TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ
Vuoden 2014 metsälaki antoi metsänomistajille enemmän vapautta päättää metsiensä hakkuutavoista. Siihen saakka jatkuvan kasvatuksen menetelmät olivat käytännöllisesti katsoen kiellettyjä 1950-luvulta lähtien. Kuvassa on meneillään harvennus, joka on yleisin hakkuutapa. Metsä kasvaa, tutkimus hioo menetelmiä Keskustelu metsänkasvatustapojen paremmuudesta käy vilkkaana. Eri-ikäismetsä talouden eli jatkuvan kasvatuksen tutkimustietoa Suomen olosuhteissa on vielä niukasti tarjolla päätöksenteon tueksi, kun taas meillä perinteisemmin käytetyn tasaikäisraken- teisen eli jaksollisen metsätalouden tutkimus ja käytännöt ovat maailman huippua.
TEKSTI ARMI PURHONEN KUVAT SAMI KARPPINEN JA SEPPO SAMULI
J atkuvalle kasvatukselle löy- tyy niin vastustajia kuin innok- kaita puolestapuhujiakin. Yleinen mielipide näyttäisi olevan, että Suomen metsissä on tilaa eri menetel- män käytölle. Erityisen hyvänä nähdään metsänomistajan valinnanvapauden lisääntyminen. Suomi on jaksollisen kasvatuksen huippuosaaja Hakkuumenetelmät ovat ajankohtainen keskusteluteema juuri nyt, kun puun- käyttö kasvaa ja se herättää myös vasta reaktioita yhteiskunnallisessa keskus- telussa. Ajankohtaisuutta korostaa se, että jatkuvan kasvatuksen menetelmien käyttö Suomessa on hyväksytty vasta
Määrämittaharsinta ei ole jatkuvaa kasvatusta Keski-Euroopasta lähtöisin oleva jatkuva kasvatus tähtää metsien käsittelyyn ilman avohakkuita niin, että puustossa on jatkuvasti eri ikäluokkien puuyksi- löitä. Menetelmä jakautuu poiminta- ja pienaukkohakkuisiin riippuen siitä, pois- tetaanko puustoa tasaisesti koko pinta- alalta vai uudistetaanko metsä pieninä aukkoina. Ennen 1950-luvun harsintahakkuu kieltoa Suomen metsät olivat monin paikoin päätyneet vajaatuottoisiksi, koska metsästä oli käyty korjaamassa parhaimmat, myyntiin kelpaavat puut ja jätetty ainoastaan huonot ja pienet puut jäljelle, uudistumista miettimättä. Siitä
vuoden 2014 metsälain tultua voimaan. Siihen saakka jatkuvan kasvatuksen menetelmät olivat meillä käytännöl- lisesti katsoen kiellettyjä 1950-luvulta lähtien. Suomessa on vuosikymmenten ajan keskitytty jaksollisen metsätalouden tutki- miseen ja kehittämiseen. Työ on tuottanut suurta kansantaloudellista arvoa metsien lisääntyneenä kasvuna, sekä palkinnut aktiivisesti ja ammattimaisesti metsäänsä hoitavia metsänomistajia puunmyynti tuloilla. Tulokset näkyvät Suomen metsien ennätyssuuressa kasvussa, joka vuonna 2017 valmistuneissa valtakunnan metsien inventoinneissa ylsi 110 miljoonaan kuutio- metriin vuodessa.
30 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook