METSÄT
Teksti Sami Karppinen Kuva Erkki Oksanen , Luonnonvarakeskus
Metsien kasvu on tuplaantunut Suomen metsien vuosittainen kasvu on lisääntynyt tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin tulosten mukaan 1970-luvun 55 miljoonasta kuutiosta nykyiseen 110 miljoonaan kuutioon. S amaan aikaan puustopääoma on kasvanut 1 500 miljoonasta kuutiosta yli 2 300 miljoonaan kuutioon. Luonnonvarakes- Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma
kuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen vakuuttaa tärkeimmän syyn hurjaan kehitykseen löytyvän tehostuneesta met- sänhoidosta. ”Keskeisimmät keinot, joilla lisäkasvu on saavutettu, ovat vanhojen ja vajaatuot- toisten metsien uudistaminen, harven- nushakkuut, turvemaiden metsäojitukset, taimikonhoitotyöt ja kasvatusmetsien lan- noitukset”, Hynynen listaa. Myös ilmasto-olosuhteilla on selvä vaikutus kiihtyneeseen kasvuun. ”Tuo- reimpien tutkimusten mukaan kasvunlisä- yksestä kaksi kolmannesta johtuu metsien käsittelystä ja yksi kolmannes ilmastoteki- jöistä. Ilmaston positiivinen vaikutus met- sien kasvuun on näkynyt selvästi 1990-lu- vulta saakka.” Metsänhoito paras keino lisätä hiilinieluja Suomessa on viime vuosina käytetty puuta noin 68 miljoonaa kuutiometriä.
milj. m³
PUUSTON vuotuinen kasvu on 1970-luvun alun jälkeen ollut selvästi poistumaa – hakkuut ja luontainen kuoleminen – suurempi. Viimeisin mitattu kasvu on 109,9 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun vuotuinen poistuma on suurimmillaan ollut 82 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2015.
120 110 100
90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020
Lähde: Luonnonvarakeskus
Nykykasvulla puunkäyttöä olisi Hyny- sen mukaan mahdollista lisätä met- sien monimuotoisuudesta tinkimättä vähintään 10–15 miljoonalla kuutiolla. Metsien käsittelytavat, jotka parantavat puuston kasvua, ovat hänen mukaansa tehokkaita keinoja lisätä myös metsien hiilinieluja. ”Hakkuiden kasvattamisen välittömänä seurauksena hiilivarastot hetkellisesti vä- henevät. Mutta 30–50 vuoden aikajänteellä intensiivinen metsänhoito lisää parhaiten metsien hiilinieluja verrattuna tilanteeseen, jossa metsiä jätettäisiin hyödyntämättä”, Hynynen perustelee. Jokainen metsänomistaja voi vaikuttaa Vaikka metsänhoidolla valtakunnallisesti saavutetut tulokset puuston kasvuun ovat hämmästyttäviä, voi jokainen met- sänomistaja edelleen parantaa puustonsa kasvua ja metsätaloutensa kannatta- vuutta. Hynynen toivookin, että yhä
useampi metsänomistaja asettaisi selkeät tavoitteet metsänomistamisen suhteen. Tieto ja työkalut kannattavuuden paran- tamiseen ovat olemassa. ”Tehokkaimmin kasvunlisäys saavute- taan oikein valituissa kohteissa turvemai- den kunnostusojituksilla ja tuhkalannoi- tuksilla. Myös kangasmaiden typpilan- noitukset ovat kasvunlisäyksen kannalta tärkeässä roolissa”, Hynynen kuvailee. Monimuotoisuuden säilyttämisen ja ilmastonmuutoksen tuomien riskien tor- jumisen kannalta Hynynen nostaa esille sekapuustojen suosimisen. Etenkin Etelä- Suomessa kuusivaltaisuus voi lisätä metsä- tuhojen riskejä tulevaisuudessa. "Metsänviljelyssä kannattaa käyttää jalostettuja taimi- ja siemenmateriaaleja. Esimerkiksi männyllä voidaan saavuttaa näin jopa 20 prosentin lisäkasvu. Taimi- konhoidon ja harvennushakkuiden merki- tystä ei myöskään sovi unohtaa”, Hynynen muistuttaa.
JARI HYNYNEN TUTKIMUSPROFESSORI LUONNONVARAKESKUS
metsä groupin viesti | 45
Powered by FlippingBook