Lisäksi meitä pidetään vastuullisena ja kokeneena toimi- jana tämän suuruusluokan hankkeen toteuttajaksi.” ”Se on ollut itselleni yllätys, millaisen erilaisten bio- tuotelaitosten suunnittelun aallon olemme vetäneet peräs- sämme”, Hämälä sanoo. ”Ennen meidän liikkeellelähtö- ämme uskottiin, ettei uutta tämäntyyppistä teollisuutta Suomeen enää tulisi. Mutta nyt on useita, todennäköi- syydeltään erilaisia hankkeita vireillä.”
Aasiaan toimitettava sellu lähtee ensin tehokkaina
rautatietoimituksina Vuosaaren satamaan Helsinkiin ja jatkaa sieltä irtolastialuksilla ja konttitoimituksina. Nyt kun biotuotetehdas on saatu tuotantoon, Hämä- län mukaan tärkeintä on saada se vuoden aikana suunni- tellulle volyymitasolle. Toinen haaste on saada kokonaan uusien biotuotteiden ja niiden jalostusketjujen eteneminen vauhtiin. ”Itse olemme pystyneet tuplaamaan sivuvirtojen hyö- dyntämisasteen ja valmistamme omaan käyttöömme muun muassa kemikaaleja ja uusiutuvaa energiaa. Muutama yritys valmistaa jo nyt omia tuotteitaan biotuotetehtaan raaka-aineista. Tämän lisäksi menossa on useita sellun tuo- tekehitysprojekteja, joissa lähivuosina arvioidaan, seuraako niistä teollisia investointeja. Tavoitteena on, että tehtaan ympärillä toimiva yritysten muodostama, tuotteitamme raaka-aineena käyttävä ekosysteemi laajenee.” Puuta tarvitaan paljon lisää Pidemmälle tulevaisuuteen katsoessaan Hämälä toi- voo, ettei valtion tai Euroopan unionin lainsäädännöllä vääristettäisi puumarkkinaa millään tavalla. ”Sen pitää saada toimia markkinaehtoisesti ilman, että sinne luo- daan lainsäädännöllä rajoitteita tai tuetaan uusia toi- mintoja ja tuotteita.” ”Mitä tahansa puusta Suomessa vaikka vain koti- markkinoille jalostetaankin, sen kilpailukykyisyys pitäisi peilata maailmanmarkkinoilla. Ellei tuote menesty siellä, joudutaan tekemisiin pitkäjänteisen tukisubventio mekanismin kanssa. Se ei kuulu tähän päivään, eikä sii- hen pitäisi olla Suomen valtiolla varaakaan.” Biotuotetehdas lisää merkittävästi suomalaisten met- sänomistajien puun käyttöä. Kuitupuuta tarvitaan jat- kossa neljä miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän. ”Luotan siihen, että omistajajäsenet varmistavat uu- denkin tehtaamme puuhuollon. Haluamme saada raaka- aineemme hyvin hoidetuista suomalaisista metsistä”, Hämälä toteaa.
”Aasian-vientimme on tällä hetkellä hyvin Kiina-painotteista. Nyt kun oma tuotantomme kasvaa merkittävästi, voimme lisätä myyntiä muuallekin Aasiaan”, Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä sanoo.
Uusia tuotteita Sellulla on yhä enemmän muitakin käyttöalueita kuin perinteiset pehmo- ja painopaperi sekä pakkaustuot- teet. Nopeimmin niistä kasvaa ensikuitusellun käyttö tekstiilikuituna – tätä kehitystä ohjaa myös puuvillan viljelyn aiheuttamat haasteet. ”Iso markkina on muovituotteiden korvaaminen puu- peräisillä komposiittituotteilla tai polymeereillä. Muovin- käytön markkina on maailmanlaajuisesti satoja miljoonia tonneja, joten siellä on puukuidulle runsaasti mahdolli- suuksia”, Hämälä sanoo. ”Lisäksi uusia mahdollisuuksia avautuu koko ajan, kun fossiilitaloudesta siirrytään uusiutuvien raaka-aineiden materiaalitalouteen.” Tehdasprojekti suunnitellusti päätökseen Ilkka Hämälä sanoo, että tehdasprojektin edetessä ei ilmennyt mitään isompia yllätyksiä. ”Hienoa on ollut se, että hankkeemme on saanut alusta lähtien runsaasti myönteistä julkisuutta. Se on nähty kansantaloudellisesti hyvänä asiana ja järkevänä luonnonvarojen käyttönä.
18 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook