METSÄ GROUPIN
OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2025
Annika Suuronen on yksi niistä, jotka tähtäävät töihin metsäalalle. s. 18 Metsä tarjoaa työtä
ILKKA HÄMÄLÄ: TÄMÄ OLI SUURIN ONNISTUMISENI s. 14
NÄIN TEET PUUKAUPAN s. 28
FSC KIINNOSTAA KARTONGINOSTAJIA s. 40
Koe suomalainen metsä uudella tavalla
Pro Nemus -vierailukeskuksessa Äänekosken tehdasalueella yhdisty vät kokemuksellinen teknologia, elämyksellisyys ja uudet näkökulmat suomalaiseen puuhun sekä metsien mahdollisuuksiin. Vierailun aikana pääset oppimaan biotaloudesta sekä Metsä Groupin toiminnasta, historiasta ja tutuista arjen tuotteista mieleenpainuvalla tavalla.
Kiinnostuitko? Lue lisää ja jätä vierailutoive: metsagroup.com/pronemus
Kasvua, jolla on tulevaisuus
2/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
METSÄ GROUPIN
OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2025
Annika Suuronen on yksi niistä, jotka tähtäävät töihin metsäalalle. s. 18 Metsä tarjoaa työtä
ILKKA HÄMÄLÄ: TÄMÄ OLI SUURIN ONNISTUMISENI s. 14
NÄIN TEET PUUKAUPAN s. 28
FSC KIINNOSTAA KARTONGINOSTAJIA s. 40
Viesti_25-2.indd 1
6.5.2025 14.48
Kannessa: Annika Suuronen tekee työharjoittelua Mika Kauppilan yrityksessä. Metsurin työlle on kysyntää. s. 18
KUVA: MIKKO NIKKINEN
Metsä Groupin Viesti on Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen- ja Metsä Groupin sidosryhmälehti.
Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 76. vuosikerta.
JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.COM
PÄÄTOIMITTAJA KATARIINA SAELAN KATARIINA.SAELAN@METSAGROUP.COM
PÄÄKIRJOITUS
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ILKKA LUUKKONEN ILKKA LUUKKONEN@ METSAGROUP.COM
Metsä Group kantaa vastuunsa
TOIMITUSNEUVOSTO JUHA JUMPPANEN, HELI RIPPO, AHTI SIPONEN, JUHA LAINE, ANTTI KOSKINEN, PÄIVI ANTTILAINEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM
M etsä Group on suurin toimija suo- malaisessa metsätaloudessa ja -teollisuudessa. Osuuskunnan jäsenet omistavat yli puolet Suo- men yksityismetsien pinta-alasta. Konsernin kantorahamaksut vuodessa ovat miljardin luokkaa, josta suurin osa kohdentuu omista- jajäsenille. Metsätalouden ympäristövaikutukset ovat jo kohta kolmekymmentä vuotta olleet kasva- van huomion ja kritiikin kohteena. Tämä kehi- tys alkoi täysin toisenlaisista ympäristöoloista, sademetsistä ja niiden pinta-alan nopeasta pienenemisestä, mutta pian keskustelu siirtyi boreaaliselle havumetsävyöhykkeelle. Täällä emme kuitenkaan aiheuta metsätaloudella metsäkatoa emmekä korvaa luontaisia puu lajeja plantaasimetsillä. Metsätaloutta ohjaava lainsäädäntö on vahva ja kattava. Kuitenkin toimintamalleistamme on löy- tynyt kehitettävää ja löytyy jatkuvasti. Menneinä vuosikymmeninä valtakun- nan metsäpolitiikan tavoitteena oli lisätä puuntuotannossa olevaa pinta-alaa muunta- malla laajasti soita metsätalouteen. Metsien
käsittelyn voimalliset toimet eivät tarpeeksi huomioineet ympäristön tilaa ja toimien vai- kutuksia metsäekosysteemeihin. Eipä 50 vuotta sitten varmaan luontotyypeistä ja ekosysteemeistä puhuttukaan. Ajat ovat muuttuneet. Metsätaloudessa haetaan tasapainoa talousvaikutusten, met- sien ekologisen tilan ja sosiaalisten vaikutus- ten kanssa. Merkittävä kysymys on, mikä on metsien ja maaperän rooli hiilen sidonnassa. Tässä todellisuudessa me metsägrou- pilaiset ja Metsäliitto Osuuskunnan jäsenet elämme. Meidän pitää alan suurimpana toi- mijana tuntea vastuumme ja viedä metsä- taloutta eteenpäin löytäen eri vaikutusten tasapaino. Meidän pitää työllämme varmis- taa myös tulevaisuudessa terveet, kasva- vat ja monimuotoiset metsät – niin osuus- kunnan omistajajäsenten talouden, luonnon monimuotoisuuden kuin yhteiskunnan moninaisten tavoitteiden kannalta.
ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI RIITTA.ANTINMAKI@HTF.FI
ULKOASU WWW.BERRYCREATIVE.FI
KIRJAPAINO PUNAMUSTA
PAINOS 110 000
PEFC/02-31-151
PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M²
PEFC-sertifioitu
Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi
Ilkka Hämälä Pääjohtaja Metsä Group
PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@ METSAGROUP.COM
3
2/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
Metsissä riittää työtä 18 Emmi Sokura teroittaa raivaus- sahan terää. Hän on yksi harjoittelijoista Mika Kauppilan yrityksessä.
4
2/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
METSÄ GROUPIN VIESTI 2/25
3 7 8 9
Pääkirjoitus
Henkilökuvassa Jaana Oksanen
Tarkista vanhat taimikot
Lyhyesti
10
Suojeluun uusi säätiö
11
Päätoimittajalta
14 17 24 25 26 28 30 31 33 34 36 38 39 40 42 44 45 48 49 50 52 54
”Oulu oli ympäristökatastrofi”
22 Mutkan kautta metsätöihin
Vanhat metsät määriteltiin
Syksylläkin voi istuttaa
Miia Makkonen harkitsi fysio terapeutin ja maalarin uraa, mutta lopulta oma polku löytyi metsästä.
Valmiina metsäkatoasetukseen
Puu kulkee biokaasulla
Näin teet puukaupan
Termit tutuiksi: lannoitus
Puhumalla asiat selviävät
Maanomistajien asialla
Peltojen tulvavedet hallintaan
Hyötyä luontotoimista
Etämetsänomistaja tarvitsee kumppanin
Metsäverkko avustaa monessa
Sertifioinnin suosio kasvaa
EU-komissaari Äänekoskella
Hiilinieluja selvitetään
46
Vaikeat ajat
Kuura-tehdas yhä lähempänä
Tavoitteena vihreä vaihtoehto
Uusi tapa käyttää kertopuuta
Metsä Group tekee esisuunnittelua Kuura-tekstiilikuitutehtaasta.
Starbucks uudisti mukinsa
Ensikuitu on markkinavaltti
Puidukoda luottaa sertifioituun
12
Puumarkkina- katsaus
Haluatko antaa palautetta? Lähetä postia osoitteeseen
Puukauppa jatkuu vireänä, mutta metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä on edelleen vaisu, vaikka piristymistäkin on nähty.
metsagroupinviesti@metsagroup.com tai Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 Metsä .
5
Sukupolvenvaihdoksen asiantuntemusta kautta maan
Paula Kemppainen Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 040 586 4044 paula.kemppainen@ metsagroup.com
Markku Juuso Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 040 560 9168 markku.juuso@ metsagroup.com
KEMI
OULU
Laura Koskela Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 040 683 6445 laura.koskela@ metsagroup.com
Ari Tervonen Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 050 037 6741 ari.tervonen@ metsagroup.com
KAJAANI
VAASA
TASAARI
VII
KUOPIO
JOENSUU
SEINÄJOKI
Karvia
JYVÄSKYLÄ
Merikarvia Honkajoki
Siikainen
Kankaanpää
Jämijärvi
Pomarkku
Pori
Lavia
MIKKELI
Ulvila
TAMPERE
Luvia
Nakkila
Sastamala
TA
Kokemäki
Eurajoki
Eura
Köyliö RAUMA
Huittinen
Asikkala
Punkalaidun
Hämeenlinna
Rauma
Hattula
Säkylä
i^mmbbko^ kq^ LAPPEENRANTA
Hämeenkoski
Hollola
Nastola
Marko Jurvanen Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 050 016 5929 marko.jurvanen@ metsagroup.com
Suvi Malinen Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 040 751 6366 suvi.malinen@ metsagroup.com
Humppila
Laitila
Lahti
Forssa
Oripää
Janakkala
Uusikaupunki
Loimaa
Jokioinen
Kärkölä
Iitti
Pöytyä
Mynämäki
Ypäjä
Hausjärvi
Orimattila
Vehmaa
Tammela
Taivassalo
Nousiainen
Koski TI
Loppi
Riihimäki Hyvinkää
Aura Tarvasjoki
Marttila
Somero
Pukkila
Raisio Masku
Paimio qro hr TURKU Lieto Kaarina
Myrskylä
Mäntsälä
Lapinjärvi
Askola
Karkkila
Pornainen
Loviisa
Turku
Nurmijärvi
Lohja
Järvenpää
Vihti
Tuusula
Porvoo
Kerava Sipoo
Sauvo
LOHJA
Salo
Vantaa
Kirkkonummi LOHJA Siuntio
Espoo Kauniainen
Helsinki
Raasepori
Inkoo
Sukupolvenvaihdos voi oikein tehtynä tuoda kymmenien tuhansien eurojen säästöt. Siksi se kannattaakin suunnitella ja toteuttaa huolellisesti asiantuntijoiden avustuksella. Metsä Groupin sukupolvenvaihdosasiantuntijat palvelevat omistajajäseniämme eri puolilla maata ja auttavat sekä luopuvaa että aloittavaa metsänomistajaa sukupolvenvaihdoksen kaikissa vaiheissa.
Aloita ottamalla yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi metsagroup.com/metsaasiantuntija
2/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
HENKILÖKUVASSA
UUDISTAMINEN KANNATTAA AINA K yllä taimien istuttaminen on nopein ja varmin tapa uudistaa metsä. Samalla metsänomistaja voi parantaa metsänsä monimuotoisuutta, kestä vyyttä ja tuottavuutta. Metsä Group toimittaa metsän omistajille kotimaisten, luontaisesti Suomessa esiintyvien puulajien, kuten männyn, kuusen ja raudus koivun, taimia. Taimet kasvatetaan parhaasta mahdollisesta alueelle soveltuvasta jalostetusta siemenestä. Hyvälaatuisilla, jalostetuilla puula jien taimilla turvataan metsäluon non säilyminen sellaisena, johon muut kotimaiset lajit ovat sopeutu neet. Soveltuvilla kohteilla kannattaa muistaa myös sekaviljelyn mahdol lisuus. Omalta metsäasiantuntijalta saa neuvot niin metsän istutukseen, lajivalintaan kuin taimitilauksiin. Nyt on aika kaivaa pottiputket ja taimivakat esille, sillä kevät ja alku kesä ovat parhaita aikoja istuttami seen. Kevään taimet on käytännössä jo myyty. Sen sijaan syysistutuksiin taimia vielä riittää. Tärkeintä on, ettei uudistamista jätetä tekemättä.
Jaana Oksanen Metsäasiantuntija Jyväskylän hankintapiiri
TEKSTI OUTI LAHDENMÄKI KUVA MAARIT LAHIKAINEN
7
2/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI
Metsäliitto Osuuskunnan jäsenedut • Oma metsäasiantuntija ja tilakäynti veloituksetta • Puukauppa ja korjuu • Metsän- ja luonnonhoitopalvelut • Bonukset • Sijoitusmahdollisuudet • Metsä Group Plus -hoitomalli • Sukupolvenvaihdospalvelu • Metsä Groupin Viesti • Tapahtumat • Sopimusasiakkaille lisäetuja Metsäasiantuntijoiden yhteystiedot • Voitonjako* • Metsäverkko • Metsäsuunnitelma • Metsäsertifiointi Kaikkien metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät osoitteesta metsagroup.com/metsaasiantuntija Pidä yhteystietosi ajan tasalla Muista pitää tila-, tili- ja yhteystietosi ajan tasalla. Helpoiten se tapahtuu Metsä verkossa. Voit myös tulostaa muutos lomakkeen verkkosivuiltamme osoitteesta metsagroup.com/jasentiedot ja lähettää sen allekirjoitettuna asiakaspalveluun. Omis- tajajäsenenä olet itse vastuussa siitä, että jäsentietosi mukaan lukien tilinumerotie- tosi ovat ajan tasalla. Huomioithan, että esi- merkiksi tilinumerosi puuttuminen voi johtaa tilanteeseen, jossa Metsäliitto Osuuskunta ei pysty maksamaan jäsenyyteesi liittyviä suori- tuksia kuten voitonjakoa tai osuuspääomien palautuksia. Mikäli emme saa tilinumero- asi ennen kuin lainsäädännön mukaiset van- hentumisajat täyttyvät, voit lopulta kokonaan menettää oikeutesi näihin suorituksiin.
KUVA SEPPO SAMULI
Tarkista taimikot
• TALVI OLI VÄHÄLUMINEN , joten viljelykausi on päässyt ajoissa käyntiin. Muista huolehtia tai- mista oikein ennen viljelyä! Avaa laatikoiden kädensija-aukot, sulata taimet ja istuta ne mah- dollisimman pian. Sulamisen jälkeen avaa laati- koiden kannet ja kastele taimet tarvittaessa. • LAADUKAS MAANMUOKKAUS on onnistuneen viljelyn perusta. Metsä Groupissa käytämme pääasiassa kääntömätästystä, jossa maata muo- kataan vain taimen ympäriltä sen tarvitsema määrä. Tutkimukset osoittavat, että maanmuok- kaus lisää taimien kasvua ja parantaa niiden elossaoloa. Se myös vähentää tukkimiehentäin tuhoja, joka on taimien yleisin tuholainen. • KEVÄT JA ALKUKESÄ ovat hyviä aikoja tarkas- taa edellisen vuoden viljelyiden tilanne ennen pintakasvillisuuden nousua. Metsänhoitosopi- musasiakkaillemme teemme uudistustarkastuk- set viime kevään istutuksille puolestasi. • TAIMIKONHOITO ON INVESTOINTI kestä- vään metsänhoitoon, joka lisää metsän tuot- toa ja parantaa ainespuun määrää ja laatua koko kiertoajalla. Monimuotoisuus huomioidaan jo varhaisperkauksesta lähtien jättämällä lehti- puuta noin 10 prosenttia, mikä lisää metsien kes- tävyyttä muuttuvassa ilmastossa. Mikäli et itse ehdi raivaussahan varteen, pyydä tarjous taimi- konhoitotöistä omalta metsäasiantuntijaltasi. • LÄMMIN TALVI oli suosiollinen kirjanpainajille. Kelien lämmetessä on tärkeää tarkkailla omia metsiä. Maastokäyntien kohdentamiseen on hyödyllinen työkalu Metsäverkkomobiilista löy- tyvä karttataso, joka kertoo kirjanpainajatuhoille alttiit kohteet metsässäsi (ks. s. 39).
Asiakaspalvelun yhteystiedot ma–pe klo 8–16 010 7770 jasenpalvelut@metsagroup.com M etsäliitto Osuuskunta, asiakas palvelu, PL 10, 02020 Metsä Chat-palvelu www.metsagroup.com/puunhankinta www.metsaverkko.fi Olemme myös somessa Facebook: Metsä palvelee
Tiina Laine Metsänhoitopäällikkö Metsä Group
*Metsäliitto Osuuskunnan edustajisto päättää vuosittain osuuskoroista ja muusta voitonjaosta hallituksen esityksestä. Takeita voitonjaosta ei ole.
PEFC/02-31-03 FSC-C111942
8
2/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
Metsä Group jakoi voittoa
YHTEISTYÖTÄ PARTIOLAISTEN KANSSA
euroa per jäseneltä vastaanotettu teolli- sen ainespuun kuutiometri edellisen nel- jän päättyneen tilikauden aikana. Ylijäämänpalautus maksettiin pää- osin osuuskunnan Metsä1-lisäosuuksina, mutta kunkin jäsenen osalta toimitetta- vaa ennakonpidätystä vastaavalta osin rahana. Kokonaisuudessaan päätetty voitonjako vuodelta on noin 93 miljoo- naa euroa (101).
METSÄLIITTO OSUUSKUNTA MAKSOI jäsenen sijoittamille sääntömääräisille perusosuuksille vuoden 2024 tuloksen perusteella korkoa 5,5 prosenttia (6,5 prosenttia vuodelta 2023). Metsä1-lisä- osuuksille maksettiin korkoa 5,0 pro- senttia (6,0), A-lisäosuuksille 2,0 pro- senttia (3,0) ja B-lisäosuuksille 1,0 prosenttia (1,0). Ylijäämänpalautuksena jaettiin 0,30
METSÄ GROUP JA SUOMEN PARTIO LAISET ovat sopineet, että Metsä Group toimii vuoden 2025 Johtajatulien yhtenä pääyhteistyökumppanina. Yhtiö tuo tapahtumaan metsäosaamista, ja yhteis- työn avulla varmistetaan, että Johtaja tulien osallistumismaksut pidetään mah- dollisimman pieninä. Johtajatulet on tapahtuma, jossa tuhannet partiolaiset kokoontuvat opis- kelemaan johtamista. Puhujina on eri alo- jen huippuosaajia. Tänä vuonna Johtaja- tulet järjestetään elokuun lopussa Evolla.
OSUUSKUNNAT KAMPANJOIVAT
OSUUSKUNTIEN KESKUSJÄRJESTÖ PELLERVO järjestää jäsenyritystensä kanssa mittavan some-kampanjan, jonka tavoitteena on tehdä osuustoiminnasta nykyistä tunnetumpaa. Kampanjan isku- lause on ”Menestytään yhdessä”. Kam- panjan aikana julkaistaan uutta tietoa osuuskunnista ja järjestetään eduskun- nassa osuustoimintapäivä. Osuuskunnat, kuten Metsä Groupin emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta, ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Tavoit- teena on tuottaa hyötyä osuuskunnan omistajille – jotka usein ovat myös sen asiakkaita – mutta myös ympäröivälle yhteiskunnalle.
Tule metsä- ja luontoiltaan
METSÄ GROUP JÄRJESTÄÄ syyskuussa 16 metsä- ja luontoiltaa eri puolilla Suo- mea. Tilaisuuksissa käydään läpi, miten Suomessa voidaan varmistaa vastuulli- nen metsien käyttö ja mitä hyvää se tuo jokaiselle metsänomistajalle.
Illanviettojen ajankohdat ja sijainnit löytyvät Metsä Groupin puunhankinnan sivuilta metsagroup.com/metsatapah- tumat . Jokaisessa tilaisuudessa arvo- taan osallistujien kesken vuoden vessa- ja talouspaperit. Iltapalaa on tarjolla.
TURVALLISUUS ON AMMATTITAITOA
Kuuma näissä tulee, mutta enpähän telo itseäni.
Käyn pätkimässä vähän saunapuita.
Älä unohda näitä.
Hetkinen hetkinen!
9
2/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
M etsä Group perustaa säätiön, jonka tavoitteena on suojella metsiä. Asi asta päätti Metsäliitto Osuuskunnan edustajisto huhtikuun lopussa. Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä perustelee päätöstä toteamalla, että luontoarvoiltaan mer kittävien metsien lisäsuojelulle on tarvetta. ”Säätiön perustamiseen on monia syitä. Tär kein niistä on se, että tämä on oikein. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kuuluu kai kille. Perustamalla suojelusäätiön Metsä Group haluaa täydentää suojeluverkostoa ja tarjota metsänomistajalle korvauksen suojelunarvoi sista metsäkohteista.” Suojelusäätiö perustetaan tulevana syksynä, ja sen toiminta käynnistyy vuoden 2026 alussa. Säätiö keskittyy monimuotoisuudeltaan arvok kaiden metsien pysyvään suojeluun ja tukee siten metsien suojeluverkoston kehittämistä. Säätiö on yksi lisäaskel niihin toimiin, joilla Metsä Group haluaa lisätä luonnon monimuotoi suutta. Yhtiön vaikutukset metsäluontoon ovat suurimmat talousmetsissä, joissa luonnon tilan vahvistamista tavoitellaan uudistavan metsä talouden toimilla. Niistä tärkein on Metsä Group Plus -hoitomalli. Lisäksi yhtiö perusti neljä vuotta sitten luontohankkeiden rahoitusohjel man, josta rahoitetaan talousmetsien ulkopuo lella tapahtuvia monimuotoisuustoimia. Hämälä kannustaa metsänomistajia hyödyn tämään valtion suojeluohjelmia, kuten vapaa ehtoista Metso-ohjelmaa. Metsä Groupin säätiö täydentää näitä. ”Säätiömme kautta voidaan suojella myös sel laisia kohteita, joiden suojeluun ei tällä hetkellä ole tarjolla rahoitusta.” Metsä Groupin säätiön kautta metsänomis taja voi saada taloudellista korvausta sellaisil takin kohteilta, joista puuta ei jostain syystä ole mahdollista myydä. Suojelukriteerit laaditaan luonnonsuojelullisin perustein, ja suojelupäätök set tulevat olemaan pysyviä. Suojelu voi kohdis tua kaikkialle Suomeen eikä suojelutoimia rajata vain Metsä Groupin omistajajäsenten metsiin. Säätiön toimintaan on tällä hetkellä varattu kymmenen miljoonaa euroa. Säätiöön on mah dollista tehdä suoria lahjoituksia.
Metsä Group perustaa suojelusäätiön
Metsä Group etsii lisää keinoja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Lisäsuojeluun tähtäävä säätiö aloittaa toimintansa ensi vuonna.
TEKSTI JA KUVA METSÄ GROUP
Luonnon monimuotoisuus parantaa metsien terveyttä ja
sopeutumista muuttuvaan ilmastoon ja tuo siten myös taloudellista turvaa, arvioidaan Metsä Groupissa.
10
2/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
NIMITYKSIÄ
PALAUTETTA
PÄÄTOIMITTAJALTA
Jussi Vanhanen Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtajaksi
POLKU ALKAA METSÄ GROUPISTA
OIKEUSTIETEEN KANDI DAATTI Jussi Vanhanen
aloitti Metsäliitto Osuuskun- nan toimitusjohtajana tou- kokuun alussa. Hän aloittaa Metsä Groupin pääjohtajan tehtävässä heinäkuun alussa. Ilkka Hämälä jatkaa pää- johtajana kesäkuun loppuun saakka. Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnaranta sanoo, että Vanhasen perehtyminen pää- johtajan tehtävään on eden- nyt suunnitellusti. ”Oli perusteltua siirtää hänelle osa johtamisvas- tuusta, jotta hän voi osallis- tua aktiivisesti organisaation rakenteen kehittämiseen. Tämä mahdollistaa myös strategisten kehitystoimien tehokkaan suunnittelun.”
Katariina Saelan Viestintäjohtaja Metsä Group
METSÄ GROUP TARJOAA tänäkin vuonna kesätöitä sadoille nuorille metsissä, tehtailla ja toimistoissa. He saavat työhön hyvän pereh dytyksen ja heitä ohjataan alusta lähtien, jotta työ sujuu. Työyhteisö on lois tava, näin uskallan sanoa. Nuoret eivät tulee yhti öömme vain tutustumaan, vaan he pääsevät heti kiinni oikeisiin töihin, joilla on mer kitystä yhtiölle. Ja kun työllä on merkitys, sitä on hauskaa ja kiinnostavaa tehdä. Nuoret ihmiset oppivat nopeasti. He ovat ennakko luulottomia, keksivät uusia näkökulmia ja tuovat tuo reita ideoita Metsä Groupiin. Onkin tärkeää huomata, että samalla kun kesätyöntekijät oppivat Metsä Groupissa työ elämän pelisääntöjä, samalla me pitkän uran yhtiössä teh neet opimme heiltä uusia asi oita. Nuoret ovat tärkeä osa Metsä Groupin uudistumista. Kesätyö Metsä Groupilla ei useinkaan jää yhdeksi arvokkaaksi kokemukseksi. Monelle se on tärkeä askel eteenpäin; kesätyö saattaa johtaa opinnäytetyöhön tai jopa ensimmäiseen vakitui seen paikkaan. Tervetuloa töihin!
Anna arviosi lehdestä
ANNA PALAUTETTA METSÄ GROUPIN Viesti -lehdestä vastaamalla verkko kyselyyn. Kyselyssä on kolme kysy- mystä. Palautekysely on anonyymi. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken pehmopaperituotepaketteja neljä kertaa vuodessa. Yhteystiedot kysytään palaut- teen lähettämisen jälkeen, eikä niitä voi yhdistää annettuun palautteeseen. Pääset antamaan palautetta alla ole- van QR-koodin avulla tai kirjoittamalla verkkoselaimeen osoitteen: http://vastaa.innolink.fi/viesti
Jussi Vanhanen.
Uudet asiantuntijat
MITEN QR-KOODI TOIMII? Osoita koodia puhelimen kameralla, aivan kuin oli- sit ottamassa kuvaa. Kun kamera on tarkentanut koodiin, näyttöön tulee teksti: innolink.fi. Klikkaa tekstiä, ja kysely avautuu selaimeen.
Teemu Haapamäki Puh. 040 612 3626 Jyväskylä länsi, Petäjävesi itä Antti Rantala Puh. 040 7011 383 Sastamala länsi
11
2/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
Y hdysvaltain julkaisemat tuon titullit ovat luoneet epävar muutta maailmantalouteen, ja metsäteollisuuden markki natilannetta voi niiden vuoksi kuvata sanalla vaisu. Puukauppa on Suomessa kuitenkin jatkunut alkuvuonna vireänä. Hintataso on säilynyt erittäin korkeana,
edelleen aktiivisesti parantaa suoritus tamme. Korjuukelit olivat tammi-maalis kuussa eteläisessä Suomessa haastavat leudon talven takia. Saimme puut kuiten kin tehtaiden kysyntää vastaavasti toimi tettua, ja toimitusmäärät kasvoivat sel västi edellisvuoteen verrattuna.
joten tilanne on edelleen epäterve suhteessa lop putuotemarkkinoihin. Baltian kuitupuun kysyntätilanne oli alku vuonna tasapainoinen. Kuitupuun kuorellinen tienvarsihintataso oli Suomen hintojen alapuo lella. Ruotsissa tukki- ja kuitupuun kysyntä oli vahvaa ja kuorelliset hin nat lähellä Suomen tasoa. PUUNOSTOMME ONNISTUI kuluvan vuo den alkupuolella hyvin, mitä tukivat uudis tettu hintatakuumalli ja toteutetut jäsen kampanjat. Suomessa ostimme pääosan puusta omistajastrategiamme mukaisesti Metsäliitto Osuuskunnan jäseniltä,
JATKAMME AKTIIVISTA puunostoa. Edelleenkin meitä kiinnostavat eni ten kesällä korjattavat harvennusleimikot ja hankintapuu sekä ener giapuun osalta latvus massa ja energiaranka. Olemme sopineet, että myymme Latvian-puun hankintaliiketoimin tamme latvialaiselle ACA Timberille. Kaupan arvi oidaan toteutuvan kesä kuun loppuun mennessä. Ostajan kanssa on sovittu kuitupuun ja hakkeen pitkäaikaisista toimituk sista Metsä Groupille. MAALISKUUSSA HYVÄK SYTTIIN vanhojen met sien kansalliset kritee rit, joita Metsä Groupkin
Puunostomme onnistui
Juha Jumppanen Metsäjohtaja Metsä Group
alkuvuonna hyvin, mitä tukivat uudistettu hintatakuumalli ja toteutetut jäsenkampanjat.
PUUMARKKINAKATSAUS
Erinomaista yhteistyötä omistajajäsenten kanssa
noudattaa. Kaiken kaikkiaan toimimme vain talousmetsissä eli emme hanki teh taillemme puuta vanhoista, luonnon tilaisista tai muuten suojelunarvoisista metsistä. Sama pätee myös ulkopuoli sissa ostoissamme. Metsä Groupin puunhankinta ja metsäpalvelut työllistää ensi kesänä yli 130 nuorta. Osa heistä on istutustöitä tekeviä 16–17-vuotiaita eli jatkamme edel liskesänä aloitettua toimintamalliamme, jossa nuorille tehdään alaa tutuksi. Nuor ten istuttajien lisäksi metsäalan opiske lijoita työskentelee kesällä muun muassa puunostossa, logistiikassa ja tehdas vastaanotossa. Kesä on aktiivista metsänhoidon aikaa. Pidetään yhdessä hyvää huolta metsistämme ja panostetaan hyvään metsänhoitoon siten, että hiilinielut vah vistuvat ja metsät säilyvät elinvoimaisina myös tulevaisuudessa. Toivotan hyvää alkavaa kesää kaikille Viestin lukijoille!
joiden kanssa yhteistyö on toiminut erit täin hyvin. Metsien monimuotoisuutta painottavan Metsä Group Plus -hoito mallin suosio jatkui vahvana. Metsäpal veluiden myynti kasvoi yli 25 prosentilla. Metsänomistajien asiakaskokemus jatkoi erinomaista kehitystään ja saavutti jäl leen uuden ennätystason. Kiitos paljon arvokkaista palautteistanne, haluamme
Puun kysyntä toukokuun alussa
Länsi-Suomi
Itä-Suomi
Pohjois-Suomi
Mäntytukki
Kuusitukki
Koivutukki
Mäntykuitu
Kuusikuitu
Koivukuitu
Metsäenergia
Teksti kirjoitettu 29.4.2025
12
Tee puukaupat ja hyödy Metsä Group Plus -lisäbonuksesta
Vastuullinen metsänhoito lisää metsän elinvoimaisuutta ja varmistaa hyvinvoinnin myös tuleville sukupolville. Metsä Group Plus on hoitomalli, jossa metsien monimuotoisuus ja metsäluonto otetaan aiempaakin tarkemmin huomioon metsätöitä toteutettaessa. Hoitomallin mukaan hakkuissa jätetään enemmän säästöpuita ja tehdään enemmän tekopökkelöitä per hehtaari. Arvokkaiden elinympäristöjen ja rantametsien osalta palvelu edustaa korkeinta nykyisin käytössä olevaa vaatimustasoa.
Kannustamme omistajajäseniämme Metsä Group Plus -puukauppoihin maksamalla lisäbonuksen harvennuksissa, uudistushakkuissa sekä rehevien turvemaiden peitteisten menetelmien hakkuissa hehtaariperusteisesti. Tavoitteena on, että metsäsi säilyy elinvoimaisena ja tuottaa myös jatkossa. Metsä Group Plus -bonus maksetaan normaalin puukauppabonuksen lisäksi. Bonuksilla voi maksaa metsänhoitotöitä tai ne voidaan tilittää seuraavan puukaupan yhteydessä. Ota yhteyttä ja tee parhaat puukaupat. Löydät metsäasiantuntijamme osoitteessa metsagroup.com/metsaasiantuntija
2/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
Työ on tehty Eläkkeelle jäävän Ilkka Hämälän pääjohtajakaudella Metsä Group on uudistanut metsänhoitoa luonnonläheiseen suuntaan, mitä hän pitää tärkeänä saavutuksena. Linjausten historia ulottuu kauas, Hämälän lapsuuteen saakka.
