ja pakkaset, jäljelle jää merkittävä määrä eläviä tuhonaiheuttajia selkärankaisten, sienten ja hyönteisten joukossa. Sienituhojen odotetaan ilmastonmuu- toksen myötä suurenevan. Jo nyt juuri- kääpä aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 50 miljoonan euron taloudellisen tappion metsätaloudelle, ja ilmaston lämmetessä sen levinneisyys laajenee yhä pohjoisem- maksi. Juurikääpätuhojen pelätään lisään- tyvän jopa puiden kasvun kiihtymistä nopeammin. Onneksi metsäntutkimuksessa on viime aikoina saatu lupaavia tuloksia juurikäävän torjunnasta. Tartunnalta suojaavan kuusen geenin löytäminen, ja toisaalta sienen vi- rusten joukosta löytynyt mahdollinen tor- juntaeliö lupailevat uusia torjuntakeinoja. Valitettavasti uusien keinojen käyttöönotto kestää vielä kauan, joten toistaiseksi on pär- jättävä perinteisemmillä keinoilla: puulajin vaihdolla metsänuudistamisen yhteydessä, kantokäsittelyllä ja riittävällä sekapuustolla.
INFO
Puiden perimä muuttuu metsän uudistuessa.
Evoluutio ei pysy mukana ILMASTONMUUTOS tuo mukanaan monenlaisia uhkia eläimille. Uhat konkretisoituvat elinympäristön muut tumisen, siirtymisen tai jopa katoami sen kautta. ”Nopea muutos aiheuttaa muutok sia lajien keskinäisissä runsaussuh teissa”, Metsähallituksen suojelubiologi Miina Auttila kertoo. ”Toisaalta eteläi siä lajeja siirtyy pohjoiseen, jolloin syn tyy uudenlaisia saalis-petosuhteita ja kilpailua.” Usein eläimet ovat paremmassa asemassa kuin kasvit, koska ne pysty vät liikkumaan ja etsimään sopivia elin ympäristöjä lähialueilta. Siirtyminen tapahtuu pääsääntöisesti kohti poh joista tai maastonmuotojen salliessa ylöspäin. ”On toki eläinlajeja, jotka eivät pysty siirtymään enempää. Ajatellaan vaikka vuoristoa, jossa on mahdollista nousta vain tiettyyn rajaan asti”, Auttila muis tuttaa. Eläimet voivat sopeutua myös muuttamalla käytöstään tai oppimalla uutta. Pitkällä aikavälillä lajit voivat kehittyä evolutiivisesti, mutta nykyi nen ilmastonmuutoksen tahti on niin nopea, ettei evoluutiolle jää juuri aikaa. ”Suurimmassa vaarassa ovat hitaasti lisääntyvät, ravinnon tai elin ympäristön suhteen erikoistuneet, muiden tekijöiden vuoksi uhanalaiset lajit, jotka eivät pysty siirtymään. Täl lainen on esimerkiksi saimaannorppa”, Auttila kertoo.
mantokuoriaisen odotetaan ennen pitkää leviävän Suomeen ja tuovan tullessaan hollanninjalavataudin. Vaikka ilmastonmuutosta on vaikea pysäyttää tai edes hillitä, on hyönteistu- horiskeihinkin mahdollista varautua. Ris- kien minimoimiseksi on entistä tärkeäm- pää noudattaa metsätuholakia, harjoittaa hyvää metsänhoitoa pitämällä metsä hyvässä kunnossa säännöllisin harvennuk- sin ja pitämällä metsän puulajikoostumus monipuolisena aina, kun kasvupaikka sen sallii. Yllättääkö luonto sopeutumiskyvyllään? Ilmastonmuutokseen liittyy edelleen paljon kysymyksiä: kuinka paljon lämpö- tila, sademäärät ja myrskytuulet tulevat lisääntymään, kääntyykö Golf-virta ja mitä vaikutuksia sillä on. Reagoivatko lajit toisin kuin olemme ajatelleet? Voi- vatko jotkut lajit runsastua, vaikka nii- den on ennustettu kärsivän muutoksesta? Vai voiko muutos olla sittenkin lyhytai- kaista? Yksi on kuitenkin varmaa – luonto osaa yllättää. Parhaiten autamme metsäluontoa hyvällä, kestävällä metsänhoidolla ja tuke- malla metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Tuhohyönteiset levittäytyvät pohjoisemmaksi
Ilmaston lämmetessä tuholaislajit pysty- vät levittäytymään aiempaa pohjoisem- maksi, mikä on jo huomattu kirjanpaina- jan, tähtikudospistiäisen ja havununnan aiheuttamien tuhojen lisääntymisenä. Tuhohyönteisille ilmaston hitaalla läm- penemisellä ei välttämättä ole niin suurta merkitystä kuin yhä leudommiksi tule- villa talvilla ilman kovia pakkasjaksoja. Näin ollen ruskomäntypistiäisten ja muiden munina talvehtivien tuhohyön- teisten ennustetaan hyötyvän aiempaa leudommista talvista. Lisäksi pohjoiseen levittäytyvät hyönteiset voivat tuoda mukanaan sienitauteja. Esimerkiksi
INFO
Ennuste lämpötilan muutoksesta sadassa vuodessa
Lähde: Ruosteenoja, K. 2013. Ilmatieteen laitos.
ºC
LÄMPÖTILAN muutos Suo messa vuoden eri kuukau sina, kun siirrytään vuosien 1971–2000 jaksosta vuo sien 2070–2099 jaksoon. Käyrä esittää maail manlaajuisen ilmaston muutosmallin tulosten kes kiarvoa. Tämän mukaan tammikuu olisi tämän vuo sisadan lopulla yli 5 astetta
10 9 8 7
MIINA AUTTILA SUOJELUBIOLOGI METSÄHALLITUS
6 5 4
3 2 1 0
lämpimämpi kuin sata vuotta aikaisemmin.
metsä groupin viesti | 45
Powered by FlippingBook