LYHYESTI
Viirupöllö on puunkoloissa pesivä lintu, joka hyötyy tekopökkelöistä ja pöllönpöntöistä. Sen poikaset poistuvat pesäkolosta lentokyvyttöminä noin kuukauden ikäisinä, kuten kuvan yksilö on juuri tehnyt.
Metsätöissä otetaan linnut huomioon Metsä Group uudistaa ohjeistuksensa siitä, miten linnusto huomioidaan metsätaloudessa.
TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN
Pesintäkausi herkintä aikaa Linnuston kannalta kesän pesintäkausi on her kintä aikaa. Eteläisessä Suomessa tärkein ajan jakso on toukokuun alusta heinäkuun loppuun, pohjoisessa pari viikkoa myöhemmin. Kesäai kaisissa hakkuissa kohdevalinnalla minimoi daan linnustolle aiheutuva haitta suuntaamalla puunkorjuu kuivahkoille ja kuiville kankaille. ”Lintutiheydet ovat suurimpia rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä ja korpimetsissä. Siksi pyrimme välttämään kesähakkuita täl laisissa kohteissa. Jos niille mennään pesin täaikaan, alue käydään tarkastamassa etukä teen mahdollisten pesintöjen havaitsemiseksi”, uuden ohjeistuksen laatimiseen osallistunut operaatioesimies Vesa Tuominen kertoo. Joskus linnun pesäpaikka voi tulla ilmi esi merkiksi ennakkoraivauksen tai hakkuutäh teiden keruun yhteydessä. ”Tällöin pesän ympäristö jätetään käsittelemättä ja merka taan pesäpaikka esimerkiksi kuitunauhoin siten, että pesintä ei häiriinny. Näin ketjun seu raava lenkki, kuten hakkuukoneenkuljettaja
”KESKEINEN tavoite on varmistaa, että toimi henkilöillä ja yrittäjillä on käytössä yhtenäiset toimintamallit ja tieto siitä, miten linnusto voi daan ottaa huomioon metsässä toimittaessa”, koulutuskoordinaattori Markku Salmela Metsä Groupista kertoo. ”Meillä on aito halu vaikuttaa asiaan positiivisesti.” Monien lintulajien kannat ovat taantuneet maailmanlaajuisesti. Suomessa esimerkiksi hömö- ja töyhtötiaiset ovat vähentyneet mer kittävästi. ”Hakkuissa ja metsänhoitotöissä linnut voidaan ottaa huomioon monella tavalla ja jopa parantaa niiden elinympäristöjä. Esimer kiksi tekopökkelöiden jättämisestä hakkuutyö maalle on Metsä Groupissa tullut nopeasti osa normaalia puunkorjuuta.” ”Olemme jättäneet lokakuusta 2016 lähtien metsänomistajan suostumuksella tekopökke löitä hakkuutyömaille. Viime vuonna niitä teh tiin noin 75 prosentilla pystykauppojemme pinta-alasta. Se tarkoittaa yli sataatuhatta potentiaalista pesäpaikkaa linnuille.”
tai maanmuokkausyrittäjä osaa huomioida pesän”, Tuominen sanoo.
Pienet teot auttavat Metsien pinta-alasta käsitellään lintujen pesin täaikaan hyvin pieni osa, mutta metsässä päi vittäin toimiville työntekijöille tulee lähes väis tämättä joskus eteen tilanne, jossa työmaalta löytyy linnun pesä. ”Siksi haluamme, että kaikilla on tieto siitä, kuinka toimia tällaisessa tilanteessa. Hakkuu koneenkuljettaja voi saada viitteitä esimerkiksi haukan pesästä jo leimikolle mennessään, jos emolintu kiertelee konetta huomiota herättä västi”, Tuominen sanoo. Tuominen huomauttaa, että hyvä ratkaisu sekä lintujen että metsänomistajan kannalta löytyy yleensä pienistä teoista ja positiivisesta asenteesta. ”Säästöpuuryhmän sijoittaminen pesäpai kan yhteyteen tai leimikon osan korjuun siirtä minen syksyyn voivat olla toimivia ja edullisia ratkaisuja.”
10 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook