METSÄT
”Metsänhoitotöissäkin on tosi helppoa käydä, kun tiestö on kunnossa. Puun- korjuun kannalta on tärkeää rakentaa tie niin kantavaksi, että se on kelirikkokausia lukuunottamatta käytettävissä ympäri vuo- den. Näin metsänomistaja pääsee hyödyn- tämään kesäkorjuukelpoiset kuviot.” Riipinen muistuttaa, että tiet palvelevat myös muita luonnossa liikkujia, kuten mar- jastajia ja hirvestäjiä. ”Kelirikkoaikoina hyvälläkään metsä tiellä ei pidä kuitenkaan liikkua, vaikka sinne maastoautolla pääsisikin. Muutoin tiehen tule uria, joiden korjaaminen voi vaatia jopa kaivinkonetyötä.” Moni tie peruskunnostettava Vaihtelevien keliolosuhteiden ja lisääntyvän puunkäytön takia sekä metsäteollisuus että metsänomistajat ovat kiinnittämässä yhä enemmän huomiota metsäautoteiden kuntoon. ”Viime kesä ja syksy olivat sateiden vuoksi lähes jatkuvaa kelirikkoa. Puukul- jetukset eivät onnistu ympärivuotisesti, jos metsäautoteitä ei pidetä kunnossa nykyistä aktiivisemmin”, Jyväskylän seudulla Metsä Groupin operaatioesimiehenä toimiva Pekka Noponen sanoo. Merkittävä osa Suomen metsäteistä on rakennettu 1970- ja -80-luvuilla. ”Nyt mo- net tiet ovat peruskunnostuksen tarpeessa. Tiet on alun perin rakennettu pienempää kalustoa varten, joten käytännössä voi pu- hua koko metsäautotieverkoston uudista- misesta”, Noponen kuvailee. Urakasta tekee haastavan se, että inves- toinneista päättävissä tienhoitokunnissa voi olla monta mielipidettä toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Hankalimpia ovat tiet, joilla ei ole järjestäytynyttä hoitokuntaa ollenkaan. ”Olen huomannut, että kunnostustoi- mien jälkeen monien epäilijöidenkin silmät kuitenkin avautuvat, ja kaikki kokevat hy- vän tien tarpeelliseksi”, Noponen toteaa. Säännöllinen hoito kannattaa Neljäkymmentä vuotta metsäautoteitä rakentanut, kunnostanut ja hoitanut
hankasalmelainen urakoitsija Veijo Laiti- nen painottaa säännöllisten hoitotoimien tärkeyttä. ”Erot metsäteiden kunnossa ovat suuria riippuen siitä, miten niitä on hoidettu. La- naus, pientareiden niitto ja tarvittaessa so- rastus kantavuuden parantamiseksi jatkavat metsäautotien käyttöikää merkittävästi.” Laitinen ja Noponen toivovat, että met- sätien kunnossapito koettaisiin yhä useam- min rutiininomaiseksi toimenpiteeksi. ”Säännölliset hoitotoimet säästävät kus- tannuksia pidemmällä aikavälillä. Meillä kaikilla tienkäyttäjillä on vastuu siitä, että tiet pysyvät kunnossa. Vahinkoja voi sat- tua, mutta on tärkeää, että jäljet myös kor- jataan nopeasti”, miehet linjaavat. Mitoitus nykykalustolle Jos tietä ei enää saada kuntoon tavan- omaisin hoitotoimin, kannattaa tielle tehdä perusparannus. Silloin puusto poistetaan tien reuna-alueilta riittävän leveästi, perataan ojat, uusitaan tarvit- taessa rumpuputkia, muotoillaan tien runko ja sorastetaan tien pinta. ”Tien kunnostukseen pätee sama sääntö kuin talon rakentamiseen. Pohjat pitää tehdä huolella, sillä jälkeenpäin asiaa on vaikea korjata”, Laitinen painottaa. Perusparannusta suunniteltaessa on kes- keistä ottaa huomioon nykyisen puunkulje- tuskaluston vaatimukset. ”Etenkin kaarteissa, kääntöpaikoilla ja liittymissä vaaditaan tilaa aiempaa enem- män. Myös ojanpenkat on muotoiltava riit- tävän loiviksi, ettei auto pääse putoamaan tieltä”, Laitinen listaa. ”On myös tärkeää tehdä riittävästi liitty- miä metsään. Ne ovat hyödyllisiä puunkor- jaajille sekä muille tielläliikkujille kääntö- ja parkkipaikkoina”, lisää Noponen. Kemera-tukea tarjolla Perusparannuksen hinta vaihtelee huo- mattavasti vanhan tien kunnon, maaston, rumpujen tarpeen, sekä käytettävän pin- tamateriaalin määrän ja laadun mukaan. ”Tyypillisesti metrihinta asettuu 10 ja 20 euron väliin. Työhön on saatavissa
kemera-tukea, mikä alentaa metsänomis- tajalle tulevia kustannuksia merkittävästi. Esimerkiksi tilanteessa, jossa leimikon saa tien ansiosta muutettua kesällä kor- jattavaksi, voi investointi maksaa itsensä takaisin jo ensimmäisissä puukaupoissa”, Noponen toteaa.
INFO
• Vesi jää seisomaan tielle uriin ja kuoppiin. • Tiestä nousee kiviä ja kantoja, joita joutuu autolla kiertelemään. • Tienpientareet ovat pusikoitu neet, oksat raapivat auton kylkiä ja lumi taivuttaa puut tien ylle. • Rumpuputket jäätyvät/tukkeutu vat ja vesi seisoo ojissa. • Puutavara-autolle ei löydy kääntöpaikkoja, joissa se mah tuisi kääntymään peräkärryn kanssa. Mistä tunnistaa metsätien kunnostus- tarpeen?
”Lanaus, pientareiden niitto ja tarvittaessa sorastus kantavuuden parantamiseksi jatkavat metsäautotien käyttöikää merkittävästi.”
34 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook