METSÄT
Metsänomistaja valitsee metsälle ja tavoitteisiinsa sopivan hakkuumenetelmän
Hyvä metsänhoito ja kohteille sopivat hakkuumenetelmät pitävät metsät monimuotoi- sina, terveinä ja hyvässä kasvussa. Metsä Group tarjoaa metsänomistajalle kaikkia hak- kuutapoja ja esittelemme niiden eri puolet – metsänomistaja päättää mitä käytetään.
O sa metsänomistajista ei halua metsiinsä lainkaan avohakkuita, tai ei halua hakata aukoksi jotain tiettyä kohdetta. Jos metsää kuitenkin halutaan hoitaa ja metsästä saada kantorahatuloja jatkossakin, vaihtoehdoksi nousevat eri- laiset jatkuvan kasvatuksen menetelmät. Harvennuksia ei voi tehdä loputtomiin, koska jossain vaiheessa metsä on niin harvaa ja järeää, että se on uudistettava. Jatkuvassa kasvatuksessa eli eri-ikäis rakenteisessa metsän kasvatuksessa ei tehdä avohakkuita. Metsästä poistetaan puita joko poimimalla niitä sieltä täältä TEKSTI KRISTA KIMMO KUVITUS JUHA ILKKA
tai tekemällä metsään korkeintaan 0,5 heh- taarin kokoisia pienaukkoja. Tällä hetkellä avohakkuiden keskikoko eteläsuomalaisissa yksityismetsissä on 1,5 hehtaaria. ”Jatkuvaan kasvatukseen tähtäävä hak- kuu pyritään toteuttamaan kaikilla koh- teilla, jotka metsänomistaja haluaa pitää puustoisina. Kohdekohtaisesti on sitten mietittävä, millaisilla toimilla siinä onnis- tutaan. Metsä Groupin henkilökunta ja yrittäjät on koulutettu hallitsemaan kaikki hakkuutavat”, metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala sanoo. Valmiiksi eri-ikäisrakenteisesta metsästä saadaan helpommin jatkuvan kasvatuksen
kohde kuin tasaikäisenä kasvatetusta. Eri- ikäisrakenteisessa metsässä on erikokoisia puita ja pienemmistä on tarkoitus saada kasvamaan uudet poistettujen puiden tilalle. Jatkuva kasvatus soveltunee myös turvemaille, joille usein syntyy luontaisesti hyvin taimia.
Poimintahakkuu on kuin vahva harvennus
Poimintahakkuu muistuttaa yläharven- nusta, mutta siinä poistetaan enemmän suuria puita. Alaharvennuksessa poiste- taan pienimpiä puita. Se, miten harvalta metsä poimintahakkuun jälkeen näyttää,
Pienaukkohakkuu
Pienaukkohakkuu sopii parhaiten karuhkojen kasvupaikkojen männikköihin, joissa hei- nittyminen ei estä metsän luontaista uudistumista. Maapohjan pitää olla helposti tai- mettuvaa, sillä uudistuminen perustuu pienaukkojen ympäröivistä puista tuleviin sie- meniin. Yleensä pienaukot kannattaa sijoittaa kuvion suurimman puuston kohdalle.
Pienaukkohakkuussa metsikkökuviolle hakataan pieniä, yleensä 0,2–0,3 hehtaarin suuruisia aukkoja. Pienaukkohakkuussa auk- kojen välialueet voidaan harventaa tai jättää harventamatta. Auk- kojen reunat kannattaa aina harventaa taimien kasvua hidastavan reunavaikutuksen ja tuulituhojen vähentämiseksi. Latvuksia tai kantoja ei kerätä energiapuuksi.
Poimintahakkuu
Poimintahakkuussa metsikkökuviolta poistetaan suurimpia puita huonolaatuisten lisäksi. Metsä pitää jättää selvästi harvemmaksi kuin ala- tai yläharvennuksessa, jotta luontainen uudistuminen on mahdollista. Rehevillä kasvupaikoilla on uhkana uudistumisen estävä heinittyminen hakkuun jälkeen. Hakkuutähteet jäävät leimikolle.
Poimintahakkuu sopii parhaiten kuusikoihin. Käsiteltävässä metsässä pitäisi olla jo valmiiksi hyväkuntoista eri-ikäistä ja -kokoista puustoa. Lisäksi maapoh- jan pitää olla helposti taimettuvaa, sillä metsän uudistuminen perustuu luon- taisen taimettumisen ylläpitämään alikasvosreserviin. Samasta syystä ennak- koraivausta ei tehdä. Ei sovi alueille, joilla on juurikäävän aiheuttamaa lahoa.
32 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook