METSÄT
Teksti Sami Karppinen Kuvat Jarmo Mäkineva , Vastavalo ja Erkki Oksanen , Luonnonvarakeskus
Ripeä ja laadukas metsänviljely ehkäisee taimituhoja Ilmaston lämpiäminen lisää tuhojen riskiä myös taimikoissa. Mahdolliset taimituhot kannattaa tarkastaa heti viljelyn jälkeisenä keväänä.
K un hiljattain istutetun kuusen tai männyn neulaset äkkiä kellastuvat, herää metsänomistajalle kysymys, mikä tuhon on aiheuttanut. Yleisimmin syylliseksi paljastuu tukkimiehentäi, hirvi, myyrä, halla tai kevätahava. Tuhojen aiheuttajien tunnistaminen on kuitenkin usein vaikeaa. ”Jo muutaman vuoden kuluttua viljelystä tuhon tai sen syyn toteaminen voi olla mahdotonta. Siksi esimerkiksi valtakunnan metsien inventoinnin yhteydessä kertyy vain vähän tietoa pienten taimikoiden tuhoista”, taimien hyön- teistuhoihin perehtynyt Luonnonvarakeskuksen erikois- tutkija Heli Viiri kertoo.
Tukkimiehentäi tyypillinen tuholainen Hyönteisistä havupuun taimille hyvin yleinen ja talou- dellisesti merkittävä kiusankappale on tukkimiehentäi. ”Tehtyjen tutkimusten mukaan kannonnostoalueilla esiintyy myös juuriniluria. Se ei yleensä tapa taimia heti, vaan tuhot voivat ilmetä 10–12 vuoden aikana”, Viiri sanoo. Tukkimiehentäitä esiintyy kannoista haihtuvien tuok- sujen houkuttelemana takuuvarmasti kaikilla uudistus- aloilla. Taimeen iskiessään se järsii kuoren sen tyveltä ja puu usein kuolee. ”Paras keino tukkimiehentäitä vastaan on laadukas maanmuokkaus. Se antaa taimelle suojan noin kolmeksi kasvukaudeksi. Menetelmänä mätästys on ylivertainen, koska mättäiden pinnalla on puhdasta kivennäismaata, jossa tukkimiehentäi ei viihdy”, Viiri kuvailee. Hirvi riesana männiköissä Pinta-alallisesti ylivoimaisesti merkittävimmät taimi tuhot aiheuttaa hirvi syömällä männyntaimia. Valtakun- nan metsien inventoinnin tulosten mukaan hirvituhoja on 6,6 prosentilla mäntyvaltaisten metsien pinta-alasta. ”Tämä tarkoittaa noin miljoonaa hehtaaria. Kun ote- taan huomioon koko kiertoajalle ulottuvat laatutappiot, puhutaan taloudellisesti todella suurista euromääristä”, Viiri huomauttaa. Ilmastonmuutos lisää riskejä Lämpenevä ilmasto on Viirin mukaan jo nyt lisännyt havaintoja taimituhoista. Punavyökaristeen yleistymi nen, havu- ja lehtinunnien vakiintuneet havainnot, tyvitervastaudin löytyminen turvemailta tai versosur- malle otolliset sääolosuhteet saavat metsänomistajan mietteliääksi. Pitääkö olla huolissaan? ”Sikäli kyllä, että lämpenevä ilmasto sekä helpottaa perinteisten tuholaisten työtä että tuo Suomeen kiihty- vällä tahdilla uusia lajeja. Niistä osa voi osoittautua hyvin- kin haitalliseksi.” Toisaalta mitään laajemmassa mittakaavassa metsiä pysyvästi tuhoavaa ilmiötä ei ole ilmennyt. ”Hyvä met- sänhoito ja sekametsien suosiminen ovat parhaat keinot varautua tuhoihin.”
HELI VIIRI ERIKOISTUTKIJA LUONNONVARAKESKUS
Powered by FlippingBook