TEKSTI ILKKA LUUKKONEN KUVA SEPPO SAMULI
14
2/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
Uudistava metsätalous on merkittävä muutos, ja siitä tulee toivottavasti metsäalan valtavirtaa, sanoo Ilkka Hämälä. O ululaiseen insinööriper heeseen syntynyt Ilkka Hämälä asui lapsena Oulu-yhtiön sellutehtaan naapurissa. Vain vähän kauempana oli Toppilan sellutehdas. Jompikumpi haisi aina. Lisäksi lähistöllä oli Typpi-yhtiön lan noitetehdas, jonka piipusta nousi sakeaa savua. ”Suunnilleen tuon väristä”, Hämälä sanoo ja osoittaa pöydällään lepäävää vihreää kynää. Oulu oli ympäristökatastrofi, hän muistelee. Männyt olivat kuolleet lat vasta neljä metriä alaspäin ja merestä nousi paha haju. Oulun edestä nostettu kala maistui tehtaalle. ”Kävimme isän kanssa ostamassa kalaa Oulun torilta. Kauppias leikkasi puukolla pyrstön juuresta pienen palan ja maistoi sitä asiakkaan nähden näyttääk seen, maistuuko se selluvesille. Jos se oli Oulun läheltä pyydetty, sitä ei voinut syödä.” Hämälä sanoo kokeneensa nuorena ympäristöahdistusta, samanlaista, jota monet nuoret nykyäänkin kokevat. Siitä huolimatta, tai ehkä juuri sen takia, hän lähti opiskelemaan sellu- ja paperitek niikkaa Otaniemeen. Koko hänen työuransa ajan metsä teollisuudessa on pohdittu, miten ympä ristövaikutuksia vähennetään. Yksi tärkeä muutos tapahtui, kun Ahlström 1970-luvun alussa rakensi Varkauteen maailman ensimmäisen sellutehtaan, jossa hajukaasut kerättiin talteen. Muut yhtiöt seurasivat. Vesiensuojelun tila puolestaan alkoi parantua, kun tehtaiden yhteyteen alet tiin rakentaa aktiivilietelaitoksia, jossa bakteerit hajottavat jätevedestä orgaani sia yhdisteitä. Ensimmäinen tehtiin vuonna 1985 Äänekosken sellutehtaalle, jossa sellutehdas ja paikalliset asukkaat olivat kiistelleet vesiensuojelusta. Aktiivilietelaitos rakennettiin myös Joutsenon sellutehtaalle, jossa Hämälä työskenteli 1980-luvun lopulla tutki musinsinöörinä. Hän huomauttaa, että
”Jos mitään ulkoista painetta ei olisi ollut, muutosta ei olisi tullut”
Hämälä katsoi kauhuissaan, kun akti vistit kiipeilivät laitoksen päällä ja heidän allaan valtavat roottorit pyörivät kovaa vauhtia. ”Huusin että tulkaa alas, tehän kuo lette jos te putoatte.” Hänen sanoillaan ei ollut vaikutusta. Kun vieraat olivat saaneet esiteltyä mie lenosoituslakanaansa puhdistamon päällä valokuvia varten, he laskeutuivat oma-aloitteisesti. Kukaan ei vahingoit tunut, mutta Hämälää tilanne hirvittää vieläkin. ”Jälkikäteen olen ajatellut, että minun olisi ilman muuta pitänyt lyödä hätäkat kaisijaa ja pysäyttää laitos.” VUOSIEN MITTAAN ympäristöjärjestöt ovat tulleet Hämälälle tutuiksi. Näke mykset ovat joskus kaukana toisistaan, mutta joskus yllättävänkin lähellä. Hän uskoo, että metsäteollisuus on vähen tänyt päästöjään ja muuttanut metsien käsittelytapojaan osittain järjestöjen työn ansiosta. ”Pahasti pelkään, että jos mitään ulkoista painetta ei olisi ollut, muutosta ei olisi tullut.” Tällä vuosituhannella pääpaino on ollut metsien monimuotoisuuden tur vaamisessa ja ilmastonmuutokseen val mistautumisessa. Jo 1990-luvulla luotiin metsien sertifiointijärjestelmät, jotka sai vat alkunsa sademetsien turvaamiseksi trooppisilta plantaasimetsiltä. Niitä on sittemmin sovitettu pohjoiseen metsä talouteen. Plantaasimetsätalous muistuttaa tehomaataloutta: puut kaadetaan, hak kuuaukko myrkytetään ja uusi puusuku polvi kasvatetaan ennen kuin tuhoeliöt ehtivät palata. Luonnonmukaisesta eko logiasta ei ole mitään jäljellä, kun taas suomalaisessa talousmetsässä sitä on Metsä Groupissa tehdyn arvion mukaan jäljellä 70 prosenttia. Tätäkin lukua on Hämälän pääjohta jakaudella lähdetty parantamaan. Kaksi vuotta sitten Metsä Group esitteli uudis tavan metsätalouden periaatteet, joiden ytimessä on ajatus, että samalla kun
aktiivilietelaitos vaati muutoksia myös itse tehtaan toimintaan. ”Lietelaitoksessa toimii biologinen prosessi, joka edellyttää, että sellutehtaan kemiallista prosessia pitää ajaa tarkasti. Koska jos aiheutuu päästöryöppy, biolo ginen prosessi kuolee. Lietelaitos vaatii, että tehtaalta tuleva kuormitus pysyy kohtuullisena.” JOUTSENON-VUOSINAAN Hämälä pääsi ensimmäistä kertaa tekemisiin ympäristöaktivistien kanssa. Kaasumaisen kloorin käyttö sellun valkaisussa oli ongelmallista, koska pro sessissa syntyi dioksiinia, joka aiheut taa syöpää. Tämän vuoksi metsäyhtiöt kehittivät menetelmiä, joissa klooria ei tarvittu. Joutsenossa kloorista luovuttiin vuonna 1991, ja yhtiö antoi sellulle nimen Ekopine. Ympäristöjärjestö Greenpeace katsoi, että kyse on viherpesusta. Neljä aktivistia ajoi veneellä sellutehtaan rantaan muka naan kankaasta tehty metrin korkuinen vihreä ankka – järjestön mielestä Ekopi nen ympäristöystävällisyys oli ”ankka” eli paikkaansa pitämätön väite. Hämälä otti aktivistit vastaan. Nämä kuitenkin kiipesivät aktiivilietelaitoksen puhdistamon päälle. Puhdistamossa on pintailmastuslai tos, jossa sähkömoottorit pyörittävät suu ria roottoreita, jotka puolestaan puhalta vat ilmaa jäteveteen. Rakenne on avoin, jotta ilma pääsee virtaamaan. Jätevesi kuohuu virtauksen voimasta ja pärskeet leviävät laitoksen rakenteisiin. Vedessä on suopaa, joten rakenteet muuttuvat liukkaiksi.
15
2/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
MITÄ TEET ELÄKKEELLÄ? LÄHES 40 VUODEN uran Metsä Groupilla tehnyt Ilkka Hämälä lopettaa työt yhtiön pääjohta- jana kesäkuun lopussa, ja uutena pääjohtajana aloittaa Jussi Van- hanen . Hämälä jää yhtiöstä eläk- keelle lokakuussa. Loivaa laskeu- tumista eläkepäiviin tukevat kolme
metsiä hyödynnetään taloudellisesti, metsäluonnon tilaa parannetaan. Periaatteita sovelletaan käytäntöön esimerkiksi Metsä Group Plus -metsän hoitomallilla: Metsiin jätetään enemmän säästöpuita ja tekopökkelöitä kuin sertifi kaatit edellyttävät, ja lahopuuta tavoitel laan enemmän. Vesistöjen ympärille jäte tään leveät suojakaistaleet. Metsä Grou pin omistajajäsenet päättävät itse, millä tavoin he metsiään käsittelevät, mutta viime vuonna jo kolmannes puukaupoista tehtiin Metsä Group Plus -mallin mukaan. HÄMÄLÄN VUONNA 2018 alkaneella pää johtajakaudella Metsä Group on inves toinut paljon ja tuotantolaitoksia on päi vitetty kilpailukyvyn parantamiseksi. Yhtiö on vahvassa kunnossa, mikä antaa puskuria, kun maailmantalous on sekai sin. Silti hän nostaa kaikkein korkeim malle muutokset metsänhoidon peri aatteissa. ”Olen myötävaikuttanut metsätalou den ekologiseen kehitykseen ja biodiver siteettiä tukevaan kehitykseen. Pidän sitä suurimpana onnistumisenani.” Uudistavaa metsätaloutta voi arvos tella siitä, että metsään jätetään rahan arvoista puutavaraa ja metsänomista jan taloudellinen tulos laskee. Hämälän mukaan vastustusta on kuulunut vain vähän. Yksi syy on, että juuri taloudelliset seikat tekevät periaatteista järkeviä. ”Monimuotoisuus parantaa met sien vastustuskykyä, jota tarvitaan, kun ilmasto muuttuu. Pystymme vähentä mään metsätuhoriskiä, millä on metsän omistajalle taloudellista merkitystä.” TULEVAISUUDESSA METSÄN taloudelli nen merkitys ei sitä paitsi perustu pelk kään puukauppaan, Hämälä ennustaa. Yhteiskunnallinen kehitys kulkee sii hen suuntaan, että luonto- ja hiilikom pensaatiot alkavat tuoda tuloja metsän omistajalle. ”Metsän taloudellinen arvo muo dostuu jatkossa sekä puukaupasta että muista tekijöistä. Meidän haasteemme on vaikuttaa siihen, että ne kaikki ovat tasa painossa.” Hän muistuttaa, että jotta metsä sitoo hiiltä pitkällä aikavälillä, puuta pitää toisinaan viedä sieltä pois, muuten hiili nielu pysähtyy. Tämä seikka pitää ottaa huomioon, kun hiilidioksidille laaditaan
hallintoneuvostossa puheenjohta- juus ja Laatuyhdistyksen puheen- johtajuus. Uusi ja mielenkiintoinen avaus innokkaalle teatteriharrasta- jalle on Suomen Kansallisteatterin hallitustehtävä. Muuten Hämälä aikoo todellakin ”jäädä eläkkeelle”, hän ei siis suun- nittele suurimittaisia työprojekteja. ”Työvuosia on mittarissa aika paljon. Ihmisen pitää myös elää vapaana.”
ensi vuoden alkupuolelle jatku- vaa hallintopaikkaa: Metsä Grou- pin sellu- ja sahayhtiö Metsä Fib- ren hallituksessa, Ilmarisen
kompensaatiomallia. Luontoarvokauppa puolestaan ei voi tarkoittaa vain sitä, että laajoja alueita otetaan pysyvään ja tiuk kaan suojeluun. Sopivia kohteita pitää voida löytää myös talousmetsistä. ”Tähän suuntaan lainsäädäntöä pitää kehittää. Puun tarvehan ei maailmassa osoita minkäänlaista taantumista, vaan ihmiset tarvitsevat arjessaan puusta val mistettuja tuotteita.” METSÄTEOLLISUUS ON tällä vuosituhan nella käynyt läpi ison muutoksen, kun painopaperin valmistus on kutistunut murto-osaan aiemmasta. Joidenkin mie lestä metsäteollisuus teki virheen, kun se vielä 30 vuotta sitten keskittyi paperei hin, vaikka sähköinen tiedonvälitys teki jo tuloaan. Hämälä on eri mieltä. Hän muistuttaa, että painopaperit olivat vielä 1990-luvulla hyvin kannattava tuote, koska ihmiset lukivat runsaasti lehtiä ja kirjoja. ”Jo 1970-luvun lopulla oli puhuttu, että digitalisaatio kaataa painopaperit. Se kuitenkin tapahtui vasta, kun päätelait teet tulivat sille tasolle, että ne korvaavat paperin.” Hän muistuttaa, että metsäteollisuus on läpi historiansa usein joutunut muut tumaan, kun maailma on muuttunut ja teknologia kehittynyt. Osa muutoksista on pieniä, osa isoja. Esimerkiksi sähkö teknisten paperien valmistus loppui, kun kaapelien eristeenä ei enää käytetty pape ria. Sellunkeiton sulfiittimenetelmästä luovuttiin, kun lujempaa massaa tuottava sulfaattimenetelmä nousi valtavirraksi.
Muutokset tapahtuvat hitaasti, koska kun tehdas rakennetaan, sen odotetaan toimivan vähintään 30 vuotta. Tehtaan tuote suunnitellaan sellaiseksi, että kysyntää riittää koko elinkaaren ajan. Toisinaan kysytään, miksei Metsä Group jalosta sellua pitemmälle. Hämä län mukaan yhtiö panostaa perusteolli suuteen, jota ohjaa yhtiön omistajajäsen ten tuottama raaka-aine, puu. ”Ei Outokummultakaan kysytä, miksi teette terästä kun voisitte tehdä pesuko neita.” Puun arvokkaimman tyviosan Metsä Group sahaa laudoiksi ja sorvaa vaneriksi tai kertopuuksi. Latvaosasta ja sahauk sessa syntyvästä hakkeesta keitetään sellua. Sellu on perusraaka-aine, josta voidaan tehdä esimerkiksi paperia, kar tonkia ja kangaskuitua. Metsä Group jalostaa itse noin puolet tuottamastaan sellusta. ”Kuitupuun jalostamiseen ei tois taiseksi ole järkevämpää vaihtoehtoa kuin tehdä sellua ja jatkojalostaa sitä. Puun suora energiakäyttö ei ole validi vaihtoehto.” Hän kehottaakin yhtiön omistaja
jäseniä toisaalta kat somaan pitkälle tule vaisuuteen, toisaalta elämään tätä päivää nykyisten reunaehto jen puitteissa. ”Katsokaa kauas mutta tehkää niitä asioita, joita tänä päi vänä pitää tehdä.”
