Metsä Groupin Viesti 2 - 2018

INFO

Lisää METSO-kohteita tarjolle

mutta myös Metsäkeskus tekee määräaikaisia ympäris tötukisopimuksia. ”Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen alueella on METSOlle tälle vuodelle kor keat tavoitteet”, metsäta lousinsinööri Pekka Joki- nen sanoo. Vastaavanlainen tilanne on monissa muissakin eteläisen Suomen ELY-kes kuksissa. ”Meillä on hyvät mah dollisuudet rahoittaa aiem paa enemmän uusia kohteita. Jos metsänomistaja arve lee metsässään olevan arvok kaita luontokohteita ja haluaa vaalia niitä, kannattaa ottaa yhteyttä”, Jokinen kannustaa. Metsä Groupin omistaja jäsenet saavat METSO-suoje luhankkeen vireille ottamalla yhteyttä omaan metsäasian tuntijaansa.

KYMMENVUOTIAAN METSOn eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman tavoite on omalta osaltaan pysäyttää metsäisten luonto tyyppien ja metsälajien taan tumista sekä vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuutta. Ohjelma tarjoaa met sänomistajalle mahdollisuu den suojella vapaaehtoisesti metsiensä monimuotoi suutta. Metsää voi suojella määräaikaisesti, pysyvästi tai toteuttamalla siellä luon nonhoitotöitä. Valtio maksaa METSO-ohjelman mukaisesta korvausta suojelusta ja luon nonhoidosta. Ohjelmalla suojellaan met siä, jotka ovat luonnonarvoil taan monipuolisia ja eliölajien elinympäristöinä erityisen arvokkaita. Suojelupäätös tehdään ELY-keskuksessa,

Säätiön toimitusjohtaja Risto Kiljunen liki parisataa vuotta vanhan lehmuksen juurella.

Koneenkuljettaja Jani Kylliäinen (vas.), jäsenpalveluasiantuntija Olli Harju, biologi Simo Jokinen, toimitusjohtaja Risto Kiljunen, metsätalousinsinööri Pekka Jokinen ja metsäasiantuntija Anu Rautiainen tulevalla METSO-suojelukohteella. Kylliäisen teke- mään harvennushakkuuseen oltiin tyytyväisiä.

Koneenkuljettajaa mietityttää ”Lehmuksen ympärille kannattaa jät- tää kunnolla tilaa, sillä lehmus tuottaa hyvää lehtikariketta, jonka ansiosta sen lähimaastoon syntyy aikanaan erilaista kasvillisuutta kuin nyt”, Jokinen jatkaa. ”Eikä haittaisi, jos vähän enemmänkin ottaisit isoja kuusia pois, vaikka vähän hirvittäisikin.” Jos ei nyt ihan hirvitä, niin kyllä Kylli- äistä ainakin mietityttää. ”On tämä aika erikoinen savotta tavalliseen harvennustyö- maahan verrattuna. Valppaana pitää olla, etteivät järeät kuuset kaadettaessa latval- laan riepottele noita pieniä lehtokuusamia”, hän tuumaa. ”Mutta toki tämä on mielen- kiintoista vaihtelua normaalihakkuulle, ja osaaminenhan tässä samalla laajenee.” Rautiainen ja Kylliäinen kävivät yhdessä työmaata läpi ennen hakkuun aloittamista, jotta Metsähallituksen erikoissuunnittelija Susanna Lahdensolan antamat ohjeet tule- vat toteutetuiksi. Niiden mukaan lehmuk- sen ympärille olisi hyvä jättää halkaisijal- taan 20 metrin kokoinen alue. ”Löysimme leimikon reunimmaisesta nurkasta upeita isoja haapoja, joissa osassa oli jo lahoakin näkyvissä. Niiden ympärille kannattaisi varmaan jättää kuusikkoa”, Rautiainen miettii.

kaupat oli tehty, otimme yhteyttä Kaak- kois-Suomen ELY-keskukseen.” Metsä Groupin metsäomaisuudenhoi- don asiantuntija Anu Rautiainen kertoo, että tarjottu metsä oli hyvä sijoitus, sillä luontoarvojen lisäksi siellä oli hyvä puusto. ”ELY-keskus kiinnostui, koska luontoarvoja on runsaasti: lehtomaista metsää, jossa on paljon upeita eri-ikäisiä ja erittäin vanho- jakin lehmuksia. Tästä saadaan runsas lahopuustoinen alue, kun aikanaan riviin istutettuja kuusia poistetaan varjostamasta lehmuksia. Hakkuilla luontoarvot lisäänty- vät nopeammin.” ELY-keskuksen biologi Simo Jokine n ja metsätalousinsinööri Pekka Jokinen olivat käyneet etukäteen nauhoittamassa lehmuk- set ja lehtokuusamat, jotta Kylliäinen ha- vaitsee ne paremmin lumisessa maastossa. Miehet ovat tyytyväisiä Kylliäisen harven- nuksen jälkeen. ”Kyllä tässä nyt toteutuu se, mitä tavoi- tellaan: lehmukset ja lehtokuusamat saavat enemmän valoa, kun umpeenkasvanutta kuusikkoa harvennetaan aika voimak- kaasti niiden ympäristöstä. Jos nyt joku lehmuksen taimi saa vähän siipeensä, se tuskin siihen kuolee, kun se on oletetta- vasti saanut alkunsa juurivesasta”, Simo Jokinen arvelee.

”Se on hyvä ajatus. Täällä on hyvin varmasti myös liito-oravia, nehän viihtyvät kuusivaltaisissa sekametsissä ja tykkäävät pesiä haavoissa”, Simo Jokinen sanoo. Vähemmän byrokratiaa ”Katsoimme, että tämä hoitohakkuu oli järkevää tehdä ennen kuin ryhdy- tään tekemään suojelupäätöstä”, Pekka Jokinen sanoo. ”Suojelupäätöksestä seuraa rauhoitusmääräyksiä, joilla tietyt toimenpiteet kielletään, kun metsätaloudellinen toiminta päättyy. Hoitohakkuutkin ovat sen jälkeen aina luvanvaraisia.” ”Kun kävimme täällä ensimmäisen kerran, näimme selvästi, että tämä täyt- tää METSO-kohteen edellytykset. Kun hoitohakkuu tehdään ennen suojelu- päätöstä, vältämme turhaa byrokratiaa, mikä on myös suojeltavan metsän etu”, Jokinen jatkaa. ”Metsä Group ostaa hakatut puut, ja ELY-keskus arvioi jäljelle jääneen puuston arvon. Vasta sen jälkeen tiedämme, mil- laisen korvauksen säätiö suojelemastaan metsästä kaikkineen saa”, toimitusjohtaja Risto Kiljunen toteaa. ”Näiden hoitohakkuiden jälkeen tästä metsästä tulee pysyvä suojelualue.”

metsä groupin viesti | 43