3/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
Otso Ovaskainen esittelee metsän 3D-mallinnusta, johon kerätään aineistoa droonien avulla.
senttimetrin tarkkuudella, minkä kerä- tyn tiedon avulla metsiköstä voidaan luoda kolmiulotteinen malli. Jatkossa laserkeilain pystyy ehkä kartoittamaan myös maassa makaavat lahopuut. Asikainen sanookin, että tule- vaisuudessa tämä saattaa tuo helpotusta lahopuun arviointiin. Tällä hetkellä pie- net lahopuurykelmät arvioidaan laske- malla runkojen määrä ja määrittämällä puulajit. Yli viiden sentin paksuiset laho- puut arvioidaan yksilöinä. Tutkijat kirjaa- vat puulajin ja puun lahoamisasteen. Laserkeilausta ei ainakaan vielä tänä vuonna päästä käyttämään Asikaisen tutkimuksessa, mutta jatkossa sekin saat- taa kuulua tiedonkeruutapoihin. Metsäteollisuudessa on toimijoita, jotka vievät asioita eteenpäin.
muotoon, ja kulmion keskelle sijoitetaan seitsemäs laite. Jokainen laite äänittää linnun laulua muistikortille, josta tie- dosto siirretään manuaalisesti keskusyk- sikköön. Siellä tekoäly tunnistaa lintula- jin. Jatkossa tekoälytunnistus on tarkoi- tus tehdä jo maastossa. Myös linnun sijainti voidaan määrit- tää. Jokainen yksittäinen laite näet kuu- lee saman linnun äänen, mutta ääni saa- puu laitteisiin eri aikaan. Tämän pienen aikaviiveen perusteella voidaan laskea linnun sijainti. ”Hyvissä tuulettomissa oloissa mit- tatarkkuus on noin puoli metriä, eli tie- dämme linnun sijainnin yksittäisen puun tarkkuudella”, Ovaskainen sanoo. Asikaisen tutkimuksessa laitteet sijoi- tetaan koealalle vuorokauden ajaksi, minkä jälkeen ne siirretään seuraavalle kohteelle. Kartoituksessa päästään vielä edellä mainittuakin tarkempiin kuvauksiin todellisuudesta, jos hyödynnetään droo- nia ja 3D-mallinnusta. Drooniin kiinnitetään laserkeilain eli ”lidari”, ja kokonaisuus nostetaan met- säkohteen yläpuolelle. Laserkeilain kar- toittaa alueen jokaisen puun jopa kolmen
tehnyt kesätöitä muun muassa taimitar- halla. Hän on opiskellut sekä johtamista että ympäristötieteitä, ja ennen nykyistä väitökseen tähtäävää tutkimustaan hän teki töitä teknologiayhtiössä HSEQ-pääl- likkönä työturvallisuuden, terveyden, ympäristön ja laatuasioiden parissa. Häntä kiehtoo erilaisten tutkimusnäkö- kulmien yhdistäminen. ”Näkökulmani on monitieteellinen, koska tutkin toisaalta vaikkapa maape- rän pieneliöitä, toisaalta selvitän, miten uudet metsänkäsittelytavat näkyvät koko talouden arvoketjussa.” Finsilva on yksi Suomen suurimmista metsänomistajista, ja sen motiivina osal- listua tutkimukseen on halu parantaa metsätalouden kokonaiskestävyyttä. ”Nyt saamme totuuden siitä, onko Metsä Group Plussassa ideaa. Meillä on vahva luotto siihen, että kyllä on”, sanoo Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen . Asikainen pitää arvokkaana sitä, että Metsä Group ja Finsilva ovat mukana tut- kimuksessa. ”On hienoa, että suomalaisessa metsä- teollisuudessa on toimijoita, jotka halua- vat viedä asioita eteenpäin.”
ASIKAINEN ON VIETTÄNYT lapsuu- tensa pohjoissavolaisella maaseudulla ja
18
Powered by FlippingBook