JÄSENET
Metsäteollisuuden hyvä vire nostaa metsätilojen kannattavuutta Suomalaisten metsätilojen kannattavuus on noussut vahvasti, kun puunkäyttö on kasvanut. Viime vuonna yksityismetsien liiketulos oli 126 euroa hehtaarilta. Metsä Groupin metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaiden liiketulos oli noin 10 prosenttia parempi.
TEKSTI SIRKKU VANHATALO
L uonnonvarakeskuksen (Luke) syyskuussa julkaisemien tulosten mukaan yksityismetsätalouden viime vuoden liiketulos kasvoi vuodesta 2016 seitsemän ja kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvoon ver rattuna 17 prosenttia. Kasvulukujen taustalla on metsäteollisuuden hyvä suh danne, sillä hakkuut lisääntyivät ja puun hinta nousi. Etelä-Suomessa liiketulos oli Luken mu kaan kolme kertaa suurempi kuin Pohjois- Suomessa. Etelän rehevissä metsissä puusto kasvaa huomattavasti paremmin kuin poh joisen karuissa olosuhteissa. Paras liiketulos viime vuonna oli Kanta-Hämeessä, 245 euroa hehtaarilta, kun Pohjois-Suomessa se oli keskimäärin 49 euroa hehtaarilta. Metsätilan liiketulos saadaan, kun vuo den aikana saaduista puukauppatuloista vähennetään puuntuotannon investoinnit ja muut kulut. Sopimusasiakkailla merkittävä rooli ”Metsäomaisuuden hoitosopimus rää tälöidään asiakkaamme toiveiden ja tavoitteiden mukaisesti. Valtaosalle heistä tärkeintä on hyvä ja aktiivinen metsänhoito sekä korkea metsätalouden kannattavuus”, jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen sanoo. ”Hoitosopimusasiakkaamme ovat puukaupassa selvästi keskimääräisiä met sänomistajia aktiivisempia. Hyvien metsä talouden kannattavuuslukujen taustalla on lisäksi se, että heidän metsiään hoidetaan suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti par haiden käytäntöjen mukaisesti. Metsän uudistamisessa käytetään mahdollisimman laadukkaita ja alkuperältään parhaita vil jelymateriaaleja. Ja kun taimikonhoito- ja
harvennustyöt tehdään ajallaan, säästetään kustannuksissa ja metsän kasvu pysyy hy vänä alusta alkaen.” Jumppanen sanoo, että yleinen harha luulo on, ettei metsätalous kannata, jos palvelut ostaa ulkopuolelta. ”Tosiasia on kuitenkin se, että metsänhoitosopimusasi akkaamme ostavat lähes kaikki palvelut ja silti heidän metsätaloutensa kannattaa sel västi keskimääräistä paremmin. Tekijästä riippumatta tärkeintä on se, että työt teh dään laadukkaasti ja oikea-aikaisesti.” Hoitosopimusasiakkaalle tehdään vuo sittain suunnitelma hoitotöistä menoineen ja hakkuutöistä tuloineen. Hänen puul laan on hinta- ja menekkitakuu, ja hän on oikeutettu korkeimpaan mahdolliseen bonukseen. Metsäverkossa hänellä on käy tössään vaihtoehtolaskurit, joiden avulla voi nähdä, mitä hänen metsänsä tuottaa nyt ja millainen arvokasvu olisi, jos metsää hoidetaan erilaisin tavoittein. Laskureilla voi arvioida senkin, paljonko metsätuloja
voi kertyä esimerkiksi kolmen seuraavan vuoden aikana. ”Sopimusasiakkaiden – jäsenetu- ja metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaat – säännöllinen puukaupankäynti on ollut keskeinen perusta sille, että Metsä Grou pissa on rohjettu tehdä merkittävästi puun käyttöä lisääviä investointeja.” Jumppanen arvioi, että metsätalouden kannattavuus paranee merkittävästi myös vuonna 2018. Yleinen harhaluulo on, ettei metsätalous kannata, jos palvelut ostaa ulkopuolelta.
METSÄOMAISUUDEN HOITOSOPIMUSASIAKKAIDEN MÄÄRÄ
METSÄOMAISUUDEN hoitosopimusasiakkaiden määrä on lähtenyt voimakkaaseen nousuun 2010-luvulla. Indeksi: 2007=100
2007 2008 2009
2011 2010
2012
2013 2014 2015 2016 2017
metsä groupin viesti | 19
Powered by FlippingBook