Metsä Groupin Viesti 2 - 2018

ja pakkaset, jäljelle jää merkittävä määrä eläviä tuhonaiheuttajia selkärankaisten, sienten ja hyönteisten joukossa. Sienituhojen odotetaan ilmastonmuu- toksen myötä suurenevan. Jo nyt juuri- kääpä aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 50 miljoonan euron taloudellisen tappion metsätaloudelle, ja ilmaston lämmetessä sen levinneisyys laajenee yhä pohjoisem- maksi. Juurikääpätuhojen pelätään lisään- tyvän jopa puiden kasvun kiihtymistä nopeammin. Onneksi metsäntutkimuksessa on viime aikoina saatu lupaavia tuloksia juurikäävän torjunnasta. Tartunnalta suojaavan kuusen geenin löytäminen, ja toisaalta sienen vi- rusten joukosta löytynyt mahdollinen tor- juntaeliö lupailevat uusia torjuntakeinoja. Valitettavasti uusien keinojen käyttöönotto kestää vielä kauan, joten toistaiseksi on pär- jättävä perinteisemmillä keinoilla: puulajin vaihdolla metsänuudistamisen yhteydessä, kantokäsittelyllä ja riittävällä sekapuustolla.

INFO

Puiden perimä muuttuu metsän uudistuessa.

Evoluutio ei pysy mukana ILMASTONMUUTOS tuo mukanaan monenlaisia uhkia eläimille. Uhat konkretisoituvat elinympäristön muut­ tumisen, siirtymisen tai jopa katoami­ sen kautta. ”Nopea muutos aiheuttaa muutok­ sia lajien keskinäisissä runsaussuh­ teissa”, Metsähallituksen suojelubiologi Miina Auttila kertoo. ”Toisaalta eteläi­ siä lajeja siirtyy pohjoiseen, jolloin syn­ tyy uudenlaisia saalis-petosuhteita ja kilpailua.” Usein eläimet ovat paremmassa asemassa kuin kasvit, koska ne pysty­ vät liikkumaan ja etsimään sopivia elin­ ympäristöjä lähialueilta. Siirtyminen tapahtuu pääsääntöisesti kohti poh­ joista tai maastonmuotojen salliessa ylöspäin. ”On toki eläinlajeja, jotka eivät pysty siirtymään enempää. Ajatellaan vaikka vuoristoa, jossa on mahdollista nousta vain tiettyyn rajaan asti”, Auttila muis­ tuttaa. Eläimet voivat sopeutua myös muuttamalla käytöstään tai oppimalla uutta. Pitkällä aikavälillä lajit voivat kehittyä evolutiivisesti, mutta nykyi­ nen ilmastonmuutoksen tahti on niin nopea, ettei evoluutiolle jää juuri aikaa. ”Suurimmassa vaarassa ovat hitaasti lisääntyvät, ravinnon tai elin­ ympäristön suhteen erikoistuneet, muiden tekijöiden vuoksi uhanalaiset lajit, jotka eivät pysty siirtymään. Täl­ lainen on esimerkiksi saimaannorppa”, Auttila kertoo.

mantokuoriaisen odotetaan ennen pitkää leviävän Suomeen ja tuovan tullessaan hollanninjalavataudin. Vaikka ilmastonmuutosta on vaikea pysäyttää tai edes hillitä, on hyönteistu- horiskeihinkin mahdollista varautua. Ris- kien minimoimiseksi on entistä tärkeäm- pää noudattaa metsätuholakia, harjoittaa hyvää metsänhoitoa pitämällä metsä hyvässä kunnossa säännöllisin harvennuk- sin ja pitämällä metsän puulajikoostumus monipuolisena aina, kun kasvupaikka sen sallii. Yllättääkö luonto sopeutumiskyvyllään? Ilmastonmuutokseen liittyy edelleen paljon kysymyksiä: kuinka paljon lämpö- tila, sademäärät ja myrskytuulet tulevat lisääntymään, kääntyykö Golf-virta ja mitä vaikutuksia sillä on. Reagoivatko lajit toisin kuin olemme ajatelleet? Voi- vatko jotkut lajit runsastua, vaikka nii- den on ennustettu kärsivän muutoksesta? Vai voiko muutos olla sittenkin lyhytai- kaista? Yksi on kuitenkin varmaa – luonto osaa yllättää. Parhaiten autamme metsäluontoa hyvällä, kestävällä metsänhoidolla ja tuke- malla metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä.

Tuhohyönteiset levittäytyvät pohjoisemmaksi

Ilmaston lämmetessä tuholaislajit pysty- vät levittäytymään aiempaa pohjoisem- maksi, mikä on jo huomattu kirjanpaina- jan, tähtikudospistiäisen ja havununnan aiheuttamien tuhojen lisääntymisenä. Tuhohyönteisille ilmaston hitaalla läm- penemisellä ei välttämättä ole niin suurta merkitystä kuin yhä leudommiksi tule- villa talvilla ilman kovia pakkasjaksoja. Näin ollen ruskomäntypistiäisten ja muiden munina talvehtivien tuhohyön- teisten ennustetaan hyötyvän aiempaa leudommista talvista. Lisäksi pohjoiseen levittäytyvät hyönteiset voivat tuoda mukanaan sienitauteja. Esimerkiksi

INFO

Ennuste lämpötilan muutoksesta sadassa vuodessa

Lähde: Ruosteenoja, K. 2013. Ilmatieteen laitos.

ºC

LÄMPÖTILAN muutos Suo­ messa vuoden eri kuukau­ sina, kun siirrytään vuosien 1971–2000 jaksosta vuo­ sien 2070–2099 jaksoon. Käyrä esittää maail­ manlaajuisen ilmaston­ muutosmallin tulosten kes­ kiarvoa. Tämän mukaan tammikuu olisi tämän vuo­ sisadan lopulla yli 5 astetta

10 9 8 7

MIINA AUTTILA SUOJELUBIOLOGI METSÄHALLITUS

6 5 4

3 2 1 0

lämpimämpi kuin sata vuotta aikaisemmin.

metsä groupin viesti | 45

Powered by