EU-EDUNVALVONTA
aiheuttaa. Asetus ulottuisi kuitenkin kos- kemaan myös EU :n omia sisämarkkinoita, koska se kattaa myös EU -maiden oman tuo- tannon aiheuttaman metsäkadon. Uusi asetus korvaisi voimaan tullessaan EU :n puutavara-asetuksen sekä osia niin sanotusta FLEGT -toimintaohjelmasta. Nii- den tavoitteena on ennen kaikkea ollut estää laittoman puun päätyminen EU :n markki- noille. Esitys pitää sisällään suoranaisen metsä- kadon lisäksi metsien tilan heikkenemisen: komission mukaan EU -markkinoilla ei saisi myydä puuta ja puutuotteita, jotka aiheutta- vat metsien tilan heikkenemistä. Monien asiantuntijoiden mielestä met- sien tilan heikkeneminen vaihtelee eri mai- den maa- ja metsäekosysteemien välillä, minkä vuoksi sitä on vaikeaa määritellä järkevästi EU -tasolla. Esimerkiksi Suomen hallitus on korostanut, että ehdotettuun metsien tilan heikkenemiseen liittyy pal- jon epävarmuuksia, riskejä ja hallinnollista taakkaa. EU :lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, mutta metsien käyttöön jäsenmaissa vai- kuttaa useampikin EU -politiikka. Esimer- kiksi uusiutuvan energian direktiivi asettaa kestävyyskriteerit biomassan energiakäy- tölle, ja metsien tilan heikentymisen osalta metsäkatoasetus asettaa vaatimuksia raaka- aineelle. Nämä vaikuttaisivat toimintaan metsässä, eikä niissä huomioitaisi esimer- kiksi Euroopan eri kasvillisuusvyöhykkei- den erityispiirteitä. Metsäpolitiikka on kansallisessa toimi- vallassa, ja Suomessa metsälaki sääntelee toimintaa metsissä riippumatta siitä, mihin tarkoitukseen puuta käytetään. Sääntely- tapa, jossa EU suoraan asetuksella määrittää yksityiskohtaista ja ”one size fits all” metsien käyttöön liittyvää lainsäädäntöä yli erilais- ten kasvillisuushyödykkeiden, on haasteel- lista, sanoo Metsä Groupin yhteiskunta suhdejohtaja Tomi Salo . ”Metsäkatoasetuksessa tulisi keskittyä laadukkaasti ja vaikuttavasti metsäkadon torjuntaan”, hän sanoo. Metsäkato on fossiilisten polttoainei- den käytön ohella merkittävä ja ilmaston- muutosta kiihdyttävä tekijä, koska metsistä muihin maankäyttömuotoihin siirtymi- nen heikentää metsien nieluvaikutusta. Salon mukaan oikeampi työkalu metsien tilan heikkenemisen torjunnalle on kestävä metsätalous ja sen kriteerit. ”Tästä hyvänä esimerkkinä ovat esimer- kiksi lainsäädäntöä täydentävät globaalit metsäsertifiointijärjestelmät FSC ja PEFC ja niiden kriteerit. Sertifiointijärjestelmien
vahvuus on niiden dynaamisuus, koska niitä kehitetään laaja-alaisessa yhteistyössä eri intressiryhmien kanssa säännöllisesti.” Suomi ollut edelläkävijä Metsä Group kannattaa komission tavoi- tetta globaalin metsäkadon estämiseksi. Salo kuitenkin muistuttaa, että Suomessa metsätalous ei aiheuta metsäkatoa. ”Suomi on ollut metsäkadon torjunnassa todellinen edelläkävijä, koska ensimmäi- nen metsälaki on säädetty jo vuonna 1886
Salo muistuttaa, että Suomessa on Euroopan mittakaavassa pitkä metsän kiertoaika, siis aika uudistushakkuusta seu- raavaan uudistamiseen, ja se johtuu pohjoi- sista luonnonoloista. ”Kun meitä haastetaan, sekoittuvat jos- kus pohjoisten metsien pitkä kiertoaika ja metsäkato. Meillä on pitkä kiertoaika siksi, että kasvukausi on lyhyt, mutta metsä kadon kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Metsäteollisuudella on myös oma intressi estää metsäkatoa, koska elämme metsistä sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä”, Salo sanoo. Metsä Group tuntee alkuperän Komission metsäkatoesityksen mukaan maahantuojien pitää noudattaa asian mukaista