Metsä Groupin Viesti 2 - 2018

KOLUMNI

KAIKENIKÄISET PUUTUOTTEET – TERVETULOA

”Puunkäyttöä tulisi kehittää niin, että hyödynnetty metsä muuttuisi vuosi vuodelta suuremmalta osuudeltaan pitkäikäisiksi tuotteiksi.” Näin kirjoitti Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan 17.12.2017.

MAAILMA TARVITSEE PUUSTA valmistettuja tuotteita, jotka palvelevat pitkään, mutta Helsingin Sanomien kanta on rajoittunut. Ympäristönsuojelun näkökulmasta emme voi asettaa tuotteita arvojärjestykseen elinkaaren pituuden mukaan. Paperikassi tai puukuidusta valmis- tettu nestepakkaus voivat olla arvokkaita, vaikka niillä on lyhyt elinkaari. Tärkeää on käyttää raaka-aine mahdollisimman tarkasti ja tehdä puusta kaikenlaisia tuot- teita – sekä uusia että niitä perinteisiä.

TARVITSEMME RATKAISUJA varsinaiseen pääongelmaan, kivihiilen ja öljyn käyt- tämisestä syntyviin massiivisiin hiilidi- oksidipäästöihin. Syrjäyttämisvaikutus, joka puutuotteilla saavutetaan, on kes- tävän kehityksen aikajänteellä erittäin merkittävä.

PUUN JÄREYTYMISTÄ JA hiilen pääty- mistä runkopuuhun voimme nopeuttaa oikea-aikaisella metsän harvennuksella. Harvennuksista tulevan pienpuun jalos- teilla voimme korvata monia fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Isojen puiden kasvattamista kannattaa tavoitella. Riippumatta siitä, mihin tarkoituk- seen puut menevät, työn tuottavuus on hyvä, jos rungot ovat isoja. Pienistä puista emme voi valmistaa pitkäikäisiä tuot- teita, mutta voimme tehdä niistä paljon monenlaista muuta. Mikä tärkeintä: pienten puiden käyttäminen pal- velee isojen puiden kasvatusta. PUUSTON HARVENTAMINEN EDISTÄÄ jäljelle jäävien pui- den järeytymistä. Kun puut saavat uutta kasvutilaa, aikanaan ne ovat riittävän isoja pitkäikäisten puutuot- teiden aihioiksi. Jotta voimme saada puusta pitkäikäisiä tuotteita, niistä kannattaa tehdä myös lyhytikäisiä tuotteita. PUUSTA VALMISTETUT TUOTTEET eivät heikennä tulevien sukupolvien edellytyksiä tehdä vastaavia tuotteita itsel- leen. Metsäteollisuuden kehittämisen ohella voimme samaan aikaan laajentaa luonnonsuojelualueita, paran- taa vesistönsuojelua metsäalueilla ja huolehtia maise- masta entistä paremmin. Erilaisten runkojen eri jakeista syntyy tuotteita, jotka eivät asetu selkeään arvojärjestykseen elinkaaren pituuden mukaan. Tärkeää on parantaa puunkäytön ja teollisen valmistuksen materiaalitehokkuutta ja kannattavuutta ajatuksella ”vähemmästä enemmän”.

PEKKA KAUPPI YMPÄRISTÖTIETEEN PROFESSORI HELSINGIN YLIOPISTO

KERTOPUUHUN, PUUELEMENTTEIHIN tai havuvaneriin sopivaa ainespuuta emme voi ottaa metsästä kuin rusinaa pullasta. Mukana seuraa kuorta ja pintapuuta, järeitä oksia ja puun pienempiläpimittainen latvaosa. SUOMEN METSISSÄ ON noin 60 miljardia puuta, joista pääosa on pieniä, tukiksi kelpaamattomia. Maamme puusto on viime vuosikymmeninä voimakkaasti järeyty- nyt, mutta valtaosa puiden rungoista on enintään poh- keen tai hauiksen vahvuisia. Näin tulee aina olemaan. Metsässä pitää olla sekä pieniä että suuria puita. Ollak- seen suuri, puun on ensin oltava pieni. Kaikki puut eivät voi olla suuria, sillä jos ne ovat, jälkikasvu puuttuu. ILMASTONSUOJELUN KESKEISIN KYSYMYS on öljyn ja kivihiilen käytön vähentäminen. Metsät voivat palvella Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa lukematto- milla muillakin tavoilla. Puun kuoresta syntyy esimer- kiksi uusiutuvaa sähköä. Vaikka se on lyhytikäistä, se pystyy syrjäyttämään kivihiilisähköä. ON ARVOKASTA, JOS pakkausteollisuus ja kauppaliik- keet pystyvät korvaamaan muovia paperilla. Koti- puutarhuri voi käyttää kuorikatetta ja säästää muo- vikalvoa. Puhumme syrjäyttämisvaikutuksesta, öljyn ja kivihiilen poisvalinnasta teollisista järjestelmistä. Puusta valmistetut tuotteet kelpaavat tähän tarkoituk- seen elinkaaren pituudesta riippumatta.

metsä groupin viesti | 27