Metsä Groupin Viesti 2 - 2025

2/25

METSÄ GROUPIN VIESTI

Tavoitteena ei ole samanmielisyys, vaan kuuntelu

DialogiAkatemian kutsumana dialogeja suunnittelevassa työryhmässä. Hänen arvionsa mukaan sosiaalinen media antaa ymmärtää, että keskustelijat olisi vat kauempana toisistaan kuin he todel lisuudessa ovat. Kasvotusten voidaan huomata, että yhteistä on enemmän kuin ennalta olisi odottanut. ”Dialogisuus on kohtaamista ja keino löytää riittävä yhteinen arvopohja ja jaettu positiivinen tulevaisuuskuva”, hän sanoo. Dialogin tavoitteena ei ole saman mielisyys tai oman ajattelun myyminen, vaan kuuntelu ja ymmärrys. ”Tavoite ei ole muuttaa ihmisten ajat telua, vaan ennen kaikkea laajentaa sitä ja kohtauttaa erilaisia näkemyksiä”, Pantsar kertoo. VUOROPUHELUA TARVITAAN Lehes virran mukaan erityisesti siksi, että voidaan edistää kestävyysmurrosta ja tiedepohjaista vihreää siirtymää. Luon non monimuotoisuuden köyhtyminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen

tavoitteena on vahvistaa luonnon tilaa ja siirtää metsä seuraavalle sukupolvelle elinvoimaisempana, monimuotoisem pana ja ilmastokestävämpänä kuin se on tullut nykyisille omistajille. METSÄ GROUP JÄRJESTI suuren Metsä dialogipäivän yhteydessä eri puolilla Suomea 15 keskustelutilaisuutta, joissa teemana oli uudistava metsätalous. Tilaisuuksien kutsuvieraiden joukossa oli esimerkiksi metsäteollisuuden, oppi laitosten, kuntien ja järjestöjen edustajia. Pantsar pitää metsäteollisuuden osal listumista tapahtumaan tärkeänä. ”Katson, että metsäteollisuuden on todella hyödyllistä saada tietoa siitä, mitä ihmiset toivovat ja ehkä pelkäävätkin metsiin liittyen.” Pirkkalassa järjestetyssä tilaisuudessa saman pöydän ääreen kokoontui noin kymmenen hengen joukko. ”Kaikki puhuivat vapautuneesti ja toi vat esiin oman kantansa. Se oli hienoa”, kertoo keskustelua vetämässä ollut Metsä Groupin puunhankinnan Tampereen- piiripäällikkö Ilkka Köntti . Esimerkiksi lähimetsät ja kaupunki rakentaminen herättivät paljon keskus telua. Syyskuussa Koneen Säätiö julkaisee käytyjen keskusteluiden pääteemoista yhteenvedon. Niiden pohjalta se koostaa myös vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaari oita metsille Suomessa. TULEVAISUUDEN METSÄKESKUSTELUUN Pantsar toivoo vahvemmin mukaan myös metsänomistajia. Tällä hetkellä heidän äänensä ei kuulu riittävästi. Hän nostaa esiin myös sen, että metsänomistajat eivät ole yksi saman mielinen joukko, vaan heidänkin näke myksissään on eroja. Yhteistä on kuiten kin se, että metsillä on monille metsän omistajille iso merkitys, ja he tekevät töitä niiden eteen. ”Voisi sanoa, että metsänomista jat ovat jopa ilmasto- ja luontotaistelun sankareita. He ansaitsevat enemmän arvostusta.”

sopeutuminen Suomessa ovat yhteisiä haasteita, jotka täytyy hänen mukaansa ratkaista yhdessä. ”Dialogisuus synnyttää parhaimmil laan – ja on jo synnyttänyt – yhteisölli syyttä ja kumppanuuksia, jotka auttavat meitä kehittämään toimintaamme ja menemään eteenpäin”, Lehesvirta sanoo. Metsä Groupilla on esimerkiksi useita yhteistyökumppaneita tutkimus- ja ympäristöjärjestöpuolella. Yhtiön yli kaksi vuotta sitten käyttöön ottama uudistava metsätalous on Lehesvirran mukaan myös esimerkki tavoitteesta, jonka saavuttaminen vaatii yhteis työtä ja laajaa verkostoa. Metsä Groupin

Metsä Groupin Ilkka Köntti kertoo, että aktiivisen keskustelun lisäksi toisten näkemysten kuunteleminen toi Pirkkalan metsäkeskustelussa oivalluksia ja lisäsi ymmärrystä.