2/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
MITÄ TEET ELÄKKEELLÄ? LÄHES 40 VUODEN uran Metsä Groupilla tehnyt Ilkka Hämälä lopettaa työt yhtiön pääjohta- jana kesäkuun lopussa, ja uutena pääjohtajana aloittaa Jussi Van- hanen . Hämälä jää yhtiöstä eläk- keelle lokakuussa. Loivaa laskeu- tumista eläkepäiviin tukevat kolme
metsiä hyödynnetään taloudellisesti, metsäluonnon tilaa parannetaan. Periaatteita sovelletaan käytäntöön esimerkiksi Metsä Group Plus -metsän hoitomallilla: Metsiin jätetään enemmän säästöpuita ja tekopökkelöitä kuin sertifi kaatit edellyttävät, ja lahopuuta tavoitel laan enemmän. Vesistöjen ympärille jäte tään leveät suojakaistaleet. Metsä Grou pin omistajajäsenet päättävät itse, millä tavoin he metsiään käsittelevät, mutta viime vuonna jo kolmannes puukaupoista tehtiin Metsä Group Plus -mallin mukaan. HÄMÄLÄN VUONNA 2018 alkaneella pää johtajakaudella Metsä Group on inves toinut paljon ja tuotantolaitoksia on päi vitetty kilpailukyvyn parantamiseksi. Yhtiö on vahvassa kunnossa, mikä antaa puskuria, kun maailmantalous on sekai sin. Silti hän nostaa kaikkein korkeim malle muutokset metsänhoidon peri aatteissa. ”Olen myötävaikuttanut metsätalou den ekologiseen kehitykseen ja biodiver siteettiä tukevaan kehitykseen. Pidän sitä suurimpana onnistumisenani.” Uudistavaa metsätaloutta voi arvos tella siitä, että metsään jätetään rahan arvoista puutavaraa ja metsänomista jan taloudellinen tulos laskee. Hämälän mukaan vastustusta on kuulunut vain vähän. Yksi syy on, että juuri taloudelliset seikat tekevät periaatteista järkeviä. ”Monimuotoisuus parantaa met sien vastustuskykyä, jota tarvitaan, kun ilmasto muuttuu. Pystymme vähentä mään metsätuhoriskiä, millä on metsän omistajalle taloudellista merkitystä.” TULEVAISUUDESSA METSÄN taloudelli nen merkitys ei sitä paitsi perustu pelk kään puukauppaan, Hämälä ennustaa. Yhteiskunnallinen kehitys kulkee sii hen suuntaan, että luonto- ja hiilikom pensaatiot alkavat tuoda tuloja metsän omistajalle. ”Metsän taloudellinen arvo muo dostuu jatkossa sekä puukaupasta että muista tekijöistä. Meidän haasteemme on vaikuttaa siihen, että ne kaikki ovat tasa painossa.” Hän muistuttaa, että jotta metsä sitoo hiiltä pitkällä aikavälillä, puuta pitää toisinaan viedä sieltä pois, muuten hiili nielu pysähtyy. Tämä seikka pitää ottaa huomioon, kun hiilidioksidille laaditaan
hallintoneuvostossa puheenjohta- juus ja Laatuyhdistyksen puheen- johtajuus. Uusi ja mielenkiintoinen avaus innokkaalle teatteriharrasta- jalle on Suomen Kansallisteatterin hallitustehtävä. Muuten Hämälä aikoo todellakin ”jäädä eläkkeelle”, hän ei siis suun- nittele suurimittaisia työprojekteja. ”Työvuosia on mittarissa aika paljon. Ihmisen pitää myös elää vapaana.”
ensi vuoden alkupuolelle jatku- vaa hallintopaikkaa: Metsä Grou- pin sellu- ja sahayhtiö Metsä Fib- ren hallituksessa, Ilmarisen
kompensaatiomallia. Luontoarvokauppa puolestaan ei voi tarkoittaa vain sitä, että laajoja alueita otetaan pysyvään ja tiuk kaan suojeluun. Sopivia kohteita pitää voida löytää myös talousmetsistä. ”Tähän suuntaan lainsäädäntöä pitää kehittää. Puun tarvehan ei maailmassa osoita minkäänlaista taantumista, vaan ihmiset tarvitsevat arjessaan puusta val mistettuja tuotteita.” METSÄTEOLLISUUS ON tällä vuosituhan nella käynyt läpi ison muutoksen, kun painopaperin valmistus on kutistunut murto-osaan aiemmasta. Joidenkin mie lestä metsäteollisuus teki virheen, kun se vielä 30 vuotta sitten keskittyi paperei hin, vaikka sähköinen tiedonvälitys teki jo tuloaan. Hämälä on eri mieltä. Hän muistuttaa, että painopaperit olivat vielä 1990-luvulla hyvin kannattava tuote, koska ihmiset lukivat runsaasti lehtiä ja kirjoja. ”Jo 1970-luvun lopulla oli puhuttu, että digitalisaatio kaataa painopaperit. Se kuitenkin tapahtui vasta, kun päätelait teet tulivat sille tasolle, että ne korvaavat paperin.” Hän muistuttaa, että metsäteollisuus on läpi historiansa usein joutunut muut tumaan, kun maailma on muuttunut ja teknologia kehittynyt. Osa muutoksista on pieniä, osa isoja. Esimerkiksi sähkö teknisten paperien valmistus loppui, kun kaapelien eristeenä ei enää käytetty pape ria. Sellunkeiton sulfiittimenetelmästä luovuttiin, kun lujempaa massaa tuottava sulfaattimenetelmä nousi valtavirraksi.
Muutokset tapahtuvat hitaasti, koska kun tehdas rakennetaan, sen odotetaan toimivan vähintään 30 vuotta. Tehtaan tuote suunnitellaan sellaiseksi, että kysyntää riittää koko elinkaaren ajan. Toisinaan kysytään, miksei Metsä Group jalosta sellua pitemmälle. Hämä län mukaan yhtiö panostaa perusteolli suuteen, jota ohjaa yhtiön omistajajäsen ten tuottama raaka-aine, puu. ”Ei Outokummultakaan kysytä, miksi teette terästä kun voisitte tehdä pesuko neita.” Puun arvokkaimman tyviosan Metsä Group sahaa laudoiksi ja sorvaa vaneriksi tai kertopuuksi. Latvaosasta ja sahauk sessa syntyvästä hakkeesta keitetään sellua. Sellu on perusraaka-aine, josta voidaan tehdä esimerkiksi paperia, kar tonkia ja kangaskuitua. Metsä Group jalostaa itse noin puolet tuottamastaan sellusta. ”Kuitupuun jalostamiseen ei tois taiseksi ole järkevämpää vaihtoehtoa kuin tehdä sellua ja jatkojalostaa sitä. Puun suora energiakäyttö ei ole validi vaihtoehto.” Hän kehottaakin yhtiön omistaja
jäseniä toisaalta kat somaan pitkälle tule vaisuuteen, toisaalta elämään tätä päivää nykyisten reunaehto jen puitteissa. ”Katsokaa kauas mutta tehkää niitä asioita, joita tänä päi vänä pitää tehdä.”
LISÄÄ AIHEESTA: ON KESKUSTELUN AIKA -PODCAST
16
Powered by FlippingBook