3/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVAT TOMI AHO Kalle Linkille ja Niina Wunsch Linkille sertifiointi on työkalu, jolla tähdätään ilmastoviisaaseen metsänhoitoon. O man kotitilan metsien FSC®-sertifiointi oli pyö- rinyt Kalle Linkin mie- lessä jo jonkin aikaa. Kun Metsä Groupin metsä- asiantuntija kysyi, halu- aisiko hän selvittää, miten tila soveltuisi FSC:hen, oli helppo vastata myönteisesti. ”FSC oli ollut takaraivossa parin vuo- den ajan. Uskon, että siitä tulee valtaser- tifikaatti, ja haluan olla ajan hermolla”, Linkki kertoo. Linkin Sastamalassa sijaitseva koti- tila on ollut suvun omistuksessa pitkään. Kalle Linkki edustaa äidin puolelta tilan yhdettätoista ja isän puolelta kymme- nettä sukupolvea. Linkki kertoo olleensa pitkään perin- teisen metsänhoidon kannattaja. Esimer- kiksi se, että hoitotyöt tehdään ajallaan ja että uudistamiseen käytetään laaduk- kaita taimia, on ollut hänelle tärkeää. Viime vuosina näkökulma metsänhoi- toon on kuitenkin laajentunut. ”Ilmasto- ja luontonäkökulmat ovat tulleet tärkeämmiksi. Osin siksi, että tykkään liikkua luonnossa, vaeltaa ja istua laavulla nuotiolla. Osin siksi, että omissakin metsissä on näkynyt ilmas- tonmuutoksen aiheuttamia ongelmia, kuten esimerkiksi kirjanpainajatuhoja. Mitä enemmän ilmastoasioista tietää, sitä paremmin ne haluaa huomioida myös metsänhoidossa.” Ajattelutapaan on osaltaan vaikutta- nut myös puoliso Niina Wunsch Linkki , jolle metsän luontoarvot ovat erityisen tärkeitä. ”Kun niillä on itselle iso merkitys, niin niitä on tässä vähän rummuttanut”, hän naurahtaa. Kalle Linkki omistaa sukutilan met- sät, minkä lisäksi Kalle ja Niina omista- vat metsää myös yhdessä. Metsänhoidon
Kalle Linkki teroittaa raivaussahaa.
tavoitteista he ovat olleet alusta asti yksi- mielisiä. ”Sukutilalla on pitkä historia ja meillä- kin on jälkikasvua, joten on tärkeää, että metsä säilyy elinvoimaisena myös heille.” FSC-sertifioinnissa Kallea mietitytti etukäteen eniten pysyvän suojelun vaa- tima pinta-ala. FSC edellyttää, että tilan maista viisi prosenttia on pysyvän suoje- lun piirissä. ”Jännitti, että löytyykö sopivia koh- teita, kun metsää oli aiemmin hoidettu puhtaasti talousmetsänä.” Metsä Groupin metsäluonnonhoidon asiantuntija laati Kallelle ja Niinalle luon- noksen uudesta metsäsuunnitelmasta. Suunnitelmassa oli eritelty sekä pysyvän suojelun kuviot että erityisen metsänkä- sittelyn piiriin siirtyvät kohteet. Tällaisia ovat esimerkiksi jatkuvapeitteisesti kas- vatettavat metsät sekä metsät, joissa leh- tipuuston osuus on korkea. ”Koko prosessi oli todella vaivaton ja saimme myös itse ehdottaa esimerkiksi suojeltavia kuvioita”, Kalle kertoo. Suojelupinta-alan täyttymistä hel- potti se, että tarkasteluun voitiin ottaa sekä pariskunnan yhteisesti omistamat että Kallen omassa omistuksessa olevat metsät. ”Riitti, että suojelussa on viisi pro- senttia koko pinta-alasta, ei niin, että viisi prosenttia minun metsistä ja viisi
prosenttia yhteisistä metsistä”, Kalle sanoo. Pysyvän suojelun piiriin siirtyy esi- merkiksi luonnontilainen suo, jolla kas- vaa yli satavuotiaita, mutta karun kasvu- paikan vuoksi heikkokasvuisia mäntyjä. Toinen suojeltava kuvio on vaihteleva kokonaisuus suota, lehtipuuvaltaista metsää kuusialikasvoksineen ja eri-ikäis- rakenteista metsää, jossa on myös uudis- tuskypsää puustoa. ”Siinä on oikeastaan yhdellä kuviolla koko metsän kirjo”, Kalle sanoo. Erityisen käsittelyn kohteiksi vali- koitui juuri harvennettuja vanhoja seka metsiä, joissa on vahva alikasvos, sekä rauduskoivikoita. Niitä kasvatetaan jatkossa jatkuvapeitteisinä ja lehtipuu valtaisina. Luonnoksen saatuaan Kalle ja Niina kävivät sen yhdessä läpi. Molempien mie- lestä ehdotus vaikutti pääpiirteissään toimivalta. Ainoastaan yksi muutos oli tarpeen. ”Alkuperäisessä suunnitelmassa suo- jeltavaksi oli ehdotettu koivikkoa, johon ymppäsin pakurikääpää 5–6 vuotta sit- ten. Se ei ymppäyksen vuoksi sovellu suo- jelukohteeksi, joten se vaihdetaan toiseen kuvioon”, Kalle kertoo.
FSC:N SEURAUKSENA jatkuvapeitteistä kasvatusta tullaan tilan mailla
15
Powered by FlippingBook