LIIKETOIMINTA-ALUEET
– kuorintajäte, hukkaviilu ja murskattavat puun osat – hake- tetaan. Ne voidaan hyödyntää muissa integraatin prosesseissa: energiantuotannossa tai sellun raaka-aineena. 10 sekuntia per pölli Nopeimmillaan Äänekosken uusi sorvi suoltaa 300 metriä viilua minuutissa. Uusi pölli pääsee käsittelyyn 10 sekun- nin välein. Viilutehdasta on tarkoitus ajaa kolmessa vuorossa. Tukin kulutus asettuu täydessä tuo- tannossa noin 150 000 kuutio- metriin, mikä tarkoittaa 3000 rekallista puuta vuodessa ja 12– 15 päivässä. Puun vastaanotto ajoittuu ainakin alkuvaiheessa virka-aikaan. ”Puunhankinnan kannalta Äänekoski on sijaintina keskei- nen. Puu saadaan lähiseuduilta biotuotetehtaan imussa. Ääne- koskella käytettävän kuitupuun kasvava määrä varmistaa myös koivutukin saatavuuden. Lo- gistisestikin on loistavaa, että tukkia ja kuitupuuta käytetään samalla tontilla”, Harju esitte- lee. Pärnun tehdas tulee tuotta- maan 50 000 kuutiota koivu- vaneria, ja sen valmistukseen tarvitaan 75 000 kuutiota viilua. Viilutehtaan ollessa täy- dessä tuotannossa Äänekoskelta lähtee viilurekkoja Pärnuun kahdeksan päivässä. Tasainen laatu on A & O Äänekosken viilutehtaan testauksessa keskitytään hio- maan viilun laatu prikulleen kohdilleen. ”Pärnun tehdas tulee teke- mään erikoistuotteita, erityis- suuria vanerilevyjä. Viilujen on vastattava dimensioiltaan ja ominaisuuksiltaan loppu- tuotetta, ja laadun on sovittava tarkasti Pärnun laitteistolle. Viilujen arkkikoko on huomat- tavasti suurempi Suolahdessa sorvattuihin verrattuna”, Tomi Kaihovirta sanoo. ”Viilun pitää olla hyvin ta- salaatuista. Paksuusvaihteluita ei saa olla, ja viilun kosteuden on pysyttävä pienen tolerans- sin sisällä. Muut laatukriteerit liittyvät esimerkiksi sorvauksen
aiheuttamiin halkeamiin ja puumateriaalin luontaisiin vaihteluihin kuten oksanreikiin ja uurteisiin, jotka näkyvät viilun pintaominaisuuksina”, Kaihovirta jatkaa. Pärnun ja Äänekosken tuotantolinjat viritetään yhteen- sopiviksi; kamera tarkkailee viilujen laatua ja lajittelee ne oikeisiin viiluluokkiin, jotka sitten ohjataan visuaalisten ominaisuuksien mukaisesti oikeille linjoille vaneritehtaalla. Pintaviilujen pikkuvikoja kor- jaillaan vielä paikkauslinjalla Pärnussa.
ohjaamalla puutoimituksia parhaiten meidän käyttöömme sopiviin mittoihin”, Harju summaa. Sitten pölli sorvataan. Insi- nööripuutuotteiden tuotannon huipputekniikkaa edustaa Äänekoskella uusi sorvi. ”Sillä saadaan paljon sileämpää viilua kuin vanhalla kalustolla”, Kai- hovirta toteaa. ”Sorvatut viilut siirtyvät linjalla automaattiseen märkä- leikkuriin, ja sen jälkeen kuiva- ukseen. Kuivauslinjalla viiluar- kit kuivataan, ja ne käyvät läpi kameralajittelun. Viimeisenä lajitellut viilut päätyvät pak- kauslinjalle, jossa vanteutus kone panee viilut nippuun ja siirtää varastoon odottamaan kuljetusta.” Tuotannon vauhti viilu- tehtaalla kiihtyy pikkuhiljaa. Pärnun ja Äänekosken tehtai- den yhteisiä avajaisia vietetään syksyllä, ja silloin Äänekosken tuotanto rullaa jo korkealla tasolla.
Maailmanluokan viilutehdas
Mitä koivutukille sitten viilu- tehtaalla varsinaisesti tapahtuu? ”Ensin tukki haudotaan, sitten se kuoritaan ja katko- taan sopivaan pöllimittaan. Meidän tehtävämme tehtaalla on maksimoida saanto sorvat- tavasta tukista, ja puuhuolto puolestaan minimoi hukkaa
Äänekosken viilutehtaan operatiivisesta johtamisesta
vastaa Suolahden vaneritehtaiden johtaja Pasi Harju (oik.). Paikallisten työntekijöiden esimies on tuotanto- insinööri Tomi Kaihovirta.
Osa integraattia Viilutehtaan sijainti keskellä täysillä käyvää tehdasinteg- raattia tarjoaa monia syner- giaetuja teolliseen toimintaan. ”Täällä oli katto ja seinät valmiina, käytännössä koko rakennustekninen infra oli olemassa. Olemme toki modifi- oineet tiloja uuden tuotantotoi- minnan tarpeisiin, vahvistaneet rakenteita ja uusineet muun muassa sprinklauskalustoa nykystandardien mukaiseksi”, Pasi Harju kertoo. Viilutehdas saa tarvit- semansa höyryn, sähkön ja veden integraatissa olemassa olevien jakelukanavien kautta. Vastaavasti kaikki viilutuo- tannossa syntyvät sivutuotteet
”Äänekosken viilutehtaan koko kapasiteetti valjastetaan Pärnun uuden koivuvaneritehtaan tarpeisiin. Tehtaiden täytyy toimia saumattomasti yhdessä”, Pasi Harju sanoo.
”Työ viilutehtaalla on hyvin itseohjautuvaa. Täydessä tuotannossa tehdas käy kolmessa vuorossa ilman vuoromestareita”, Tomi Kaihovirta kertoo.
metsä groupin viesti | 49
Powered by FlippingBook