Metsä Groupin Viesti 3 - 2018

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2018

Teppo Jämsen:

Saan yhteis- työstä ison talon edut s. 16

JÄSENET Puukaupan ennakko

METSÄT Metsänomistaja päättää hakkuu tavan s. 32

METSÄ BOARD Kartongista vaihtoehto kuplamuoville s. 49

PUUMARKKINAT Hyvät edellytykset

rahoituspalvelu kiinnostaa s. 20

vilkkaalle puu kaupalle s. 14

BIOTALOUS ON RATKAISU

Älykäs ja vastuullisesti kasvatettu puukuitu on Suomen merkittävin uusiutuva luonnonvara. Se on tulevaisuuden raaka-aine, joka auttaa meitä korvaamaan fossiilisia raaka-aineita. Lue lisää: www.metsagroup.com/alykaskuitu

PÄÄKIRJOITUS

OMISTAJAJÄSEN JA SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2018

Teppo Jämsen:

Saan yhteis- työstä ison talon edut s. 16

PUUMARKKINAT Hyvät edellytykset

JÄSENET Puukaupan ennakko

METSÄT Metsänomistaja päättää hakkuu tavan s. 32

METSÄ BOARD Kartongista vaihtoehto kuplamuoville s. 49

vilkkaalle puu kaupalle s. 14

rahoituspalvelu kiinnostaa s. 20

viesti_3_18_reprotaitto.indd 1

6.9.2018 6.06

Kannessa: Teppo Jämsen on tyytyväinen metsä- omaisuuden hoito- sopimusasiakas. s.16

Uskomme vahvasti metsä- talouden tulevaisuuteen S uomalainen metsätalous ja metsäteollisuus ovat eläneet vahvaa menestyksen kautta jo pidemmän ajan. Menestys syntyy

METSÄ GROUPIN VIESTI ON METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN OMISTAJAJÄSEN- JA METSÄ GROUPIN SIDOSRYHMÄLEHTI.

LEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. 69. VUOSIKERTA.

Asiakkaamme arvioivat toimintaamme laa- jasti. Vastuullisuus on asiakkaiden kiinnostuk- sen kärjessä. Metsä Groupin mahdollisuudet kehittää vastuullista, uudistuvaa ja tulevaisuu- den trendit huomioon ottavaa liiketoimintaa ovat erinomaiset. Puunhankintamme perus- tuu jäsenistömme metsätalouteen. Osuuskun- nan jäsenet ovat valmiit jatkamaan metsiensä hoitoa hyvien, sukupolvien aikana syntyneiden käytäntöjen mukaan. Näin on metsiemme nykyinen hyvä tila rakennettu. Tähän poh- jaan kun lisäämme jatkuvan menetelmien kehityksen ja uuden teknologian tuomat mah- dollisuudet pysymme kestävän metsätalouden mallimaana tulevaisuudessakin. Teollisuuden on uudistuttava ja perustaa on vahvistettava. Uusista avauksista esimerk- kinä olkoon perustamamme innovaatioyhtiö Metsä Spring, jonka kautta siirrämme uusia tuotteita tutkimuksesta tuotantoon. Teollisen pohjan vahvistamista teemme esimerkiksi Kemissä, jossa on aloitettu esiselvitys Kemin sellutehtaan uudistuksen vaihtoehdoista. Me Metsä Groupissa uskomme vahvasti suomalaisten metsien, suomalaisen metsä- omistuksen ja vastuullisen metsätalouden tu- levaisuuteen. Haluamme olla aktiivisena toi- mijana kehittämässä teollisuutta, tuotteita ja markkinoita, joilla tulevina vuosikymmeninä pysymme maailman kasvavilla markkinoilla kilpailukykyisinä. Metsäsektorin on pysyt- tävä Suomen talouden merkittävänä osana, yhdessä me voimme tämän tärkeän tavoitteen toteuttaa.

JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.FI

ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä. Maailman- talouden kehitys on toimintaamme ohjaava perusvoima. Siirtyminen fossiilisista raaka- aineista uusiutuvien käyttöön on vahva trendi, joka näkyy merkittävästi perinteis- ten tuotteidemme kysynnässä ja avaa mah- dollisuuksia uusilla tuotealueilla. Suomalaisen metsätalouden toimijoilta edellytetään kykyä ja malttia arvioida ne kehityssuunnat, joissa suomalaisen metsän ja puuraaka-aineen ominaisuudet tuovat pitkä- aikaisen kilpailukyvyn. Suomi ei ole eikä voi olla halvan puun tuotantoalue. Siksi meidän on erittäin tärkeää kehitystyössämme muistaa suomalaisen puun laatu ja hyödyntää sen eri- tyiset ominaisuudet tuotteissamme. Kasvava uusiutuvien materiaalien ja poltto- aineiden kysyntä on tuonut kasvavan huolen metsiemme ekologisen kestävyyden säilymi- sestä. Suomalainen tapa toimia luonnonmet- sissä rinnan taloudellista hyötyä hakien ja metsäluonto säilyttäen on vahvuutemme. On yksiselitteisesti oikein ja välttämätöntä turvata metsäluonnon ekologinen kestävyys. Suoma- laiset metsät ovat monikäytön malliesimerk- kejä, voimme turvata uhanalaiset elinympäris- töt, käyttää metsiä virkistyskäytössä ja korjata metsien satoa niin puuna kuin vaikkapa mar- joina ja sieninä. Eri katsantokannoilta metsää lähestyvien on syytä kuulla ja kuunnella tois- tensa mielipiteitä ja hakea kehitystoimia, joilla metsien moninaiskäyttö voidaan turvata. Suomalaiset metsät ja metsäosaami- semme ovat kansainvälisiä kilpailuetujamme.

PÄÄTOIMITTAJA JUHA LAINE JUHA.LAINE@METSAGROUP.COM TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ SIRKKU VANHATALO SIRKKU.VANHATALO@METSAGROUP. COM TOIMITUSNEUVOSTO JUHA JUMPPANEN, KRISTA KIMMO, JUHA MÄNTYLÄ, MARKKU PAANANEN, AHTI SIPONEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 TELEFAX 01046 54401 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM

ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711

ULKOASU WWW.BERRYCREATIVE.FI

KIRJAPAINO PUNAMUSTA

PAINOS 124 000

PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M²

Espoossa 10. syyskuuta 2018

PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@ METSAGROUP.COM

ILKKA HÄMÄLÄ PÄÄJOHTAJA, METSÄ GROUP

metsä groupin viesti | 3

ÄÄNEKOSKEN ja Uuraisten kahdeksalla alakoululla jär- jestettiin tapahtumia, joissa oppilaille kerrottiin muun muassa puutavara-auton turvallisesta kohtaamisesta. Ekaluokkalainen Vilma istahti innoissaan Markku Häyrisen auton ratin taakse. LIIKENNETURVALLISUUS 8

4 | metsä groupin viesti

METSÄ GROUPIN VIESTI 3/2018

PUUMARKKINAKATSAUS

14 ”Puun kysyntä on hyvä, ja kauppaa käydään aktiivisesti.”

JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA, METSÄ GROUP

Metsäasiantuntija Iida Härmänmaa opastaa asiakkaitaan myös metsäsertifiointiin liittyvissä asioissa.

Wangqiu Song sai tammikuussa tehtäväkseen vahvistaa Metsä Groupin liiketoimintaa ja tunnettuutta Aasiassa.

