METSÄT
On selvää, että puuta tullaan käyttämään jatkossakin. Näin ollen yksittäisen maan tai maanosan mahdollisuuksia ilmastonmuu toksen vastaisessa taistelussa esimerkiksi hakkuurajoitusten puitteissa ei ole järkevää tarkastella ottamatta huomioon ympäröivää maailmaa. Esillä olleet hakkuurajoitukset Suomessa ja muissa EU-maissa johtaisivat siihen, että puuraaka-aineen tarve täytet täisiin muualta maailmasta eli käytännössä ulkoistettaisiin hakkuut muualle. Euroopan metsäinstituutin (EFI) mukaan hakkuurajoitukset EU:n sisällä lisäisivät hakkuita etenkin Pohjois- ja Etelä- Amerikassa sekä Venäjällä. Lisäksi tutkijat muistuttavat, että hakkuurajoituksilla saa vutettu hiilivaikutus voisi Euroopassakin hävitä lisääntyviin metsätuhoihin.
”Puurakentamisesta olisi apua ilmastonmuutoksen hillitsemisessä”, johtava tutkija Kari T. Korhonen sanoo kertoessaan, että merkittävä osa hakkuumahdollisuuden lisäyksestä on tukkia.
Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista paikallisesti.
Puunkorjuu lisääntyy, mutta puuvarat kasvavat edelleen Puuston kasvu on edelleen hakkuita ja luontaista poistumaa suurempi.
hiilen varastoja, joita puretaan eraaliöljy ei uusiudu.
LUONNONVARAKESKUS (Luke) päivitti lokakuussa arviotaan Suomen metsävara tiedoista. Suomen metsät kasvavat 107 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin edellisellä inventointijaksolla. Tällä het- kellä puuston määrä yltää 2,5 miljardiin kuutiometriin. ”Merkittävin tulos on se, että puumäärä jatkaa lisäystään, vaikka hakkuumäärät ovat parina viime vuotena olleet ennätyk- sellisiä. Kasvu on edelleen hakkuita ja luon- taista poistumaa suurempi”, Luken johtava tutkija Kari T. Korhonen kertoo. Valtakunnan metsien inventoinnin yhteydessä on arvioitu Suomen met- sien hakkuumahdollisuuksia. Seuraavalle 10-vuotiskaudelle arvioitu, puuntuotan- nollisesti suurin kestävä hakkuumahdol- lisuus on Luken mukaan 84,3 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. Sen odotetaan edelleen nousevan lähes kym- menellä miljoonalla kuutiometrillä seu- raavalla 10-vuotiskaudella. Kuluvalla vuo- sikymmenellä toteutuneet hakkuut ovat yltäneet keskimäärin 80 prosenttiin hak- kuumahdollisuudesta. ”On tiedostettava, että laskelmat ovat mahdollisuusarvioita, eivät ennusteita hakkuiden määrälle. Hakkuiden määrä ratkeaa markkinoilla puutuotteiden osta-
jien, puun jalostajien ja puun myyjien toi- missa”, Korhonen muistuttaa. Edellytyksenä hakkuumahdollisuuk- sien kasvulle on se, että metsien uudis- tamisesta ja hoidosta huolehditaan. On myös huomattava, että monimuotoisuu- den säilyttämiseksi on panostettava luon- nonhoitoon ja suojeluun. Hakkuumahdollisuuksissa näkyy alu- eellista vaihtelua ja toisaalta epäsuhtaa eri puutavaralajien välillä. ”Viime vuosina kaakkoisen ja keskisen Suomen maakun- nissa hakkuut ovat olleet lähellä suurinta kestävää hakkuumahdollisuutta. Pohjois- Suomessa puolestaan näkyy metsien voimakas uudistaminen 50-luvulta 70-luvulle, minkä seurauksena Pohjois- Suomen metsät ovat vasta nyt laajasti siirtymässä järeämpiin kehitysluokkiin, joissa hakkumahdollisuudet lisääntyvät”, Korhonen taustoittaa. ”Valtakunnallisesti merkittävä osa lisäysmahdollisuudesta on tukkia. Näin ollen sahapuumarkkinoidenkin pitäisi toi- mia – tukkirungoista kun ei pelkkää kui- tupuuosaa voi hakata”, jatkaa Korhonen hakkuupotentiaalin epäsuhdasta. ”Tässä toivoisi apua ilmastonmuutoksen hillintä- toimilta eli puurakentamisesta. Jo Euroo- pan tasolla puurakentamisen lisäys vaikut- taisi meilläkin sahapuun kysyntään.”
ILIDIOKSIDI
POLTTO
Maaperään varastoituneet fossiiliset polttoaineet ovat ikuinen hiilivarasto
metsä groupin viesti | 31
Powered by FlippingBook