huolellisuutta (”due diligence”), jotta tuotantoketjuun mahdollisesti sisälty- viä metsäkatovaikutuksia voidaan ehkäistä. Lisäksi yksittäiseen lopputuotteeseen täy- tyy liittää tieto siitä, miltä kiinteistöltä raaka-aine on hankittu. Salon mukaan Metsä Group tietää aina hankkimansa raaka-aineen alkuperän ja sillä on korkealaatuiset alkuperän hallinta- järjestelmät. Hänen mukaansa on käytän- nössä kuitenkin mahdotonta jäljittää tietyn lopputuotteen raaka-aine sen hankinta- lähteelle esimerkiksi kiinteistötasolle asti. Syynä on se, että raaka-aineena toimivan puutavarakappaleen ja lopputuotteen väli- nen yhteys katkeaa teollisessa tuotanto prosessissa. ”Lisäksi hankkiva taho ei voi paljastaa yksittäisiä hankintalähteitä, kuten puu kauppatietoja, kilpailevassa asemassa ole- valle kauppakumppanille teollisuuden välisissä kaupoissa. Metsäkatoasetus ei saa olla ristiriidassa kilpailulainsäädännön kanssa.” Asetusehdotuksen käsittely on kesken Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Kun ehdotus on hyväksytty, se tulee suo- raan voimaan kaikissa EU :n jäsenmaissa. Asetuksen mukaan komissio jakaa jatkossa tuottajamaat korkean ja matalan metsä katoriskin maihin. Lisäksi tarkoituksena on perustaa tuotteiden maahantuojia koskeva rekisteri. EU -puheenjohtajamaana toimii kesä- kuun 2022 loppuun saakka Ranska. Maa suhtautuu metsäkatoasetukseen kunnian- himoisesti ja haluaisi saada neuvottelut pää- tökseen omalla kaudellaan. Metsä Group jatkaa vaikuttamistyötä osana metsäteol- lisuutta, ja tavoitteena on saavuttaa käy- tännössä toimiva kokonaisuus, joka torjuu metsäkatoa globaalisti.
Metsäkato on ongelma monissa tropiikin maissa, kuten Brasiliassa. Suomessa metsätalous ei aiheuta metsäkatoa.
”Suomi on metsä- kadon torjunnassa edelläkävijä.”
TOMI SALO YHTEISKUNTASUHDEJOHTAJA, METSÄ GROUP
EU -asetus tähtää tropiikkiin mutta osuu Suomeenkin
– metsiä älköön hävitettäkö. Tietääkseni millään muulla maalla ei tuossa vaiheessa ollut lainsäädäntöä, johon sisältyi metsän uudistamisvelvoite.” Toistaiseksi on osin avoinna, millaisia vaikutuksia metsäkatoasetuksella tulee ole- maan. Metsäkadossa on aina kyse maankäytön muutoksesta: metsämaa muuttuu toiseen maankäyttömuotoon, esimerkiksi maata- lousmaaksi. Metsätalouden toiminnoissa uudistushakkuiden jälkeen ja kiertoajasta riippumatta maankäyttömuoto ei muutu, vaan toiminto jatkuu metsätaloutena. Käy- tännössä tämä tarkoittaa uusien taimien istuttamista tai metsän uudistamista luon- taisesti tai kylväen.
EU -komission esitys metsäkadon vähentämiseksi voi vaikuttaa metsätalouteen Suomessa. Metsä Groupin Tomi Salo muistuttaa kuitenkin, että täällä metsäkatoa on torjuttu jo 1800-luvulla.
TEKSTI ILKKA LUUKKONEN KUVA JORMA SILKELÄ JA SEPPO SAMULI V iime marraskuussa Euroopan komissio julkaisi esityksen, jolla se haluaa rajoittaa metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden saat- tamista EU :n markkinoille. Esitys kulkee nimellä metsäkatoasetus, ja se koskee
naudanlihaa, kahvia, kaakaota, palmu öljyä, soijaa ja puuta ja puutuotteita. Kun asetus tulee voimaan, tuotteet eivät ole markkinakelpoisia EU :ssa, jos niiden tuo- tanto aiheuttaa metsäkatoa. Komission esitys koskee pellonraivauk-
sesta aiheutuvaa metsäkatoa, koska maail- manlaajuisesti katsottuna yli 80 prosenttia metsäkadosta aiheutuu maataloustuotan- non laajentumisesta. Asetuksen tavoitteena onkin vähentää luontokatoa ja kasvihuone kaasupäästöjä, joita globaali metsäkato
42 | metsä groupin viesti
metsä groupin viesti | 43
Powered by FlippingBook