PÄÄKIRJOITUS 3 ILKKA HÄMÄLÄ Pääjohtaja

HENKILÖ 28 ILKKA SALONEN

ASIAKAS 54 HAPERT-TRAILEREISSA käytetään Metsä Woodin koivuvaneria

34 METSÄNHOIDON

ja puukaupan palvelumme esittelyssä 36 SUON ENNALLISTAMINEN kirkasti Käpylammen 38 KAIKKI METSÄKONEEN-

Hallituksen uusi jäsen esittelyssä

LYHYESTI 7 HENKILÖKUVASSA

JÄSENET

TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ 30 METSÄ KASVAA, tutkimus hioo menetelmiä

KULJETTAJAT koulutuksessa

metsäasiantuntija Maarit Häkkänen

16 TEPPO JÄMSEN kertoo sopimus- asiakkuudestaan

LIIKETOIMINTA- ALUEET

TULOS 12 METSÄ GROUPIN puolivuosikatsaus PUUMARKKINA- KATSAUS 14 JUHA MÄNTYLÄ Metsäjohtaja

20 ARI SÄISÄ

METSÄ GROUP AASIASSA 40 KONSERNILLA

sai puukaupparahaa nopeasti käyttöönsä

46 VIERAILUKESKUS

rakennettiin Metsä Woodin insinööripuutuotteista

22 OVATHAN METSÄSI mukana metsä- sertifioinnissa? 24 EDUSTAJISTOVAALI on ensi keväänä 26 ASTU VIRTUAALIMETSÄÄN vielä tänä vuonna

on hyvä maine Aasiassa

48 PRO NEMUS

INNOVAATIOYHTIÖ 42 POTENTIAALISET kehitys- ja sijoituskohteet etsinnässä YHTEISTYÖKUMPPANI 44 ETÄMETSÄNOMISTAJIEN ääni kuuluu yhä paremmin

kertoo Metsän tarinaa

49 IIRO NUMMINEN innovoi kartongista

vaihtoehdon kuplamuoville

KOLUMNI 27 OLLI LAITINEN Kehitysjohtaja, Puukauppa ja metsäpalvelut

50 BIOTUOTETEHTAALLA monta syytä juhlaan

METSÄT 32 METSÄNOMISTAJA päättää hakkuutavan

52 MÄNTÄN TEHDAS on 150-vuotias

metsä groupin viesti | 5

Verkkokaupastamme löydät koneita, laitteita, kirjoja, vaatteita ja kenkiä metsänomistajan ja luonnossa liikkujan tarpeisiin. Tuotteesta riippuen voit maksaa ostoksesi rahalla, puukaupoista ja metsänhoitopalve- luista kertyneillä bonuksilla tai niiden yhdistelmällä. Tervetuloa ostoksille: www.metsaverkko.fi Hyödynnä bonukset verkkokaupassa!

Esim. 80 bonuseurolla 100 euron arvoinen etuseteli Husqvarna-etusetelit moottori- ja raivaussahoihin ja turvavarusteisiin 40/80/200/400 bonuseuroa

Treehog TH040 turvasormikas 12 € (sis. alv) + 5 bonuseuroa

Nordforest viiltosuojakenkä Esim. 50 € (sis. alv) + 40 bonuseuroa

Toimitusajat voivat vaihdella tavarantoimittajan varastotilanteesta riippuen.

METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

LYHYESTI

HENKILÖKUVASSA-PALSTALLA TAPAAMME OMISTAJAJÄSENIÄ JA METSÄAMMATTILAISIA

HENKILÖKUVASSA

TÄNÄ SYKSYNÄ puukauppaan ja metsänhoitotöihin on tarjolla hyviä lisäkannustimia. Ja mikä parasta, puulla on erinomainen kysyntä. Kaikki lähtee kuitenkin siitä, että metsänomistaja tulee kuulluksi ja hänen toiveensa huomioon ote- tuiksi. Yhtä tärkeää on se, että met- sää hoidetaan kokonaisvaltaisesti. Tehdään suunnitelma, milloin hak- kuut kannattaa toteuttaa, milloin uudistetaan laadukkailla taimilla ja milloin on oikea aika taimikonhoi- dolle. Oikea-aikaisilla taimikonhoi- doilla ja harvennuksilla varmistetaan parempi puukauppatili myöhemmin. Tänä syksynä taimikonhoi- toa ja nuoren metsän kunnostusta vauhdittaa myös hyvin saatavilla oleva kemera-tuki. Meillä on tarjolla ammattilaisia raivaussahatöihin. Oman talouden suunnittelusta kiinnostuneille on tarjolla uusi puu- kaupan ennakkorahoituspalve- lumme. Sen avulla metsänomistaja saa puukauppatuloja käyttöönsä muutamassa päivässä, vaikka hak- kuiden tarkka ajankohta ei ole tie- dossa. Olisiko nyt puukaupan ja met- sänhoidon aika? Hyviä porkkanoita tarjolla

MAARIT HÄKKÄNEN METSÄASIANTUNTIJA, PUUKAUPPA- JA METSÄPALVELUT MÄNTYHARJU

metsä groupin viesti | 7

TEKSTI OUTI LAHDENMÄKI KUVA JERE LAUHA

LYHYESTI

INFO

Metsä- omaisuutesi hoitopalvelut OSUUSKUNNAN JÄSENEDUT • Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Bonukset • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu ja -mobiilisovellus • Veroneuvonta • Sukupolvenvaihdospalvelu • PEFC-sertifiointi • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti PUUKAUPPAA YMPÄRI SUOMEN • Maksuton tilakäynti • Hankinta- ja pystykauppa – myös sähköisesti Metsäverkossa • Korjuun suunnittelu ja toteutus • Rahaliikenteen suunnittelu • Jäsenetusopimus METSÄN- JA LUONNONHOITO • Metsänhoidon suunnittelu ja toimenpiteet • Metsäpalstan perushuolto • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Taimiturva • Metsätuhojen torjunta • Luonnonhoito ja vapaaehtoinen suojelu

Oppilaille näytettiin havain- nollisesti, mistä kohtaa puu tavara-auton kuljettaja havait- see autosta jalankulkijat. Auton ympärille asetetut keilat kerto- vat katvealueen, jonne kuljet- taja ei näe.

Julia Vilenistä tuntui hienolta päästä ensim- mäistä kertaa puuta- vara-auton hyttiin.

