Metsä Groupin Viesti 2 - 2025

2/25

METSÄ GROUPIN VIESTI

AKTIIVINEN OTE LUONTOARVOIHIN KANNATTAA Metsä Group Plus -toimintamallilla saavutettiin talousmetsässä kolmesta skenaariosta parhaat luontoarvot. Taloudellisestikin on järkevää synnyttää aktiivisesti lahopuuta.

TEKSTI ANTTI KIVIMÄKI

M onimuotoisuuden aktiivinen lisääminen kuulostaa monen metsänomistajan korvissa pel kältä kuluerältä. Näin ei vält tämättä ole. Asia paljastuu selvityksessä, jonka Luonnonvarakeskuksen (Luke) tut kijat tekivät Finsilvan talousmetsissä. Metsä- ja luontopääomayhtiö Finsilva Oyj on Suomen neljänneksi suurin yksi tyinen metsänomistaja. Se omistaa noin 130 000 hehtaaria metsää. Vuonna 2022 Finsilva lisäsi strategiaansa luontopää oman ja luontoarvot perinteisten metsä talouden arvojen rinnalle. Vuodesta 2023 se on vahvistanut tavoitetta ottamalla käyttöön Metsä Group Plus -hoitomallin. Mitä tämä tarkoittaa metsien moni muotoisuudelle ja hakkuutuloille tule vaisuudessa? Metsä kasvaa hitaasti, joten Luken selvitys on luonteeltaan skenaario malli. Siinä lasketaan kolmen skenaarion vaikutukset 50 vuoden ajalle nykyhet kestä eteenpäin todellisilla puuvaratie doilla. Puuston tilavuuden pitää lopussa olla vähintään sama kuin alussa. Nettotu lojen nykyarvo pyritään maksimoimaan sillä oletuksella, että korkokanta pysyy vakiona 3 prosentissa.

Luonnonhoito- toimista tulee ehkä nykyistä enemmän tuloja

suojavyöhykkeiksi. Jatkuvapeitteistä kas vatusta lisätään ojitetuissa mustikka- ja ruohoturvekankaiden kuusikoissa. Kolmannessa skenaariossa (SK3) tämän lisäksi jatkuvaa kasvatusta har joitetaan myös varputurvekankaiden karuilla rämeillä. Kangasmaiden männi köissä kiertoaikoja pidennetään kasvatta malla päätehakkuuläpimittaa 2–3 sentillä kankaan kuivuudesta riippuen. KANNATTAVUUDEN OSALTA tulokset ovat yleisten odotusten vastaisia. Puuston nettonykyarvo on Finsilvan nykyskenaariossa (SK2) vain 0,7 prosent tia pienempi kuin se olisi perusskenaa riossa kaikilla korkokannoilla. Puuston nettonykyarvo lasketaan diskonttaamalla eli nykyarvoistamalla tulevien hakkuutu lojen ja metsänhoitokustannusten erotus. Pudotus johtuu kahdesta tekijästä. Hakkuukertymän rakenne muuttuu, ja metsänhoitotoimiin kuluu enemmän rahaa. Näistä suurempi vaikutus on met sänhoitokustannusten kasvulla. ”0,7 prosentin pudotus nettonyky arvossa on lopulta yllättävänkin pieni, kun monimuotoisuustoimia lisätään

Perusskenaariossa (SK1) metsää hoide taan perinteisellä Finsilva-mallilla siten, että lisäksi luonnonhoitotoimissa nou datetaan sertifioinnin kriteeristöä kestä västä metsänhoidosta. Finsilvan nykyskenaariossa (SK2) sovelletaan lisäksi Metsä Group Plus -toimintamallia. Siinä hakkuissa met sään jätetään sertifikaattien vaatimuksia enemmän säästöpuuta sekä katkotaan muutaman metrin korkeudelta puita niin sanotuiksi tekopökkelöiksi. Tämä vauh dittaa lahopuun syntyä. Lisäksi nykyskenaario-mallissa noin kaksi prosenttia metsäalasta jäte tään riistatiheiköksi esimerkiksi metsä kanalintujen pesille sekä vesistöjen