus on heikentänyt saimaannieriä- kantaa ja myöhemmin eri kalastustapojen aiheuttama sivusaaliskuolleisuus on mah- dollisesti lisännyt ahdinkoa jo valmiiksi heikossa tilassa olleiden kantojen osalta”, Karhunen sanoo.
Lauri Syväsalo (vas.) suosii kuusen ja männyn sekoitusta, koska se vähentää tuholaisriskiä. Mikko Kaamasen mukaan terve metsä kestää parhaiten erilaisia uhkia.
KOHTI ENTISTÄ KESTÄVÄMPÄÄ METSÄTALOUTTA
Hanke käynnistyy aikataulussa Metsä Groupin ja muun hankkeen saaman yksityisen tuen rahoitus kattaa kalatalouden hankkeissa vaaditun julkisen tuen osuu- den. Metsä Groupin ja muiden yksityisten rahoittajien myöntämä tuki mahdollisti hankkeen omarahoitusosuuden muodos- tumisen. Rahoitus varmisti myös sen, että maa- ja metsätalousministeriö sekä Varsi- nais-Suomen ja Pohjois-Savon Ely-keskuk- set tekivät myönteiset rahoituspäätökset. Voimme käynnistää hankkeen suunnitellun aikataulun mukaisesti, Karhunen sanoo.
hinnan, mutta myös loppukäyttäjät ovat entistä ympäristötietoisempia ja tarkempia tuotteiden alkuperän suhteen. ”Viiden prosentin suojeluvelvoite voi tuntua monesta metsänomistajalta aluksi kovalta vaa- timukselta. Käytännössä nuo tarvittavat alueet kuitenkin löytyvät usein Syväsalon tilan tapaan vaikeasti ja kalliisti korjattavilta, vähälle huomi- olle jääneiltä tai heikosti kasvavilta palstoilta. Näin paikattavaksi jäävä puunmyyntitulokin jää kaikki kulut huomioon ottaen varsin pie- neksi”, Kaamanen kannustaa. FSC-C111942
METSÄ GROUPIN kestävän kehityksen tavoit- teisiin kuuluvat metsien hiilinielujen kasvatta- minen, metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä vesiensuojelun parantami- nen metsätöissä. Metsänuudistamisessa suositaan männyn ja kuusen sekaviljelyä. Metsänomistajille tarjotaan myös Metsä Groupin FSC ®-luonto- kohdepalvelua. FSC -metsäsertifiointi edel- lyttää, että siihen liittyvältä metsätilalta raja- taan pysyvästi metsien käytön ulkopuolelle vähintään viisi prosenttia tilan metsämaan
pinta-alasta. FSC määrittää, minkälaiset koh- teet metsämaalla pitää aina säästää. Näitä aina säästettäviä kohteita ei voi ohittaa Luon- tokohdepalvelun avulla. Jos tilalta ei luon- taisesti löydy riittävästi suojelukohteita, voi metsänomistaja suojella tavallista metsä- maata tai hakea puuttuvat suojeluhehtaarit Metsä Groupin tarjoamilta täydennysmailta. Metsä Groupin Turun piirin metsäasiantun- tija Mikko Kaamasen mukaan kiinnostus FSC - sertifiointia kohtaan kasvaa nyt nopeasti. Metsänomistaja saa FSC -puusta paremman
32 | metsä groupin viesti
metsä groupin viesti | 33
Powered by FlippingBook