Liikenneturvallisuus on yhteinen asia

TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN

METSÄ GROUPIN liikenneturvallisuuskiertue vie- railee syyskuussa yhteensä kahdeksalla Ääne- kosken ja Uuraisten alakoululla. ”Täältä näkee tosi hyvin kauas, kun ollaan näin korkealla”, hihkaisee Äänekosken Suolahden yhtenäiskoulun 1 C-luokan oppilas Luukas Niiranen puutavara-auton ratin takaa. Luokka- toverit Helmiina , Julia ja Niilo nyökyttelevät vie- ressä ja tutkivat innolla konnevetisen puutavara- autoilija Markku Häyrisen työpaikkaa. ”Mutta huomaattekos, että aivan tuohon auton eteen täältä ei näekään. Siksi teidän pitää olla liikenteessä erityisen tarkkana, kun näette isoja puutavara-autoja. Tämä auto painaa yhtä paljon kuin 70 tavallista autoa, eikä sen takia pysähdy kovin äkkiä”, Häyrinen opasti eloisia eppuluokkalaisia. Juuri tällaiset konkreettiset esimerkit ja omatoiminen havainnointi ovat kouluilla järjes- tettävissä tilaisuuksissa keskeisesti esillä. ”Biotuotetehdas käy nyt täysillä, joten myös raskas liikenne on lisääntynyt taajamassa merkit- tävästi. Jo tehtaan rakennusvaiheessa päätimme, että haluamme edistää liikenneturvallisuutta jal-

kautumalla alueen kouluihin”, ostopäällikkö Harri Hyppänen taustoitti yhdessä koulujen ja kaupungin kanssa suunniteltuja tapahtumia. Kiertueen avauksessa perjantaina 31.8. mukana ollut Äänekosken kaupungin opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä oli iloinen siitä, että aloite kiertueeseen oli tullut Metsä Groupilta. ”Raskaan liikenteen lisääntyminen on ollut merkittävä huolenaihe koululaisten ja vanhem- pien keskuudessa. Olemme teroittaneet oppi- laille liikenneturvallisuutta myös Äänekosken tietyömaiden vuoksi. Nämä tapahtumat tulevat nyt kaikkien kannalta tosi hyvään saumaan.” Kiertueen tilaisuuksissa jaetaan kaikille eka- luokkalaisille Metsä Groupin huomioliivit sekä heijastimet. Lisäksi koteihin ja opettajille anne- taan mukaan liikenneturvallisuuteen liittyvä tie- topaketti. ”Tämä on tosi hyvä tapahtuma, koska lapset pääsevät konkreettisesti kokemaan asioita. Esi- merkiksi puutavara-auton valtavan koon ja näky- väisyyden kuljettajan näkökulmasta voi ymmär- tää vain hyttiin kapuamalla” , 1C-luokan opettaja Janna Mäkipää totesi.

INFO

Asiakaspalvelu

PALVELEMME Arkisin 8–20

Lauantaisin 10–16 Puhelin: 010 7770 Sähköposti: jasenpalvelut@metsagroup.com

CHAT-PALVELU www.metsaforest.com www.metsaverkko.fi

OLEMME MYÖS SOMESSA Twitter: @metsapalvelee Facebook: Metsä palvelee

8 | metsä groupin viesti

Paljonko metsäsi ovat kasvaneet? SUOMEN metsien vuotuinen kasvu on jo vuosikymmenet ylittänyt niiden käytön. Päivitämme kesän 2018 kasvuluvut Metsäverkkoon syys–lokakuussa. Saat meiltä tekstiviestin tai sähköpostin, kun sinun metsäsi kasvuluvut on päivitetty. Sen jälkeen voit käydä katsomassa metsä- suunnitelmatiedoistasi, kuinka paljon ne ovat tänä vuonna kasvaneet. Samalla voit tarkistaa suunnitelmasta ajankohtaiset hakkuut ja metsänhoitotyöt ja tehdä niistä tarjouspyynnön Metsäverkossa. Hyvä hoito pitää metsät terveinä ja hyvässä kasvussa. www.metsaverkko.fi Uusia osoitteita TURUN ja Oulun hankintapiirien palvelu- toimistot ovat muuttaneet. Turun toimisto muutti jo kevään puolella osoitteen Posti katu 2, 20250 Turku ja Oulun toimisto kesällä osoitteeseen Kiviharjunlenkki 1 E, 90220 Oulu. Tervetuloa käymään!

Palveluksessanne! Sukupolvenvaihdosasiantuntijat Matti Sipilä (vas.), Marko Jurvanen, Markku Juuso ja Ari Tervonen ovat valmiita ryhtymään töihin, jos metsätilan omistuksen vaihto on suunnitelmissa.

Onko sukupolvenvaihdos ajankohtainen? PALVELEMME omistajajäseniä metsäasioissa heidän kaikissa elämäntilanteissaan. Meiltä saa ammattiapua myös silloin, kun metsätilan omistuksen vaihto on ajankohtainen. Meillä on neljä sukupolvenvaihdokseen lainhuudon, y-tunnuksen ja alv-rekisterin hakemisessa.

Jos asia on ajankohtainen, ota ensin yhteys omaan metsäasiantuntijaasi, joka tuntee met- säsi entuudestaan. Hän voi tarvittaessa tehdä tila-arvion sukupolvenvaihdosta varten. Sen jälkeen, kun metsätila on vaihtanut omistajaa, metsäasiantuntijamme voi järjestää uudelle omistajalle Metsäliitto Osuuskunnan jäsenyy- den ja siihen liittyvät jäsenedut. Esimerkiksi osuussijoitukset, bonusoikeus ja bonustilin saldo voidaan siirtää hänelle. Lue lisää metsätilan sukupolvenvaihdos palvelustamme www.metsaforest.com

perehtynyttä asiantuntijaa. He käyvät yhdessä asiakkaan kanssa läpi tilavaihdosta koskevat odotukset ja tarpeet, minkä jälkeen he tekevät ehdotukset eri vaihtoehdoista. Asiakkaan niin halutessa he hoitavat koko sukupolvenvaih- doksen verosuunnitteluineen loppuun saakka ja laativat tarvittavat asiakirjat. Asiantuntijamme voi auttaa myös metsä- tilan uutta omistajaa. Hän auttaa esimerkiksi

Kiitos lukija- tutkimukseen osallistuneille

OPPISOPIMUSKOULUTUS

TOUKOKUUSSA 4000 omistajajäsentä sai kyselyn, johon vastaamalla pääsi vai- kuttamaan tämän lehden kehittämiseen. Saimme arvokasta palautetta, lämpimät kiitokset jokaiselle vastanneelle. Palautteen mukaan olemme suoriutu- neet tehtävässämme varsin hyvin. Lehteä pidetään asiantuntevana ja tapaamme ker- toa asioista ammattimaisena. Lehden sel- keä ulkoasu ja valokuvat keräsivät kiitosta. Mieluisa tieto oli se, että lehti luetaan hyvin- kin tarkkaan. Myös kehitettävää toki löytyy, jotta vastaamme mahdollisimman monen lukijan odotuksiin. Saimme lisäksi runsaasti hyviä juttuide- oita, joita toteutamme jo tästä numerosta lähtien. Yksi asia on varma. Tämä lehti kopsah- telee jatkossakin postilaatikoihin tai posti luukuista, sillä vaikka valtaosa vastaajista tiesi, että lehdestä on luettavissa myös digitaalinen versio, 95,5 prosenttia haluaa lukea printtilehteä. Kannattaa muistaa, että Metsäverkossa voi paitsi lukea viimeisintä numeroa digitaalisena, myös palata vanhoi- hin numeroihin, joista on tarjolla pdf-versiot vuodesta 2013 lähtien.

100 Metsä Group palkkaa sata tehtaille eri puolille Suomea. Haku on auki syyskuun ajan. Lue lisää www.metsagroup.fi Aloitamme yhteistyön 4H-liiton kanssa METSÄ GROUP ja Suomen 4H-liitto ryhtyvät edistämään yhdessä nuorten ymmärrystä met- sätoimialasta ja sen mahdollisuuksista. Tavoit- teena on vahvistaa nuorten metsäsuhdetta. tulevaa osaajaa tutkintotavoittei- seen oppisopimuskoulutukseen

miä niin Suomen eri maakunnissa kuin maail- mallakin”, Metsä Groupin viestintäjohtaja Juha Laine sanoo. Olemme 4H:n uuden Business Lab Helsin gin metsäalan pääyhteistyökumppani. Tuem- me myös 4H:n eri puolilla Suomea järjestämiä metsäpäiviä ja tarjoamme nuorille mahdolli- suuden tutustua konsernin tuotantolaitoksiin ja hakkuutyömaille.

