Rankapuunipun valmistaminen on hyvin yksinkertaista.
Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Kari-Matti Vuori tutkii Savitaipaleen lukiolaisten kanssa, mitä kaikkea puron pohjanäytteestä silmämääräisesti katsottuna löytyy.
Puulla puhtaampaa vettä PuuMaVesi-hankkeessa selvitetään, miten puuainesta voisi hyödyntää uudella tavalla vesiensuojelussa. Tulevaisuudessa esimerkiksi metsätalouden valumavesiä voidaan ehkä puhdistaa puuaineksella.
TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN
S uomen ympäristökeskuksen johtavan tutkijan Kari-Matti Vuoren mukaan kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että puuaineksella on vettä puhdistava vaikutus. ”PuuMaVesi-hankkeessa haluamme etsiä ja kehittää menetelmiä, joiden avulla myös Suomen oloissa olisi mahdollista tehostaa vesiensuojelua puuainesta hyödyn tämällä”, Vuori taustoittaa. Hanke kuuluu ympäristöministeriön vuosien 2018–2020 vesien ja merenhoidon
kärkihankkeisiin. Suomen ympäristökes kuksen lisäksi hankkeessa ovat mukana muun muassa Metsäkeskus, Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Metsä Group. Puu biosuodattimena Puupohjaisilla rakenteilla on keskeinen merkitys vesiekosysteemien itsepuhdis tusprosesseissa. Vuoren mukaan puu toimii vedessä biosuodattimena. ”Veteen upotetun puuaineksen pin nalle syntyvät mikrobit, bakteerit ja levät
muodostavat monipuolisen ruokapöydän tuhansille eliölajeille. Lisäksi puu säilyy vedessä jopa tuhansia vuosia.” Puun pinnalle kertyneet ravinteet siirtyvät erilaisten eliöiden mukana ravinto ketjussa ylöspäin. ”Siten vesistöihin liuenneita ravinteita ja hiiltä siirtyy biomassaksi esimerkiksi kaloi hin sekä aikuisiksi kasvaneiden hyönteisten mukana maaekosysteemin puolelle.” Puuaineksen avulla voisi olla mah dollista parantaa nykyisten metsätalo uden vesiensuojelumenetelmien, kuten
34 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook