METSÄT
Esa Hakkarainen esittelee Aki Lahtiselle ennallistamisessa tukittua lasku ojaa. Lammen vedenpinta on noussut viime keväästä jo noin 40 senttiä.
Tämän lähteen äärellä idea ennallistamisesta kirkastui Esa Hakkaraisen mielessä. Nyt Käpylampi saa jälleen vetensä lähteestä.
FSC-C014476
Kuin ennen vanhaan Ennallistaminen käynnistyi neljä vuotta sitten, kun Metsä Groupin korjuuyrittäjä poisti puustoa noin kuuden hehtaarin laajuiselta Käpylamminnevalta. ”Ojitus oli kuivannut nevan, mutta puuston kasvu ei ollut elpynyt, joten metsätalousmielessä neva oli kitumaata. Ainespuuta alueelta kertyikin vain muu- tamia kymmeniä kuutioita”, Hakkarainen sanoo. Suoraan naapuritilalta lampeen johta- nut laskuoja tukittiin viime kevättalvena kaivinkoneella. Samalla vedet ohjattiin kulkemaan uutta ojaa pitkin lammen sivuitse Käpylamminnevalle. ”Neva on nyt muuttumassa nopeasti vetisemmäksi, kuten se on ollut ennen ojitusta. Käpylampi puolestaan saa pääosan vedestään kirkasvetisestä lähteestä”, Hak- karainen esittelee. Kaivuutyön yhteydessä myös lampeen aikanaan kaivettu laskuoja tukittiin, jotta
lammen vesi saadaan nostettua ojitusta edeltäneelle tasolle. Vedenpinta on noussut- kin kuivasta kesästä huolimatta jo nelisen- kymmentä senttiä. ”Eräs paikkakuntalainen vanhempi mies muisteli, että nyt lampi näyttää siltä kuin se on ennen vanhaan näyttänyt. Vesi lisäksi on silmämääräisesti arvioiden sel- västi aiempaa kirkkaampaa”, Hakkarainen tuumaa tyytyväisenä saappaiden tirskah- dellessa rantahetteiköllä. Kustannuksia ennallistamisessa syntyi eniten kaivurityöstä. Hakkarainen pitää kuitenkin parin tuhannen euron hintalap- pua edullisena työllä saavutettuihin hyötyi- hin nähden. ”Ja kuluthan voi tietysti vähentää metsä- verotuksessa.” Monimuotoinen metsätila Hakkaraisen omistama Käpylammen metsätila on kokonaisuudessaan noin 170 hehtaarin suuruinen. Hakkarainen
harjoittaa Metsä Groupin kautta FSC®- sertifiointiin liitetyllä tilallaan metsäta- loutta aktiivisesti, mutta ottaa kaikissa toimenpiteissä tarkasti huomioon metsä- luonnon monimuotoisuuden. ”Eihän metsästä voi koskematonta kansallispuistoa tehdä, silloinhan siitä ei saa toimeentuloa. Reino -isäni opetti, että metsässä pitää kiinnittää huomiota myös maisemaan ja estetiikkaan. Nämä asiat olen huomioinut esimerkiksi ajourien suun- nittelussa ja puuston tiheydessä.” Rehevämmillä kuvioilla Hakkarainen ja Lahtinen ovat suunnitelleet hakkuita siten, että metsät kehittyisivät jatkuvaan kasvatukseen soveltuviksi. Tasaikäisiä vanhoja metsiä on uudistettu pienaukko- hakkuin. ”Olemme kokeilleet metsissä myös poi- mintahakkuuta sopivilla kohteilla. Suosin peitteellistä metsätaloutta ja puhun mielel- läni Käpylammesta luonnonhoitometsänä”, Hakkarainen kuvailee.
metsä groupin viesti | 37
Powered by FlippingBook