TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ
Turvaa sekapuustoisuudesta Melinin korostaa monimuotoisuuden ja seka- puustoisuuden merkitystä varautumisessa. ”Suomen oloissa ei ole vielä tarkoin tut- kittu esimerkiksi sekametsien pienempää hyönteistuhoriskiä. Maailmalla tehdyistä tutkimuksista tiedetään, että esimerkiksi havununna suuntaa mieluiten sinne, missä sille on eniten tarjolla ravintoa eli ensisijai- sesti havupuiden neulasia. Sekametsiin ei mennä yhtä innokkaasti. Metsänomistajan kannalta on toki selvää, ettei kirjanpainaja- kaan tapa sekametsistä lehtipuita.” Toinen selitys voi olla sekametsien moni- puolisempi hyönteislajisto. Sekapuustoi- suus ja lahopuu monipuolistavat metsän
”Lisäksi tietyillä alueilla kuusen osuudelle on määritelty selkeät
kirjanpainajatilanteen eri puolilla Suomea, joten meillä on valmiudet tarkas- tella sitä, missä kuusta ei kannattaisi käyttää. Muutos on jo tulossa metsänhoitosuo- situksiin, Melin kertoo. Hänen mukaansa kyse ei ole keinotekoisesta säätelystä vaan siitä, että käytetään kasvupaikoille luonnol- lisinta puulajia. ”Puulajivalinnan rajoittaminen voi tuntua epäreilulta, jos siihen vaikuttaa muitakin tekijöitä, kuten hirvieläinten aiheuttamat tuhot. Tästä on jo kokemuk- sia myös Tšekistä, missä hirvieläimet ovat metsätalouden kannalta alueellinen ongelma.”
Metsänhoito- suosituksiin tulossa muutoksia Ilmastokestävyyden käsite tarken- tuu metsänhoidon suosituksissa. Näköpiirissä on konkreettisia ohjeita ilmastonmuutokseen liitty- viin metsätuhoihin varautumiseen. ”METSÄNHOIDON suosituksiin on ilmaston- muutokseen ja metsätuhoihin liittyen tulossa tarkennuksia tämän vuoden aikana. Muutok- sia on odotettavissa esimerkiksi kuusen suosi- teltuihin viljelykohteisiin ja -tiheyksiin”, kertoo asiantuntijapalveluja tarjoavan Tapio-yhtiön palvelualuepäällikkö Kalle Vanhatalo . ”Kuuselle suositeltavien kasvupaikkojen päivityksen taustalla on tarve vastata ilmas- tonmuutoksen myötä muuttuviin olosuhteisiin sekä niiden myötä lisääntyvään kirjanpaina- jatuhoriskiin. Kuusen viljelyn riskit korostu- vat kuivumiselle herkillä kohteilla Etelä-Suo- messa.” ”Pyrimme vastaamaan metsänhoidon suositusten uudistuksessa siihen, mitä ilmastokestävä metsänhoito tarkoittaa yksit- täisen metsänomistajan tasolla. Olemme jo julkaisseet verkossa uuden metsätilan hoitoa koskevan osion, jossa on runsaasti uutta materiaalia tilatason päätöksenteon tueksi”, kertoo Vanhatalo. rakennetta ja tarjoavat kodin tuholaisten vihollisille. Melin haluaisikin tutkia, kuinka paljon lahopuuta pitää metsissä olla, jotta se voidaan nähdä monimuotoisuushyödyn lisäksi myös tuhoriskiä pienentävänä teki- jänä. ”Kannattaa muistaa, että puiden kuolemi- nen kuuluu metsän luontaiseen dynamiik- kaan ja muuttuu tuhoksi vasta sitten, kun sitä lasketaan euroissa tai kuutioissa. Jos metsiin jätetään liian vähän lahopuuta ja monimuo- toisuutta, on siitä aiheutuva tuho pahempi kuin mitä ilmastonmuutos voisi niille tehdä. Metsänomistajan kannattaa nähdä moni- muotoisuutta lisäävät toimenpiteet myös tuhoriskeiltä suojaavina tekoina.”
ylärajat. Riskialttiimmilla alueilla puhtai- den kuusimetsien istuttaminen on kiel- letty.” Etelä-Ruotsissa puolestaan on huhti- kuun alusta lähtien kielletty kuusen käyt- täminen pääpuulajina karuilla kasvupai- koilla, jotka sopivat paremmin männylle. Se koskee merkittäviä pinta-aloja, kertoo Melin. ”Suomessa metsälaki ei hieskoivua lukuun ottamatta rajoita puulajivalintaa eri kasvupaikoilla, mutta mielestäni tästä kannattaisi jo keskustella. Tunnemme kuuselle vähiten sopivat kasvupaikat ja
Purukasat paljastavat tuulen kaatamassa kuusen rungossa olevat kirjanpainajat.
Metsätuholaki mukautuu muutoksiin Metsätuholakia päivitettiin vuoden 2022 alussa. Keskeisimmät muutokset koskevat kirjanpainaja- ja juurikääpätuhojen ehkäise- mistä sekä toimijoiden omavalvontaa. ”METSÄTUHOLAKIIN täytyy tehdä muutoksia olosuhtei- den muuttuessa tai uuden tutkimustiedon myötä. Esittä- mämme tutkimustieto tukee nyt tehtyjä muutoksia, jotka tähtäävät nimenomaan ilmastonmuutokseen liittyvien ris- kien pienentämiseen”, kertoo lain valmistelussa mukana ollut tutkija Markus Melin. Lakia kiristettiin osassa Suomea kuusen korjuun taka- rajojen osalta, eli kuusipuutavara ja laaja-alaiset tuulen- kaadot pitää raivata metsästä aikaisemmin pois. Melinin mukaan muutos oli tarpeen nimenomaan näillä alueilla, koska kirjanpainajatuhoriski on seurantatulosten perus- teella niin suuri, että siitä voisi koitua ongelmia. ”Juurikäävän osalta merkittävin muutos metsänomista- jan kannalta on se, että torjuntavelvoite ulottuu eteläisessä Suomessa kivennäismaiden lisäksi nyt myös mäntyvaltai- sille turvemaiden metsille. Lisäksi velvoite laajeni koske- maan kasvatus- ja päätehakkuiden lisäksi myös ei-metsän- hoidollisia havupuuhakkuita, kuten sähkölinjojen raivausta. Muutokset olivat järkeviä, sillä juurikääpä on pohjoisen havumetsävyöhykkeen suurin metsätuhojen aiheuttaja.” Metsätuholakiin kirjattiin muutoksia myös lain noudat- tamiseen liittyviin vastuisiin ja velvollisuuksiin liittyen.
Metsätuholain aluejako muuttuu 2022
C-alue: Mänty 15.7. ja kuusi 15.8. B-alue: Mänty 1.7. ja kuusi 24.7. A-alue: Mänty 1.7. ja kuusi 15.7. (siirtynyt B-alueesta) A-alue: Mänty 1.7. ja kuusi 15.7.
Kuorellisen kuusipuutavaran poiskuljettamisen määräaikojen muutos koskee entisen B-vyöhykkeen eteläistä puoliskoa, jossa takaraja aikaistui yhdeksällä päivällä. Tuulenkaatojen kohdalla vaatimus koskee vahingoittuneita, tyviläpimital- taan yli 10-senttimetrisiä kuusia 10 kuutiometriä hehtaarilla ylittävältä osalta.
36 | metsä groupin viesti
metsä groupin viesti | 37
Powered by FlippingBook