LISÄÄ AIHEESTA: ON KESKUSTELUN AIKA -PODCAST
16
2/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
Valtapuuston keski-ikä vähintään
Kuollut puu vähintään, m 3 /ha
Tärkeimmät vanhan metsän kriteerit
Kuusi- ja lehtipuu valtainen
Havupuu valtainen
Lehtipuu valtainen
Mänty valtainen
200
140
20
10
Metsä- ja tunturilappi
Pohjois-boreaalisen eteläosa
160
140
30
20
140
100
40
30
Keski-boreaalinen
140
100
50
40
Hemi-eteläboreaalinen
Hallitus määritteli vanhat metsät
aktiivisessa metsätalouskäytössä olevat metsät eivät kuulu vanhan metsän mää ritelmän piiriin. Jos metsänhoidon jäljet näkyvät metsässä, sen katsotaan kuuluvan aktii visen käytön piiriin. Sama pätee, jos puustoa kasvatetaan pidennetyn kierto ajan, jatkuvan kasvatuksen tai luonnon läheisemmän metsänhoidon keinoin. Pidennetty kiertoaika tarkoittaa, että puusto uudistetaan tavallista vanhem pana. Jatkuva kasvatus puolestaan tar koittaa, että puustoa ei uudisteta pää tehakkuulla vaan metsä säilytetään puustoisena koko ajan. Säästöpuiden ja lahopuiden jättäminen metsään ei johda siihen, että kohde määritellään vanhaksi metsäksi. Maan hallitus on linjannut, että van han metsän alaraja on Etelä-Suomessa neljä hehtaaria ja Pohjois-Suomessa kah deksan hehtaaria. Metsä Group on puo lestaan todennut, että alarajan määrit telyssä käytetään tapauskohtaista har kintaa ja että joissakin kohteissa minimi pinta-ala voidaan määritellä tätä pienem mäksikin. Metsähallitus kartoittaa vuosina 2024–2026 valtion mailla mahdolliset luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät. Inventoitava pinta-ala on noin 350 000 hehtaaria ja siitä 87 prosenttia on Lapissa. Kartoituksen jälkeen Metsähallitus tekee esityksen suojeltavista alueista.
TEKSTI ILKKA LUUKKONEN Maan hallitus sai valmiiksi määritelmänsä vanhoille metsille. Metsä Groupin linjaus noudattaa sitä, eikä yhtiö osta puuta vanhoista metsistä. S uomen hallitus linjasi maalis kuussa kriteerit sille, miten mää ritellään vanhat metsät ja luon nontilainen metsä. Vanhojen
”nopealla aikataululla”. Työ kuitenkin osoittautui luultua vaikeammaksi, ja pää tös asiasta saatiin vasta nyt. METSÄ GROUPN PUUNHANKINNAN ja metsäpalveluiden kestävän kehityksen johtaja Vesa Junnikkala sanoo ole vansa tyytyväinen siihen, että hallituk sen linjaus on valmistunut. Hän sanoo, että Metsä Group sitoutuu määritelmiin ja muistuttaa, että yhtiö hankkii puuta vain talousmetsistä. ”Metsä Groupin oma linjaus noudatte lee kansallista linjausta. Metsä Group ei hanki puuta vanhoista, luonnontilaisiksi määritellyistä tai muuten suojelunarvoi sista metsistä.” Hänen mukaansa on tärkeää huo mata, että valtion linjauksen mukaan
metsien määrittelyssä pääkriteerit ovat puuston ikä ja kuolleen puun määrä. Luonnontilaisille metsille ei määritellä tarkempia kriteerejä, vaan Suomi käyt tää EU-komission määritelmää. Pääkriteerien lisäksi määrittelyssä käytetään lisäkriteerejä. Näitä ovat met sikön alkuperä, metsikön rakenteellinen monipuolisuus, monille eliölajeille tär keät elinympäristöpuut ja indikaattori lajit, joilla tarkoitetaan vanhoille metsille tyypillisiä lajeja. Vanhojen metsien määrittely oli sovittu jo hallitusohjelmassa vuonna 2023. Siinä todettiin, että työ tehdään
17
2/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
Kokenut metsuriyrittäjä satsaa nuoriin osaajiin Mika Kauppila tekee yhteistyötä Harjun oppimiskeskuksen kanssa ja uskoo, että käytännön työ houkuttelee alalle uutta sukupolvea.
TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVAT MIKKO NIKKINEN
M ika Kauppilalla on metsurin ”Se oli silloin ainoa tapa työllistyä.” Toiminimenä startannut yritys muuttui helmi kuussa 2025 osakeyhtiöksi. Muutoksen taustalla on viime vuosina voimakkaasti kasvanut liiketoiminta. Vaikka metsurin työlle nykyään on kysyntää, tekijöitä on vaikea löytää. Ala ei pitkään aikaan hou kutellut nuoria, joten nykyisten metsureiden keski- ikä alkaa olla lähempänä 60:tä vuotta. ”Eikä ammattimetsureita edelleenkään ole vapailla työmarkkinoilla.” Kauppila on ratkaissut ongelman aloittamalla työstä yli 40 vuoden kokemus. Kun metsäyhtiöt 1990-luvun laman yhteydessä luopuivat omista met sureistaan, hän päätti perustaa oman yrityksen, Mikan Metsätyön. yhteistyön metsureita kouluttavan Harjun oppimis keskuksen kanssa. Yhteistyö on jatkunut kahden vuoden ajan, ja harjoittelijoita tulee vuosi vuodelta enemmän. ”Olen ilmoittanut koululle, että otan harjoitteluun kaikki halukkaat. Viime vuonna harjoittelijoita oli viisi, tänä vuonna kuusi. Osa aloittaa huhtikuussa ja
Otan harjoitteluun kaikki halukkaat, sanoo Mika Kauppila.
jatkaa kesäkuun loppuu, osa tulee vielä syksyllä toi selle jaksolle.” Harjoittelupaikkojen tarjoaminen on monille yri tyksille haasteellista, sillä alle täysi-ikäinen ei voi tehdä metsätöitä yksinään. ”Suurissa yrityksissä tämä voi olla ongelma, sillä metsurin työ on itsenäistä, eikä työnjohtoa ole. Minä sen sijaan voin olla itse nuorten tukena.” Harjoittelusta voi avautua nuorelle myös työ paikka. Kauppila kertoo palkanneensa viime vuoden harjoittelijoista yhden omaan yritykseensä. MIKAN METSÄTYÖ TOIMII Virolahdelta käsin lähi kuntien alueella. Palveluihin kuuluvat raivaustyöt, metsänistutukset ja tonttipuiden kaadot. Talvella yritys tekee myös lumenpudotuksia katoilta.
18
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52 Page 53 Page 54 Page 55 Page 56Powered by FlippingBook