”Yhteistyöllä 4H:n kanssa haluamme vah- vistaa nuorten ymmärrystä alan taloudel- lisesta, ekologisesta ja sosiaalisesta mer- kityksestä sekä tuoda esille monipuolisia mahdollisuuksia ja hyviä tulevaisuudennäky-

metsä groupin viesti | 9

LYHYESTI

linnonkin luulisi jäsenistöä kiinnostavan. ”Konserni on vahvasti eteenpäin katsova ja innovatiivinen. Sen perustana on Suomen suu- rin, erittäin vakavarainen osuuskunta. Olemme ainoa metsäfirma, jossa metsänomistajat voi- vat osallistua päätöksentekoon.” ”Metsä Groupin kiinnostavuutta metsän- omistajien keskuudessa on lisännyt varmasti sekin, että olemme edelläkävijänä kehittäneet jäsenistölle erilaisia digitaalisia palveluita. Ne tuovat lisäarvoa sekä metsänomistajille että koko konsernille.”

Hallintoneuvoston puheenjohtaja Juha Paajanen sanoo, että edustajis- toon valituksi tuleva saa merkittävän metsäalan luottamustoimen.

Osaamista ja laaja-alaista metsänomistajanäkemystä

Edustajisto on Metsäliitto Osuuskunnan kor- kein päättävä elin. Se päättää muun muassa jäsenistön taloudelliseen hyvinvointiin vaikut- tavat osuuspääoman ja lisäosuuksien korot sekä vahvistaa sääntömuutokset. Edustajis- tossa esiin nousevat kehitysideat viedään varmasti eteenpäin. Kevään vaaliin tarvitaan ehdolle kaiken laisia metsänomistajia, kunhan ehdokas on kiinnostunut metsäsektorista ja on sitoutunut vahvasti Metsäliitto Osuuskuntaan ja haluaa kehittää sitä omistajien parhaaksi. Paajanen sanoo, että ehdokkaan olisi hyvä ymmärtää sekin, että metsäteollisuuden tulonmuodostus syntyy maailmanmarkkinoilla. ”Tarvitsemme edustajistoon laaja-alaista metsänomistajanäkemystä: eri-ikäisiä ehdok- kaita yhteiskunnan eri puolilta, eri ammatti ryhmistä, maalta ja kaupungista, miehiä ja naisia. Yhteistyökykyinen pitää tietysti olla, eikä koulutuskaan ole pahitteeksi.” Valituksi tuleva saa paitsi merkittävän metsäalan luottamustoimen, runsaasti tie- toa Metsä Groupista ja koko metsäsektorista. ”Esimerkiksi kokousten liiketoiminta-alueiden katsaukset ovat hyvin perusteellisia, ja niiden yhteydessä syntyvissä keskusteluissa tietoa saa lisää. Kokoukset ja muut yhteiset tapaami- set ovat myös mainioita tilaisuuksia verkostoi- tua muiden metsäalan ihmisten kanssa.” Paajanen painottaa sitä, että edustajistosta on hyvät mahdollisuudet edetä hallintoneuvos- toon ja hallitukseen saakka. ”Tämäkin on hyvä pitää mielessä, jos on etenemishalua ja etene- miseen tarvittavaa luottamusta.” Luottamushenkilön tähtihetki Paajanen muistelee erästä luottamushenkilö- uransa tähtihetkeä hymyssä suin. ”Olin keväällä 2014 MTK:n valtuuskunnan kokouksessa, jonka eräässä puheessa harmi- teltiin pieniläpimittaisen puun käytön vähäi- syyttä. Tuon puheenvuoron päätyttyä sain ilokseni kertoa pari minuuttia vanhan uuti- sen, jonka mukaan Metsä Group suunnitte- lee maan historian suurinta metsäteollisuus investointia eli biotuotetehtaan rakentamista Äänekoskelle.” ”Ikimuistoinen hetki, monella tavalla.”

Lähde ehdokkaaksi edustajistovaaliin

Hallintoneuvoston puheenjohtaja Juha Paajanen lähti mukaan vuoden 2004 edustajistovaaliin, kun piiritoimi- kunnan silloinen jäsen Paavo Ojala tuli asiaa esittelemään. Ilman tuota yhteydenottoa Paajanen ei olisi ehkä vielä silloin havahtunut miettimään ehdokkuutta lainkaan.

TEKSTI SIRKKU VANHATALO KUVA MARKKU TISSARINEN

”TUOLLOIN olin ollut Metsäliitto Osuuskun- nan jäsen jo muutaman vuoden. Elimme hektistä aikaa, kun maa- ja metsätilallamme oli menossa voimakas investointivaihe ja per- heen kolme lasta olivat vielä aika pieniä. Läh- din kuitenkin ehdolle ja tulin valituksi. Koskaan en ole mukaan lähtöäni katunut”, Paajanen vakuuttaa.

Edustajistovaalit pidetään jälleen ensi keväänä. Paajanen kehottaa omistajajäseniä miettimään jo nyt avoimin mielin ehdokkaaksi lähtemistä. Tai jos ei itse halua lähteä vaaleihin mukaan, kannattaa miettiä, tietääkö jonkun ehdolle sopivan. Paajanen sanoo Metsä Groupin olevan juuri nyt erittäin mielenkiintoinen yritys, jonka hal-

10 | metsä groupin viesti

AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI

NIMITYKSIÄ

PÄÄTOIMITTAJALTA

Lauri Heinonen 050 598 1888 Keuruu, Mänttä-Vilppula Sanna Hintikka 050 575 3292 Kannonkoski, Vastinki Jarkko Hirvonen 050 575 6695 Lapinlahti Markus Holm 050 515 0301 Keuruu Jouni Hurskainen 050 514 7284 Savonlinna Jari Isojärvi 050 598 8957 Keuruu Miika Järvinen 050 598 8941 Uurainen, Nikaranperä, Honkola Konsta Koskinen 050 325 2369 Kokemäki Teemu Lahdensivu 050 346 6036 Janakkala Uudet puukaupan ja metsäpalveluiden asiantuntijat

Arvokasta kokemusta

Syksy • Kesähelteillä eivät raivaussahatöihin innostuneet kuin kaikkein sitkeimmät, mutta nyt kelien viilennyttyä on hyvä perata ja harventaa taimikoita sekä raivata alikasvokset harvennuskuvioilta. Syksy on oikeaa aikaa myös talloa heinät taimien ympäriltä, jos taimikot ovat hei- nittyneet pahasti. Ja jos et itse ehdi met- sään, tilaa taimikonhoitotyöt, heinäys ja ennakkoraivaukset omalta metsäasian- tuntijaltasi. • Syysistutuksilla alkaa olla jo kiire. Kuu- sen taimia voi istuttaa routimattomille maille syyskuun loppuun asti. Syksyllä istutetut taimet lähtevät nopeasti kas- vuun keväällä, eikä myyrätuhoistakaan ole vaaraa tulevan talven aikana, koska valtaosassa maata myyriä on hyvin vähän. • Mennyt kesä oli lämmin, ja taimet kas- voivat erittäin hyvin taimitarhoilla. Tai- met ovat jo reippaan kokoisia ja hyvä- laatuisia. Ensi keväälle on vielä vapaana kaikkia taimilajeja. Tilaa kuitenkin keväällä tarvitsemasi taimet mahdol- lisimman pian metsäasiantuntijaltasi, koska ainakin osa taimilajeista voi lop- pua ennen kevättä. • Kevään viljelykohteet on hyvä muokata syksyllä ennen maan jäätymistä. Näin kohteet ovat valmiina odottamassa tule- vaa kevättä ja innokkaita istuttajia. • Syksyn kirkkailla keleillä on mukava tehdä retki omaan metsään koko per- heen voimin, vaikka tarvittavat metsän- hoitotyöt olisikin jo hyvissä ajoin tehty tai tilattu. Tulevia hoitotöitä ja hakkuita on kuitenkin syytä suunnitella ennen lumien tuloa. Maastossa on helppo liik- kua ja hirvikärpäsetkin vähenevät loppu- syksyä kohti.

