Muuttuva ilmasto lisää metsätuhojen riskiä
Ilmastonmuutokseen liittyviin metsätuhoriskeihin reagoidaan Suomessa jo nyt, kun varautumiseen on vielä aikaa. Avainasemassa ovat oikeat puulajivalinnat, sekapuustoisuus ja monimuotoisuus.
TEKSTI ARMI PURHONEN KUVAT HARRI MÄENPÄÄ JA MARKUS MELIN
L uonnonvarakeskuksella (Luke) tutkia enemmän. Ennakointi ja varautuminen ovat tärkeitä nyt, kun olemme vielä aika hyvässä metsätuhotilanteessa verrattuna Ruotsiin tai moneen muuhun maahan, hän arvioi. ”Edellisellä valtakunnan metsien inventointi- kierroksella talousmetsissä havaittiin vakavia tai täydellisiä metsätuhoja vain alle kahdella prosen- tilla metsämaan pinta-alasta. Yksittäisistä metsikön laatua-alentavista tuhonaiheuttajista erottuvat lumi ja hirvieläimet, joiden jälkeen tulevat muun muassa ravinnehäiriöt, tuuli, sienet ja vasta sitten hyöntei- set.” Melin ennustaa, että lähivuosikymmeninä tilan- teeseen on odotettavissa muutoksia. ”Tämä pätee sekä elottomien tekijöiden, kuten tuulen ja lumen, että elävien eliöiden aiheuttamiin tuhoihin. Näiden lisäksi ilmastonmuutos altistaa metsämme tulokaslajeille, kuten havununnalle.” Kun puhutaan eri tuhonaiheuttajista ja ilmas- tonmuutoksesta, on kirjanpainaja kuitenkin se merkittävin uhka, hän arvioi. tutkijana ja tutkimuspäällikkönä toimiva Markus Melin sanoo, että ilmastonmuu- toksen vaikutuksia metsätuhoihin pitää ”Sienistä etenkin juurikääpä on yhä vakavampi tuhonaiheuttaja: itiöt leviävät ilmassa pidempään, koska kasvukaudet pidentyvät, samalla kun tuu- lenkaadot ja korjuuvauriot tarjoavat niille tartun- takohtia.” Kuusi riskialttein puulaji Melin mukaan ilmastonmuutos näkyy jo nyt metsätuhoissa routajaksojen lyhenemisen vuoksi.
Vaikka myrskyt eivät ole tilastojen valossa lisään- tyneet, kaatuu puu roudattomuuden vuoksi nyky- ään todennäköisemmin kuin muutama vuosikym- men sitten. ”Ilmastonmuutoksen aiheuttamille tuhoille otollisin puulaji meillä on pintajuurinen kuusi. Roudan puute altistaa sen kaatumiselle myrsky tuulessa ja toisaalta kuumat ja kuivat kesät altistavat kuivuudelle”, toteaa Melin. Niin myrskytuhot kuin kuivuuskin kasvattavat hyönteistuhojen riskiä, erityisesti kirjanpainajan osalta. Talvella kaatuneet kuuset ovat kirjanpai- najan käytettävissä seuraavana keväänä, ellei niitä korjata pois. Samoin kuivuusstressin heikentämä kuusi on sille otollinen lisääntymisalusta. ”Mitä enemmän heikentyneitä puita alueella on, sitä suurempi on tuhoriski.” Myös kesän keskimääräisen lämpötilan lisään- tyminen hyödyttää kirjanpainajaa. Tämä on mer- kittävä tekijä, koska jos alkukesä on lämmin, ryh- tyvät aikuiset parveilemaan kesäkuussa uudelleen. Silloin sisarsukupolven kehittyminen on todennä- köistä, mikä näkyy Luken feromoniseurannoissa- kin. Sen sijaan kylmänä kesänä myöhemmin synty- neet toukat eivät välttämättä ehdi kehittyä talvehti- misvalmiiksi aikuiseksi. Oikea puu oikealle kasvupaikalle Maissa, joissa kirjanpainajatuhot ovat olleet mer- kittäviä, on tehty järeitäkin toimia niiden ehkäise- miseksi, Melin kertoo. Tšekissä metsänomistajia ohjataan tukien kannustamana kasvattamaan sekametsää ja käyttämään muita, kasvupai- kalle luontaisempia puulajeja kuin kuusi.
”Havununnia pyytävät feromoni- pyydykset tuottavat arvokasta tietoa kirjanpainajakantojen kehittymisestä ympäri Suomea” kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija ja tutkimuspäällikkö Markus Melin.
34 | metsä groupin viesti
metsä groupin viesti | 35
Powered by FlippingBook