Metsä Groupin Viesti 2 - 2025

2/25

METSÄ GROUPIN VIESTI

TERMIT TUTUIKSI

Lannoitus

J os tuntee yhtään maataloutta, tietää, miten tärkeä asia apulanta on. Metsätaloudessa lannoitus ei ole samalla tavalla arkipäivää, mutta puustokin kasvaa paremmin, jos sitä vauhditetaan lisäravinteilla. Suomessa lannoitettiin metsää vuonna 2023 yhteensä 70 000 hehtaarin alueella. Se on noin 0,3 prosenttia met sien pinta-alasta. Suurin osa näistä oli kivennäismai den lannoituksia, joissa maastoon levi tetään typpilannoitetta. Yleensä kiven näismailla on pulaa juuri typestä, mikä rajoittaa puuston kasvua. Sen sijaan tur vemailla eli ojitetuilla soilla on yleensä typpeä runsaasti mutta puiden kasvua rajoittaa kaliumin ja fosforin puute. Tur vemailla paras lannoite on hyvälaatuinen puutuhka, joka sisältää puiden tarvitse mia ravinteita. Sekä kivennäis- että turve mailla voi olla pulaa myös boorista. LANNOITUS JAETAAN kahteen luok kaan, kasvatus- ja terveyslannoitukseen. Kasvatuslannoitus tähtää yksiselittei sesti puuston kasvuun, ja se tarkoittaa yleensä kivennäismaiden typpilannoi tusta. Terveyslannoitus puolestaan täh tää ravinnetasapainon korjaamiseen, ja se tarkoittaa yleensä turvemaiden tuhkalannoitusta. Myös boorilannoitus sekä kivennäis- että turvemailla luetaan terveyslannoitukseksi. Terveyslannoi tuksen kustannuksiin voi hakea valtion metka-tukea (lyhenne sanoista metsäta louden kannustinjärjestelmä). Lannoitteet levitetään metsään joko metsätraktorilla, jolloin ajetaan harvennushakkuita varten tehtyjä ajo uria, tai nykyään yhä useammin heli kopterista. Booria voidaan levittää myös käsin.

Parhaita kasvatuslannoituskohteita ovat varttuneet, kuivahkojen kankaiden mäntyvaltaiset ja tuoreiden kankaiden kuusi- tai mäntyvaltaiset kasvatusmet sät. Kasvatuslannoituksesta hyötyy eni ten harvennettu, hyväkuntoinen metsä. Harvennuksen jälkeen on hyvä antaa lat vusten ja juuriston vahvistua pari–kolme vuotta ennen lannoitusta. Lannoituksen jälkeen puiden neula set elpyvät, jolloin puu yhteyttää aiem paa tehokkaammin, mikä lisää puuston kasvua. Kangasmailla kasvu voi lisääntyä 30 prosenttia. Turvemaiden terveyslan noituksilla kasvu voi kaksin- tai kolmin kertaistua. Kasvatuslannoitus vaikut taa kuusikoissa 8–10 vuotta ja männi köissä 6–8 vuotta, kun taas tuhkalan noitus antaa jopa yli 30 vuotta kestävän kasvunlisän. Lannoitustulokseen vaikuttavat metsän sijainti, maan viljavuus ja puus ton kunto. Kivennäismaiden kasva tuslannoituksissa metsänomistaja voi odottaa yhteensä 13–25 kuutiometrin lisäkasvua hehtaarille lannoituksen vai kutusajaksi. Lannoitus on kannattava investointi myös taloudellisesta näkö kulmasta. Kohteesta riippuen metsän omistaja voi saada siitä 10–20 prosentin tuoton. YMPÄRISTÖ OTETAAN HUOMIOON jo silloin, kun lannoitusta suunnitellaan. Vesistöjen varsille jätetään 20–50 met rin levyiset suojakaistat, ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet rajataan lannoituksen ulkopuo lelle. Tärkeillä pohjavesialueilla ei käy tetä muita lannoitteita kuin puhdasta puutuhkaa. Metsän virkistyskäyttöä, kuten marjastusta tai sienestystä, lan noitus ei estä.