KESÄTYÖNTEKIJÄT ovat Metsä Groupille tärkeä kesäkauden voimavara. He sijais- tavat vakituista henkilöstöä lomakaudella. Kuluvana vuonna lähes 800 nuorta tutustui työhön konsernimme tuotantolaitoksilla ja puunhankintapiireillä eri puolilla Suomea. Metsä Group nähdään kiinnostavana työnantajana, ja hakijoita kesätöihimme on erittäin runsaasti. Kesätyöntekijöiden jou- kossa on jo aiempina kesinä Metsä Grou- pissa työskennelleitä konkareita ja niitä, joille talon tavat ja tehtävät ovat aivan uusia. Uusi työ alkaa aina perusteellisesta perehdyttä- misestä. Kun uusi metsägroupilainen oppii oikeat ja turvalliset työtavat, hän saa valmiu- det onnistua työssään. On tärkeää, että kesätyöntekijöillä on työjaksonsa aikana useita erilaisia tehtä- viä, joihin tutustua ja joissa kehittää omaa ammattiosaamistaan. Tehtävistä suoriu- tumisen ja osaamisen karttumisen myötä töiden haasteellisuutta lisätään ja vastuut kasvavat. Kesätöiden tärkeimpiin oppei- hin kuuluukin, että nuori oppii luottamaan itseensä haastavissakin tilanteissa. Osa kesätyöntekijäistä saa meiltä opintoihinsa liittyvän lopputyön aiheen ja näin tärkeää tukea valmistumiseen. Monista kesätyön tekijöistä tulee lopulta vakituisia metsä groupilaisia. Myös oppisopimuskoulutus on mai- nio reitti saada mieluisa työpaikka Metsä Groupista. Tässä kuussa alkoi haku vuonna 2019 käynnistyviin ohjelmiin, joissa eri puo- lelle Suomea koulutetaan noin sata uutta metsägroupilaista. Lähivuosina metsäalalle tarvitaan pal- jon uusia työntekijöitä. Meillä Suomessa on kykyä jalostaa uusiutuva puuraaka-aine kes- tävästi tuotteiksi, joita miljoonat ihmiset tar- vitsevat. Teemme työtä, jolla on merkitystä.

Jyri Lahtinen 050 412 2328 Pöytyä, Aura

Janne-Pekka Miettinen 050 477 6700 Polvijärvi Timo Nieminen 050 566 1117 Peräseinäjoki Teemu Petäjäjärvi 040 514 7515 Pudasjärvi itä, Taivalkoski Mari Rautiainen 046 923 7747 Helsinki, Porvoo, Sipoo Aleksi Rautiola 050 436 1325 Toholampi, Sievi Mikko Räsänen 050 477 7704 Korpilahti Jaakko Salakka 050 598 8450 Joroinen Marko Taskinen 050 598 7907 Nilsiä Kaikkien metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.metsaforest.com Ota yhteyttä

LÄHETÄ toimitukseemme palautetta ja juttuideoita marraskuun puoliväliin mennessä, niin olet mukana kolmen Metsä Tissuen tuotepaketin arvon- nassa. Lähetä postia osoitteeseen Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 METSÄ tai metsagroupinviesti@metsagroup.com . Liitäthän viestiisi osoitteesi ja puhelinnumerosi yhteydenottoa varten. Anna palautetta – voita Metsä Tissuen tuotteita

JUHA LAINE VIESTINTÄJOHTAJA METSÄ GROUP

Full color logo

metsä groupin viesti | 11

1 color logo

B&W logo

Metsä Group osti puuta selvästi enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin, ja toimitukset asiakkaiden tuotantolaitoksille sujuivat hyvin. Puuta toimitettiin yhteensä 18,7 miljoonaa kuutiometriä, joista noin 84 prosenttia Suomessa sijaitsevalle teollisuudelle.

METSÄ GROUPIN TULOS

(16,4), joista noin 84 % Suo- messa sijaitsevalle teollisuudelle. Tammi–kesäkuussa yksityis- metsistä hankitusta puusta yhteensä 37 % ostettiin sähköi- sesti. Metsänhoitopalvelujen myynnissä osuus oli 43 %. Metsänhoitopalveluiden liike- vaihto kasvoi viime vuoden vas- taavaan aikaan verrattuna 11 %. Metsä Forest maksoi 1.3.–31.5. ostetulle kuitupuulle Tammi–kesäkuu (1–6/2017) • Liikevaihto oli 2 904 miljoonaa euroa (2 451 milj. euroa). • Liiketulos oli 412 miljoonaa euroa (253). Vertailukelpoi- nen liiketulos oli 418 miljoo- naa euroa (247). • Tulos ennen veroja oli 368 miljoonaa euroa (237). Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 374 miljoonaa euroa (230). Huhti–kesäkuu (4–6/2017) • Liikevaihto oli 1 477 miljoonaa euroa (1 235). • Liiketulos oli 204 miljoonaa euroa (122). Vertailukelpoinen liiketulos oli 210 miljoonaa euroa (119). • Tulos ennen veroja oli 184 miljoonaa euroa (107). Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 189 miljoonaa euroa (104).

Vahva tuloksenteko jatkui Metsä Groupin tammi–kesäkuun vertailukelpoinen liiketulos oli 418 miljoonaa euroa – kasvua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna oli 171 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 2 904 miljoonaa euroa.

M etsä Group jatkoi vuoden toisella neljänneksellä vahvaa tuloksen- tekoa. Hyvän tuloksen mahdol- listivat viime vuosien kehitys investointiohjelman tuoma myyntivolyymien kasvu ja tuotantotehokkuuden paraneminen yhdessä suotuisan globaalin talouskehityksen kanssa. ”Sellu- ja kartonkiteollisuus olivat pää roolissa tuloksen muodostuksessa, mutta myös muilla liiketoiminta-alueilla markkinakehitys oli myönteistä. Sääoloiltaan haastavan alku vuoden jälkeen puunhankinta on normalisoi- tunut, ja Metsäliitto Osuuskunnan jäsenistö on käynyt aktiivisesti puukauppaa”, pääjohtaja Ilkka Hämälä kertoo.

Metsä Group jatkaa kehitysvaihettaan. ”Vuonna 2018 investointien painopiste on puu- tuoteteollisuudessa, ja lisäämme myös pehmo papereiden jalostuskapasiteettia ja ruoanlaitto paperien tuotantoa. Toukokuussa perustettu inno- vaatioyhtiö Metsä Spring suuntaa tulevaisuuden uusien tuotteiden kehitykseen ja vahvistaa Metsä Groupin asemaa toimialan uudistajien joukossa.” Hämälä sanoo, että hyvän tuloskehityksen vahvistama tase antaa konsernille hyvät toiminta- edellytykset mahdollisissa kansainvälisen kaupan häiriötilanteissa. Metsä Groupin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan vuoden kolmannella neljänneksellä olevan suunnilleen vuoden toisen neljänneksen tasolla.

Puunhankinta ja metsäpalvelut

lehtikuitupuun kysyntä tasaantui jakson lopulla. Metsä Forest osti enemmän puuta kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Kysyntä kohdistui ennen kaikkea su- lan maan aikana korjattaviin leimikoihin. Energiapuun ostossa painotettiin edelleen latvusmassaa. Suomessa pää- osa puusta ostettiin Metsä- liitto Osuuskunnan jäseniltä.

Metsäpalveluiden myynti sujui tavoitteiden mukaisesti. Puuta korjattiin tavoittei- den mukaisesti ja toimitukset asiakkaiden tuotantolaitoksille sujuivat hyvin. Hyvien korjuu- ja kuljetusolosuhteiden ansiosta tienvarsi- ja tehdasvarastot kas- voivat lähes normaalille tasolle. Metsä Forest toimitti asiakkailleen puuta yhteensä 18,7 miljoonaa kuutiometriä

SUOMESSA puun tarjonta oli hyvää, ja tukki- sekä kuitupuun kantohinnat nousivat. Itämeren alueella myös puun tarjonta oli hyvää, mitä suotuisat korjuukelit tukivat. Lähes kaikkien puutavaralajien kysyntä oli hyvin voimakasta, mutta

12 | metsä groupin viesti

KONSERNIN TULOS

tuplabonuksen niille Metsä- liitto Osuuskunnan jäsenille, joilla oli bonusoikeus. Kesä- kuun alussa käyttöön otettiin sähköisen puukaupan ennakko rahoituspalvelu, jolla metsän- omistaja saa puukaupalleen enimmillään 80 %:n ennakko- rahoituksen.

olivat tammi–kesäkuussa 32 % ja lyhytkuituisen sellun 40 % korkeammat edellisvuo- den vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Pitkäkuituisen sellun keski– hinta Euroopassa oli tammi- kuun alussa 1 023 dollaria ton- nilta ja katsauskauden lopussa 1 196 dollaria. Lyhytkuituisen sellun hinta Euroopassa oli tammikuun alussa 999 dollaria ja kesäkuun lopussa 1 050 dol- laria. Metsä Fibren sellun myynti- määrä oli 1 438 000 tonnia, joka on noin 30 % korkeampi kuin vertailukaudella (1 107 000). Sahatavaran toimitusmäärä oli 942 000 kuutiometriä, joka on noin 6 % vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Markkinahinnat olivat tammi–kesäkuussa 14 % korkeammat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrat- tuna. Sahatavaran kysynnän ja tarjonnan tasapaino on selvästi parantunut vertailukauteen nähden.

heikensivät useat suunnitellut huoltoseisokit, joita oli Kemiä lukuun ottamatta kaikilla Suomen tehtailla. Kartongin kokonais tuotantokustannukset nousi- vat vertailukauteen nähden. Kustannuksia nosti etenkin Ruotsiin Husumin tehtaalle Baltiasta tuotavan puun hinta. Lisäksi tulosta rasitti yleisen kustannusinflaation kiihtymi- nen. Valuuttakurssivaihteluilla sisältäen suojaukset oli noin 28 miljoonan euron negatiivi- nen vaikutus katsauskauden liiketulokseen edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrat- tuna. Kartonkien kokonaistoi- mitukset tammi–kesäkuussa kasvoivat 6 % edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta ja olivat yhteensä 957 000 tonnia (906 000). Taivekartongin toi- mitukset olivat 625 000 tonnia (570 000) ja valkoisen kraft- lainerin toimitukset 332 000 tonnia (336 000). Metsä Boardin vertailu- kelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 15,1 % (10,3) ja vertailukelpoinen osakekohtai- nen tulos 0,28 euroa (0,19). Omavaraisuusaste oli kesäkuun lopussa 54,9 % ja nettovelkaantumisaste 33 % (31.12.2017: 52,6 ja 31).

Liiketulosta heikensi edellis vuoden tammi–kesäkuuta korkeampi ensikuidun hinta. Myös Norjan ja Ruotsin kruunun sekä Ison-Britannian punnan heikkeneminen ver- rattuna euroon vaikuttivat liiketulokseen negatiivisesti. Metsä Tissue päätti vuoden 2017 kolmannen vuosinel- jänneksen aikana investointi hankkeesta, jossa rakennetaan uusi suurkuluttajatuotteiden jalostuslinja Saksaan ja uusi kuluttajatuotteiden jalostuslinja Slovakiaan. Raubachin tehtaalle Sak- saan rakennetaan uusi Away from Home -tuotteiden jalostuslinja. Investoinnilla vastataan kysynnän kasvuun läntisen Euroopan markki- noilla. Uusi kapasiteetti saa- daan käyttöön vuoden 2018 loppuun mennessä. Žilinan tehtaalle Slovakiaan rakennetaan uusi kuluttaja tuotteiden jalostuslinja. Investoinnilla vahvistetaan toiminnan kannattavuutta ja Tento-pehmopaperin kilpailu- kykyä itäisen Keski-Euroopan markkinoilla. Uusi kapasiteetti on käytössä 2018 loppuun men- nessä. Lisäksi Dürenin PM5- leivinpaperikoneen uudis- taminen Saksassa jatkuu. Lisävolyymi tulee markkinoille vuoden 2018 viimeisen neljän- neksen aikana. Mäntän tehtaalla on käyn- nissä vuonna 2017 alkanut ja kolmelle vuodelle jaksottuva uusiomassalaitoksen uudista- minen.

Puutuotteet

METSÄ WOODIN insinööri puutuotteiden liikevaihto pysyi viime vuoden tasolla, mutta Ison-Britannian liiketoiminnan liikevaihto laski 12 % viime vuodesta. Vanerituotteiden keskimääräinen myyntihinta nousi edellisvuodesta ennen kaikkea koivuvanerin osalta, mihin vaikuttivat hinnanko- rotukset sekä parempi tuote jakauma. Vanerituotteiden tilauskanta pysyi huomattavasti edellis- vuotta korkeammalla tasolla. Metsä Woodin kannat- tavuuteen vaikuttivat Ison- Britannian liiketoiminnan kannattavuuden lasku ja uusien tehtaiden kustannukset. Lisäksi kustannusinflaatio etenkin puuraaka-aineessa sekä tuotan- nolliset haasteet osassa tehtaita rasittivat liiketulosta.

Kartonki

METSÄ BOARDIN liikevaihtoa ja vertailukelpoista liiketu- losta paransivat kartonkien kasvaneet toimitusmäärät sekä kartonkien ja markkina- sellun korkeammat hinnat. Myös osakkuusyhtiö Metsä Fibren kasvaneet sellun tuotanto- ja toimitusmäärät paransivat kannattavuutta. Huhti–kesäkuun liiketulosta

Pehmo- ja ruoan laittopaperit

Sellu ja sahat

SELLUN kysyntä pysyi vahvana. Pitkäkuituisen sellun valuutta määräiset markkinahinnat

METSÄ TISSUEN liikevaihdon kasvu johtuu pääasiassa lisääntyneistä myyntimääristä.

LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN TULOKSET

Vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa

Toisen neljänneksen liikevaihto, milj. euroa

Toisen neljänneksen vertailu- kelpoinen liiketulos, milj. euroa

Liikevaihto, milj. euroa

1–6 2018

4–6 2018

1–6 2017

4–6 2017

PUUNHANKINTA JA METSÄPALVELUT

985,6

14,5

495,7

5,8

829,4

12,9

396,7

4,4

228,0

11,6

119,4

5,5

242,0

19,1

121,8

8,4

PUUTUOTTEET

1 229,5

309,8

629,0

164,9

848,5

125,3

426,5

70,8

SELLU JA SAHAT

1 011,1

128,2

518,7

59,2

918,7

88,7

474,2

43,5

KARTONKI

PEHMO– JA RUOAN- LAITTOPAPERIT

515,1

23,7

256,3

11,5

503,4

33,9

251,4

16,3

metsä groupin viesti | 13

PUUMARKKINAKATSAUS

Hyvät edellytykset vilkkaalle syksylle Kotimaan puumarkkina on tasapainossa: kysyntä on hyvä ja kauppaa käydään aktiivisesti. Puun hinnat ovat sellaiset, että tarjonnan voi olettaa jatkuvan suotuisana.

O mistajajäsenet hyödynsivät hienosti keväisen kuitupuun tuplabonuskampanjaamme, mistä heille kiitos. Hyvien korjuukelien ansiosta puuvarastot saa- tiin normaalitasolle – ne olivat laskeneet sateisen syksyn seurauksena. Kesän metsätöissä oltiin kuivuuden takia eri- tyisen varovaisia, ja huolellisten yrittä- jiemme ansiosta työmaillamme säästyt- tiin isommilta syttymiltä. Käymme tänä syksynä puukauppaa kaikenlaisista leimikoista, mutta harven- nustyömaat kiinnostavat kaikkein eniten. Hyvä markkinatilanne kannattaa nyt hyödyntää. ITÄMEREN ALUEEN kuumentunut puu- markkinatilanne alkaa olla rauhoittu- massa. Baltiassa kysyntä oli keväällä kova, kun puuta vietiin Ruotsiin ja Suomeenkin tavallista enemmän. Venäjän markkina on ollut tasapainoinen jo pidemmän aikaa. Maan oman teollisuuden puun- käyttö on meidänkin toimialueellamme kasvanut, ja erityisesti tukista kilpaillaan voimakkaasti. Vaikka puun hintataso on Venäjällä noussut, se on edelleen muuta Itämeren aluetta alhaisempi. Ruotsin metsäpalojen laajuudesta on esitetty monenlaisia lukuja. Maan metsä- pinta-ala huomioon ottaen paloilla ei kui- tenkaan ole pitkäaikaista vaikutusta puun

riittävyyteen. Sen sijaan luonnon moni- muotoisuudelle paloalueet ovat myönteinen asia. Vaikka metsäpalot eivät ulottuneet kovin lähelle omaa toiminta-aluettamme, olemme toimittaneet Suomesta hieman tavallista enemmän puuta Husumin teh- taallemme.

enemmän sellaisia metsänomistajia, jotka harjoittavat ammattimaisesti metsä talouttaan. Heistä moni tekee kanssamme säännöllistä hankintakauppaa, ja olem- mekin kehittämässä sen toimintamallia, jotta hankintapuu saadaan kitkattomasti osaksi puutoimituksiamme. Kiinnostus metsään tuntuu olevan kasvussa, sillä metsätilakauppa on vilkasta. Myös moni omistajajäsen on ollut aktiivi- nen lisämetsän hankinnassa. HAKKUUTAVOISTA on viime aikoina keskusteltu runsaasti. Se, että kielloilla ryhdytään ohjaamaan metsänkäsittelyä, tuntuu aika vanhanaikaiselta lähestymis- tavalta. Lähtökohta on se, että metsän- omistaja päättää, mitä hänen metsässään tehdään. Puunhankkijana tarjoamme eri hakkuutapoja hänen käyttöönsä ja niistä sitä ammattitietämystä, jota tällä hetkellä on saatavissa. Laajensimme hakkuutapa valikoimaamme heti, kun metsälaki vuonna 2014 muuttui. Keskusteluissa on harhaanjohtavasti yhdistetty jatkuva kasvatus ja metsäluon- non monimuotoisuus ikään kuin samaksi asiaksi. Olipa hakkuutapa mikä tahansa, monimuotoisuuden säilyttämiseen pitää kiinnittää huomiota – se ei toteudu itses- tään jatkuvan kasvatuksenkaan metsissä. NÄIN SYKSYN PÄÄSTYÄ VAUHTIIN on hyvä ottaa hakkuut esiin metsäasiantunti- jamme kanssa. Hän kertoo myös tarjolla olevista vaihtoehdoista, ja samalla selvite- tään mahdollisten hoitotöiden tarve.

Harvennustyömaat kiinnostavat eniten.

TAIMIKOIDEN JA NUOREN METSÄN hoitoon on tarjolla runsaasti kemera-rahaa, mikä metsänomistajien on syytä hyödyntää. Meiltä saa tekijöitä työmaille, jos itse ei metsään ehdi. Lisäksi erityisesti varttu- neita kuusikoita kannattaa käydä tar- kistamassa, sillä lämpimän kesän takia kaarnakuoriaisia on havaittu joillakin alueilla tavallista enemmän. Riskialueita ovat esimerkiksi uudistushakkuualueiden reunat. Keväällä ja alkukesällä istutetuilla havupuun taimilla ei oman seurantamme mukaan ole isoja kuivuustuhoja. Sen sijaan koivuntaimet ovat kärsineet kuivuudesta. Taimien tilannetta on syytä seurata ja täy- dentää istuksia tarvittaessa keväällä. OMISTAJAJÄSENTEMME keskimääräinen metsäpinta-ala on viime vuosina kasva- nut 50 hehtaariin. Jäsenistössä on yhä

PUUN KYSYNTÄ SYYSKUUN LOPULLA

LÄNSI-SUOMI

ITÄ-SUOMI

POHJOIS-SUOMI

MÄNTYTUKKI KUUSITUKKI KOIVUTUKKI MÄNTYKUITU KUUSIKUITU KOIVUKUITU METSÄENERGIA

JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA METSÄ GROUP

14 | metsä groupin viesti

JÄSENET

Metsänomistaja Teppo Jämsen kertoo saavansa yhteistyöstä Metsä Groupin kanssa ison talon edut itselleen.

METSÄOMAISUUDEN HOITOSOPIMUS TAKAA KATTAVAT PALVELUT Metsä Groupin metsäomaisuuden hoitosopimusasiakas Teppo Jämsen sanoo, että jokaisella metsänomistajalla pitäisi olla henkilö, jonka asiantuntemukseen voi metsäasioissa luottaa. Hän saa kaikki tarvitsemansa palvelut oman yhteyshenkilönsä kautta. U ntisen tilan isäntä Teppo Jämsenin, 40, olemus on rennon rauhallinen miehen siemaillessa aamukah- via kotitalonsa terassilla Pihtiputaan Muuras TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN

työvoimaa meillä ei ole, ja Tiia -vaimoni on opettajan toimessa Pihtiputaalla.” Metsä ja vilja tukijalkoina Kun tilan sukupolvenvaihdos tuli ajan- kohtaiseksi vuonna 2011, ei tuolloin Oulussa perheineen asunut Jämsen epä- röinyt tarttua tilan ohjaksiin. Fysiikan maisteriksi kouluttautuneen miehen tutkijan työ Oulun yliopistolla vaihtui sujuvasti maa- ja metsätalouteen. ”Kotiinpaluu oli kytenyt mielessä jo pitkään, eikä ratkaisua ole tarvinnut katua. Työtä on paljon, mutta hyvänä päivänä työkin tuntuu harrastukselta”, Jämsen perustelee. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä Jämsenit päättivät lopettaa tilalla harjoi- tetun sikojen kasvatuksen. ”Tilalle on rakennettu kahta tukijalkaa, toinen on peltoviljely, toinen metsätalous. Näitä olemme aktiivisesti kehittäneet, ja suunta vaikuttaa oikealta.”

Jämsen sanoo lähestyvänsä maa- ja metsätaloutta mielellään lukujen valossa. Pelloilla viljellään miehen laskelmien tuloksena muun muassa kuminaa, joka tuottaa onnistuessaan hyvän taloudel- lisen tuloksen. Metsäalaa on suunnitel- mallisesti kasvatettu noin 400 hehtaa- riin. Laskimen lisäksi miehen käsissä pysyvät hyvin myös metsätyövälineet. ”Raivaussahaus on lempihommaani. Se on huippuhyvää kuntoilua, jossa oman työjäljen lisäksi kemera-tuki toimii hy- vänä motivaattorina.” Viimeisen puolentoista vuoden aikana Jämsen ynnäilee raivanneensa noin 30 hehtaaria taimikoita. ”Mutta se on myönnettävä, että aivan kaikkeen oma aika ja osaaminen eivät riitä. Siksi solmimme Metsä Groupin kanssa metsäomaisuuden hoitosopimuk- sen, jonka avulla saamme kaikki palvelut saman katon alta.”

järvellä. Eletään elokuun puoliväliä, ja ison osan toimeentulostaan viljanvilje- lystä saavalla Jämsenillä on käsillä vuo- den kiireisimmät ajat. ”Käynnistän puimurin heti, kun kaste pelloilta haihtuu. Puitavaa riittää kohta- laisesti, sillä varhaiset kylvöt onnistuivat hyvin. Toki helteet verottivat sadon mää- rää, mutta pahin kuivuus ei osunut näille seuduille”, kotitilaansa vuodesta 2012 isän- nöinyt Jämsen sanoo. Tyynenä aamuna pihapiirissä hurisee paitsi Muurasjärven rannalla seisova viljan- kuivuri, myös traktori. ”Kuten traktorin äänestä voi päätellä, on Jukka -isäni edelleen aktiivisesti apuna tilan töissä. Ulkopuolista

metsä groupin viesti | 17

Untisen tilan tukijalat ovat peltoviljely ja metsätalous. Sikatalous lopetettiin sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.

Jämsen tekee puukaupat ja metsänhoitopalvelut Timo Karhun kanssa pääsääntöisesti Metsäverkossa. ”Sen mobiilisovelluksesta on ollut maastossa apua muun muassa rajalinjojen paikallistamisessa.”

Oppimista molempiin suuntiin Yhteistyö Metsä Groupin kanssa on osoittautunut palkitsevaksi puolin ja toisin. Metsä Groupin metsäasiantuntija Timo Karhu kertoo, että keskustelut Jämsenin kanssa haastavat myös metsä ammattilaisen ajattelemaan asioita uudella tavalla. ”Teppo kyseenalaistaa usein asioita ja esittää paljon kysymyksiä. Siinä saa itsekin tervetulleita herätteitä. Toisaalta molemmin puoleinen vahva luottamus antaa minulle hyvän pohjan tehdä esityksiä toimen piteistä.” Opetustyötäkin tehnyt Jämsen lisää, että kun jotain haluaa oppia, niin silloin pitää kysyä. ”Ja minä kehtaan kysyä tyhmiäkin kysy- myksiä. Soisin jokaiselle metsänomistajalle oman yhteyshenkilön, joka tuntee sinun metsäsi ja jolta voi aina tarvittaessa kysyä neuvoa. Näin voi aina varmistaa järkevim- män ratkaisun.” Hyvänä esimerkkinä yhteisestä ajatusten jalostamisesta miehet mainitsevat pellon- laitaan suunnitellun harvennushakkuun alalle, jossa männyt olivat jo hieman pääs- seet riukuuntumaan.

Kattavat palvelut Pikkupojasta saakka metsissä liikkunut Jämsen on huomannut kokemuksen karttuessa entistä konkreettisemmin, että metsää pitää oppia ymmärtämään. Kaikki ei aina mene käsikirjoituksen tai fysiikan lakien mukaan. ”Olemme kokeilleet ennakkoluulotto- masti niin luontaista uudistamista kuin jatkuvaa kasvatustakin. Metsän kasvulla ja metsätöiden toteutuksella on oma aika jänteensä.” Kun neljänsadan hehtaarin metsäalaa hoitaa aktiivisesti, tilalla on käytännössä koko ajan vireillä uusia toimenpiteitä. ”Metsä Groupin kautta olen hoitanut paitsi puukaupat, myös tilannut metsän hoitopalvelut, joita en itse ehdi toteutta- maan. Metsurit ovat tehneet ennakko raivauksia, ja tälle syksylle on tulossa noin 30 hehtaarin kasvatuslannoitus”, Jämsen kertoo. Jämsen kokee saaneensa yhteistyöstä Metsä Groupin kanssa käyttöönsä ”ison talon edut”. ”Palveluiden saatavuus ja kattavuus ovat tärkeitä syitä yhteistyölle. En ole var- sinaisesti bonusjärjestelmien ystävä, mutta

”Minä ehdotin kohteelle harvennusta, mutta kun Teppo otti laskelmissaan huo- mioon myös puuston pellolle aiheuttaman varjostuksen, niin totesimme lopulta yh- dessä uudistushakkuun olevan kokonaisuu- den kannalta järkevin vaihtoehto”, Karhu kertoo.

Rantametsiä on suojeltu vapaaehtoisesti

”Toimenpiteitä pitää mielestäni suun- nitella sen mukaan, miten niistä saa euroja kotiutettua”, Jämsen sanoo. Hän huomauttaa, että taloudellinen ajattelu ei sulje pois metsäluonnon monimuotoisuu- den huomioon ottamista. ”Ajattelen toimenpiteitä aina myös luon- non ja maiseman kannalta. Siksi olemme suojelleet vapaaehtoisesti esimerkiksi ranta metsiä.” Pitkällä aikavälillä Jämsenin tavoitteena on hoitaa metsiä siten, että hän pystyy saamaan puolet elannostaan eläkeikään saakka metsästä. ”Ja haluan, että siinä vaiheessa metsän ovat edelleen tuottavassa kunnossa seuraa- vaakin sukupolvea ajatellen”, 10-vuotiaan Sannin ja 12-vuotiaan Santun isä painottaa.

18 | metsä groupin viesti

Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52 Page 53 Page 54 Page 55 Page 56